«Piʼitaa süpüshuaʼa paaʼin nünain Jeʼwaa, nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu.» (PROV. 3:5, NM)

1, 2. (1) ¿Kapüleesüche pümüin püneeküin tü paaʼinrajatkat? (2) ¿Jamüsü pünüiki süchiki waneeirua kasa püneekaka?

¿KAPÜLEESÜCHE pümüin püneeküin tü paaʼinrajatkat? Wainma tü kasa waneeküinjatkat weinshi. Eeshii wayuu eekai naneeküin namüiwaʼa tü naaʼinrajatkat. Nnojotsü anain namüin süneekünüle napüleerua wanee kasa. Akanasaʼa eein na mmotkana saaʼu naneeküin tü naaʼinrajatkat. Eeshii nasakirüle wayuu laülaayuu otta naapüle wainma nneerü saaʼu süneekünüin napüleerua tü naaʼinrajatkat.

2 Eesü sülatüirüle wamüin tia. Eesü tü kasa nnojotkalü anain süpüla wayain aneeküin. Akatsaʼa eein waneeirua kasa anaka süpüla wayain aneeküin süka anain shia wamüin (Gal. 6:5). Watüjaapejeʼe aaʼu nnojoluin anain maʼin watuma süneekia süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat.

3. (1) ¿Kasa nüshajaka wamüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü kapüleejeetka wamüin wayaawatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat?

3 Talatüsü waaʼin süka nüshajüin wamüin Jeʼwaa tü waaʼinrajatkat süpüla anain watuma süneekia wanee kasa. Kacheʼere waya sümüin tia pütchikat, talateerü naaʼin Jeʼwaa sümaa tü waneekakat otta aneerü wakuwaʼipa sutuma. Eesü kapüleejeerüle wamüin wayaawatüin saaʼu waneeirua kasa waaʼinrajatka. Maʼaka saaʼin tü nnojotkat saashajaain maʼin achiki tü Wiwüliakat. ¿Kaseerü waainjaka wantiraapa sümaa? Waashajaa süchiki wanee shiyaawatia. Watüjaa aaʼu mojuin aʼluwajaa (Éf. 4:28). Akatsaʼa eein na wayuu nnojoliikana mojuin amüin aʼluwajaa. Eeshii naʼluwajüle süka nnojoluin kojutüin maʼin tü naapaakat otta süka choʼujaain maʼin shia namüin. Sutuma tia, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin watuma süneekia tü waaʼinrajatkat? ¿Kaseerü akaaliinjaka waya?

KEKIINJANA MAʼIN WAYA

4. ¿Kasa eeka süpüla nüküjüin wamüin wanee wawala süchiki tü kasa waneeküinjatkat?

4 Waküjüle nümüin wanee wawala süchiki tü kasa  waneeküinjatkat, eesüjaʼa süpüla nüküjüin wamüin kekiinjanain maʼin waya süpüla anainjatüin watuma süneekia. Anasü tü nümakat chi wawalakai. Süküjüin wamüin tü Wiwüliakat nnojoliinjanain washapajaain süpülapünaa waneeküin wanee kasa, müsü shia: «Chi wayuu ashapajaakai sünain tü naainjüinjatkat, mojeerü sukuwaʼipa nutuma» (Prov. 21:5NM). ¿Kasa naainjüinjatka wanee wayuu süpüla kekiinjachin maʼin nia sünain aneeka tü naaʼinrajatkat? Nnojoishi ashapajaainjachin, jülüjüinjatü naaʼin palajana tü naaʼinrajatkat otta niyaawatüinjatü saaʼu tü kasa sünainpünaakat. Nnojotpejeʼe waainjüinjatüin neʼe tia, eesü wanee kasa waainjüinjatka (Roma 12:3; 1 Ped. 4:7).

5. ¿Jamüshii nnojoliika watüjüin süpüleerua aneekaa tü waaʼinrajatkat?

5 Nnojoishii joʼuujiraain waya sümaa watüjüin süpüleerua aneekaa tü waaʼinrajatkat. Süka jamüin, nnojotsü lotuin maʼin tü wakuwaʼipakat. Nnojotsü anain watapaʼa otta tü jülüjakat waaʼin (Sal. 51:5; Roma 3:23). Akaʼaya woʼutku wayakana, nnojotpuʼusü watüjaain maʼin saaʼu tü nuchuntakat Maleiwa wamüin. Süttapuʼusü wekii nutuma Satanaa suulia wayaawatüin saaʼu. (2 Cor. 4:3, 4; Tito 3:3). Waaʼinrüle neʼe tü anakat saaʼin wamüin, nnojoleerü anain watuma sukuwaʼipa tü waaʼinrajatkat, jaʼitairü jülüjüin maʼin waaʼin paala (Prov. 14:12).

6. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kekiinjanain maʼin waya?

6 Nnojotsü lotuin maʼin tü wakuwaʼipakat otta tü jülüjakat waaʼin, akaisaʼa Jeʼwaa chi Washikai, lotusü maʼin süpüshuaʼa tü nukuwaʼipakat (Deut. 32:4). Nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla anainjatüin tü jülüjakat waaʼin otta kekiinjanain maʼin waya (paashajeʼera 2 Timoteo 1:7). Keeʼireesü waaʼin anainjatüin tü jülüjakat waaʼin, wayaawatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat otta kekiinjanain maʼin waya. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wountüin tia? Wachecherüinjatü waaʼin suulia waaʼinrüin neʼe waneepia tü jülüjakat waaʼin otta tü suluʼukat waaʼin. Washatüinjatü nukuwaʼipa Jeʼwaa. Maʼaka saaʼin tü jülüjakat naaʼin, tü suluʼukat naaʼin otta anain nutuma süneekia wanee kasa.

7, 8. ¿Eesüche süpüla anain watuma süneekia tü waaʼinrajatkat wapüleeruaanüle aaʼin? Püküja süchiki tü saaʼinrakat wanee wayuu.

7 Wekirajaa sünain wanee sukuwaʼipa. Wainma wayuu oʼunaka sünain aʼyatawaa suluʼumüin wanee mma naata süpüla nakanajüin wainma nneerü. Neʼikajaain nachonnii namaʼanamüin napüshi sümaʼinruʼu naʼyataain. * Eesü wanee wayuu toolochon süchon. Ekirajaasü shia sünain tü Wiwüliakat otta kooʼomüinsü sunoula. Apüleeruaanüsü saaʼin nümaa suʼwayuuse süpüla neʼikajaainjachin chi joʼuukai nümaʼanamüin chi nutuushikai otta tü noushukot. Sutuma tü shikirajaakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat, shiyaawata aaʼu shiainjatüin epijaka chi süchonkai maʼaka nüküjüin shia Jeʼwaa (Sal. 127:3; Éf. 6:4). Müsüjeseʼe nnojoluin shia oʼunüin süchiirua tü anakat saaʼin namüin na waneeinnua. Saainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat, jaʼitasü eʼrüin shia müliaa sutuma choʼujaain nneerü sümüin otta sutuma mojuin pütchi süchiki. Piale alatüin amüin tia, ¿kasajeʼe paainjaka?

8 Sutuma süpüleeruaanüin maʼin aaʼin tia wayuukot, süküjüin nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü alatakat sümüin sümaa suchuntüin kaaliinwaa nümüin. Shiyaawata aaʼu tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin na kachonshiikana sutuma tü sümakat tü wayuu ekirajakat shia otta na wawalayuukana. Jülüjüsü saaʼin mojuin maʼin naaʼin na tepichikana wattale naya noulia nashi jee nei. Süchikijee shikirajaain sünain tü sümakat tü Wiwüliakat, shiyaawata aaʼu mojuin shiʼikajaale chi süchonkai wattamüin suulia.  Sutuma niʼrüin chi suʼwayuusekai sükaaliinjünüin natuma na wawalayuukana otta anain maʼin chi joʼuukai, ekirajaashi nia sünain tü Wiwüliakat otta oʼunüshi nia sünain tü outkajawaakat.

9, 10. (1) ¿Kasa waaʼinraka kekiire maʼin waya? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kekiin maʼin waya?

9 Kekiire maʼin waya, nnojotsü waaʼinrüin neʼe tü anakat saaʼin wamüin otta tü anakat noʼuluʼu na waneeinnua. Amojujaʼawaisü tü jülüjakat waaʼin otta tü suluʼukat waaʼin maʼaka sumojujaʼawalin tü oora suluʼukat wanee reloj. Makalaka eein süpüla mojuin sukuwaʼipa tü waaʼinrakat waainjüle neʼe tü anakat saaʼin wamüin (Jer. 17:9). Sutuma tia, wanoukteʼerüinjatü tü jülüjakat waaʼin sükajee tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa (paashajeʼera Isaías 55:8, 9 *).

10 Müsü tü Wiwüliakat wamüin: «Piʼitaa süpüshuaʼa paaʼin nünain Jeʼwaa, nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu. Jülüja paaʼin nia sünain süpüshuaʼa tü paaʼinrakat; otta loteerü pukuwaʼipa nutuma» (Prov. 3:5, 6NM). Jülüja paaʼin tü pütchikat: «Nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu» otta «jülüja paaʼin nia sünain süpüshuaʼa tü paaʼinrakat». Niaʼala neʼe Jeʼwaa kekiikai maʼin süpüleerua tü naaʼinrajatkat. Süpülapünaa waneeküin tü waaʼinrajatkat, waashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat süpüla watüjaain saaʼu tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa. Waainjüle tia, kekiijeena maʼin waya maʼaka naaʼin Jeʼwaa.

EE PAAʼIN WANEEPIA SÜNAIN TÜ PAAʼINRAJATKAT

11. ¿Kasa naaʼinrajatka chi wayuu jekechikai sünain anoujaa?

11 Kapüleesü namüin na jekennuukana natüjüinjanain süpüleerua naneeküin tü naaʼinrajatkat. Akatsaʼa eein süpüla nountüin tia müleka kooʼomüinre nanoula. Jamüshijaʼa wanee joʼuu, okoyojüshi jiattaʼa kojuyatua süpüla nnojoluinjachin nujuttüin. Müsia neʼe sukuwaʼipa tü naaʼinrajatkat chi wayuu jekechikai sünain anoujaa süpüla  anainjatüin süneekia tü naaʼinrajatkat. Naashin Pablo chi wayuu laülaakai aaʼin sünain anoujaa nia chi eejakai aaʼin «waneepia sünain tü anasükat süpüla naaʼinrüinjatüin shia je sünain tü mojusükat süpüla niyouktüinjatüin shia». Na jekennuukana sünain anoujaa eeinjatü naaʼin waneepia sünain tü naaʼinrajatkat süpüla anainjatüin süneekia natuma (paashajeʼera Hebreokana 5:13, 14).

Anale putuma süneekia tü paaʼinrajatkat, eejeerü paaʼin waneepia sünain tü anasükat süpüla paaʼinrüinjatüin shia (Paashajeʼera pütchi 11)

12. Püküja tü waainjüinjatkat süpüla watüjüinjanain aneekaa tü waaʼinrajatkat.

12 Wainma tü kasa waneekakat weinshi. Eesü eekai kapüleein otta eekai mapüleein. Nnojotsü jülüjüin waaʼin palajana süpüshi tü kasa waneekakat süpüla waaʼinrüinjatüin. Waaʼinrüin neʼe süka kiʼrain waya sünain. Jamüshijaʼa pia, mapüleesat saaʼin pümüin püneeküin tü püsheʼin paʼatajatkat pünain. Yaaʼaleekajaʼa püshapajaale, paapaain eekai eein. Akatsaʼa jülüjüinjatüin paaʼin palajana tü püneekajatkat süpüla paʼatüin pünain süka punoujüin nünain Jeʼwaa (2 Cor. 6:3, 4). Wanaa sümaa piyaʼlajüin püsheʼin, eesü shiale jülüjüin paaʼin tü kuluulu shiyaʼlajakat maʼin wayuu maaʼulu süpüla wanaawain püsheʼinpala namaa. Akatsaʼa jülüjeein paaʼin anale süpüla paʼatüin pünain tia kuluutkat otta nnojorüle kojutüin maʼin shia. Kekiire maʼin waya süpüla tü waaʼinrajatkat, eejeerü waaʼin waneepia sünain tü anasükat süpüla waaʼinrüinjatüin jee sünain tü mojusükat süpüla wayouktüinjatüin shia. Müle shia watuma, aneerü süneekia tü waaʼinrajatkat (Luc. 16:10NM; 1 Cor. 10:31).

KATCHIN PAAʼIN SÜPÜLA PAAINJEEIN TÜ KASA ANASÜKAT

13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wekeraajüin tü kasa waneekakat?

13 Watüjaa aaʼu kapüleein wamüin wekeraajüin tü kasa waneekakat, jaʼitairü anain maʼin shia. Jamüshijaʼa wanee akaijüi, jaʼitaichi ooʼulaweein suulia akaijaa, kapüleesü nümüin nuuʼulaain suulia. Süka jamüin, matsüinsat naaʼin. Choʼujaasü nümüin katsüinjatüin naaʼin süpüla nikeraajüin tü nüneekakat. Tia, müsü aka saaʼin nukuwaʼipa wanee wayuu eekai nnojolin kiʼrain sünain apatawaa jawatüsü, matchinsai nia. Akaisaʼa kiʼrale nia sünain apatawaa jawatüsü, katchinshi nia. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wekeraajüin tü kasa waneekakat? Achuntajana waya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera Filipos 2:13).

14. ¿Jara katsüinka atuma naaʼin Pablo süpüla naainjüin tü kasa anasükat?

14 Alatüsü tia nümüin chi aluwataaushikai Pablo, müsü nünüiki: «¿Jamüsü taaʼinrakaʼa tü mojusü nnojotkat tacheküin taaʼinreein je nnojolüin taaʼinrüin tü anasükat? Shia süka taleʼeruʼuin tü kaainjalaakat». Nütüjaa aaʼu Pablo tü kasa naainjeekalü amüin. Akatsaʼa eein wanee kasa nnojotka naainjüin atuma tia. Müshi nia: «Tacheküin taaʼinreein tü kasa anasü nuluwataakat anain Maleiwa, [...] ¿Jamakaʼa taneekakaʼa waneepia aaʼinraa tü kasa mojusükat? Shia süka taleʼeruʼuin kaainjalaa». ¿Mepisatche tü alatakat nümüin Pablo? Kepisü. Müshi nia: «Tatüjaa aaʼulu sünain tajuittinneechin maalü [nükajee] chi Wasenyotsekai Jesucristo» (Roma 7:17, 18, 22-25). Müshi Pablo nüchikuaʼa: «Katchinshi taya süpüla tü kasakat süpüshuaʼa nutuma [Jeʼwaa], chi katchinkai atuma taya» (Filip. 4:13NM).

15. ¿Kaseerü niʼraka wanee wayuu nnojorüle joʼuweein naaʼin sünain tü naaʼinrajatkat?

15 Süpüla talatüinjachin Maleiwa wamaa, choʼujaasü anainjatüin watuma süneekia tü waaʼinrajatkat. Soto waaʼin tü nümakat Elías namüin na aʼwaajakana Baal otta namüin na israeliita ooʼulaakana Jeʼwaa. Müshi nia: «Jiakana piamakana akuwaʼipa junoula, jüneeka jümaala jaralinjachin jiʼyataain amüin. Niale Jeʼwaa chi Maleiwa shiimainshikai jee niale Baal» (1 Rey. 18:21NM). Natüjaa aaʼu na israeliitakana tü naneeküinjatkat, akatsaʼa joʼuweein naaʼin sünain  tü naaʼinrajatkat. Maʼaka jeʼra juya paala, müshi Josué namüin na israeliitakana: «Mojulejeʼe saaʼin jümüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, jüneeka jooluʼuleʼeya jaralinjachin jiʼyataain amüin, aluʼusaʼa tayakai sümaa tapüshi, aʼyataajeena waya nümüin Jeʼwaa» (Jos. 24:15NM). ¿Kasa neʼraka sünainjee tia? Antüshi Josué namaa na nümaajanakana suluʼumüin tü Mma Anasükat, «wanee mma joutka aluʼu leechi otta mapa» (Jos. 5:6NM).

ANEERÜ PUKUWAʼIPA ANALE PUTUMA SÜNEEKIA TÜ PAAʼINRAJATKAT

16, 17. Püküja süchiki tü eekat sünainjee kojutüin maʼin tü anoujaakat nümüin wanee wawala.

16 Anuu tü naainjakat wanee wawala. Jekechi woutiisain nia, kaʼwayuuseshi otta apünüinshii nüchonnii. Soʼu wanee kaʼi ounejaanüshi nutuma wanee wayuu aʼyataajiraakai nümaa süpüla nalataainjanain suluʼumüin wanee konpainyiia eere walaain maʼin tü aʼyatawaakat. ¿Kasakaʼa naainjüin? Jülüjüsü naaʼin palajana tü naaʼinrajatkat otta achuntüshi kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. ¿Jamüshi niʼyataaka suluʼu tia konpainyiiakat sümaa nnojoluin walaain maʼin niʼyataain? Süpüla nuʼunüinjachin sünain tü outkajawaakat otta nüküjüinjachin pütchi sümaa nuʼwayuuse otta nüchonnii saawanoʼu jee rimiinkoʼu. Nnojoleerü naainjüin tia nülataale suluʼumüin wanee konpainyiia. ¿Kasajeʼe paainjaka piale alatüin amüin tia?

17 Nnojoishi alataain chia wawalakai suluʼumüin wanee konpainyiia süka kojutüin maʼin nümüin tü anoujaakat suulialeʼeya tü nneetkat. Nnojotsü mojuin naaʼin sutuma nnojolin nülataain suluʼumüin wanee konpainyiia. Jülüjüsü naaʼin aneerüin nunoula otta sunoula nüpüshi suulia kachiiruain naaʼin tü nneetkat. ¿Kasa niʼraka sünainjee kojutüin maʼin nümüin tü anoujaakat? Eesü wanee nüchon polooirü suuyase. Süküjüin nümüin alin maʼin nia süpüla, na wawalayuukana, Jeʼwaa otta keeʼireesü saaʼin woutiiseein shia. Sutuma tia, talatüsü maʼin naaʼin otta saaʼin nuʼwayuuse.

Ana putuma süneekia tü paaʼinrajatkat süpüla talatüin paaʼin namaa na puwalayuukana (Paashajeʼera pütchi 18)

18. ¿Jamüsü waneeküinjatkat tü waaʼinrajatkat wanaapünaa sümaa tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa?

18 Nuʼunirüin Jesuu nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maʼaka nuʼunirüin Moisés na israeliitakana suluʼu wanee mma anoouishii. Alüʼütsü maʼin tü kaʼi najaʼttirajatkalü oʼu tü kasa mojusükat. Nüntireena na anoujüshiikana suluʼumüin tü mma jeketkat maʼaka nüntirüin Josué na israeliitakana suluʼumüin tü Mma Anasükat (2 Ped. 3:13). Nnojotsü jülüjüinjatüin waaʼin tü jülüjakapuʼukat waaʼin sümaiwa, tü wakuwaʼipapuʼukat otta tü keeʼireepuʼukat waaʼin. Shia jülüjüinjatka waaʼin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa wapüleerua (Roma 12:2; 2 Cor. 13:5). Sutuma tia, ana watuma süneekia tü kasa waaʼinrajatkat süpüla weeʼiyatüinjatüin woʼttaweein nutuma Maleiwa (paashajeʼera Hebreokana 10:38, 39).

^ par. 7 Wanee kasa neʼikajaaka anainjee nachonnii na wayuukana, shia süpüla neʼraajünüinjanain sutuma napüshi.

^ par. 9 Isaías 55:8, 9 (NM): «8 Tü jülüjakat jaaʼin nnojotsü müin aka saaʼin tü jülüjakat taaʼin. Akaʼaya tü takuwaʼipakat nnojotsü müin aka saaʼin tü jukuwaʼipakat, müsü nünüiki Jeʼwaa. 9 Maʼaka wattain tü sirumatuʼukat suulia tü mmakat, müsia tü jülüjakat taaʼin, wattasü suulia tü jülüjakat jaaʼin jiakana. Otta tü takuwaʼipakat naata suulia tü jukuwaʼipakat.»