«Nnojoleena shapaain aaʼin na kojutkana amüin tü puluwataakalü anain otta nnojoleena ashanaain.» (SAL. 119:165NM)

1. ¿Kasa saainjaka Mary mayaapejeʼe juʼletüin shia?

EESÜ wanee majayülü Mary Decker sünülia, eʼraajünüsü sutuma tütüin maʼin sünain ayoujirawaa. Soʼu juyaka 1984, akanajüinjatia naashin na wayuukana sünain tü Juegos Olímpicos münakat. Shiasaʼa müin juʼletüin shia saaʼujee süsaʼa wanee ayoujiraat wanaa sümaa shiyoujiraain. Nnojotsü yüülain shia sutuma tü alatakat sümüin. Wanee juya süchikijee tü alatakat sümüin, ayoujiraasü shia süchikuaʼa otta sükanajaka, nnojotsü eein wanee jierü kawatiraka maʼin maʼaka saaʼin shiakat.

2. ¿Kasa kanainka na anoujüshiikana? ¿Kasa keeʼireeka naaʼin?

2 Wayakana anoujüshiikana, sünainshii tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu otta shia keeʼireeka waaʼin wakanajüinjanain. Mayaapejeʼe nnojolin niain akanajüin chi kawatirakai maʼin, eejüinjatü waaʼin sünain otta nnojoliinjana eemeraakuʼu müin waya. Müsü aka saaʼin wanee ayoujirawaa wattamüin, katchinjatü waaʼin sünain. Aashajaashi Pablo süchiki wanee ayoujirawaa namüin na anoujüshii chajanaka Corinto, joutsü tü ayoujirawaakat suluʼu tia mmakat. Müshi nia namüin: «Soto jaaʼin nukuaippa wane wayuu ayoujiraai. [...] Sünain tü ayoujirawaakat, awataashi nia süka süpüshua nütsüin shiiʼiree nükanajeein wane kasa. [...] Jiʼyataa jümaala nümüin chi Maleiwakai süka süpüshua jaaʼin süpüla juwalaajüneenain soʼuweena wane kaʼi nütüma» (1 Cor. 9:24).

3. ¿Jaralii na eekana süpüla nakanajüin tü ayoujirawaakat?

3 Eeinjana waya sünain tia ayoujirawaakat saashin tü Wiwüliakat (paashajeʼera 1 Corinto 9:25-27). Kateerü noʼu waneepia chi eekai nükanajüin. Napüshuaʼa na achecherakana aaʼin sünain ayoujirawaa  nayeena akanajaka (Mat. 24:13NM). Akanasaʼa na nnojoliikana oonooin sümaa tü münakat namüin nayeena neʼe akanajuuka. Ayoujirawaakat tia, shia neʼe wanee ayoujirawaa aapünajatka anain kataa oʼuu waneepia.

4. ¿Jamüsü kapüleeka maʼin tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu?

4 Kapüleesü maʼin tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu. Choʼujaasü naneeküin tü naaʼinrajatkat sümaa nalaüleʼerüin naaʼin. Niaʼala neʼe Jesucristo ountaka tia sümaa nnojolin nüshanaain. Müshi Santiago, wanee nikirajüin Jesuu: «Nnojotsü wayuu eekai aaʼinrüin tü anasükat waneepia» (Sant. 3:2). ¡Shiimain tia! Kaainjaralii wayakana wapüshuaʼa. Eeshii watamaale wachikuaʼa süpüla ayatüin wawataain müleka washanaale jee wojutuule sutuma wanee kasa. Eeshii wawalayuu choʼujaakana amüin nakaaliinjünüin sutuma nayüülajaain saaliijee nashanaain. Tia, shiiʼiyatüin wamüin eein süpüla washanaain kojuyatua jee wojutuuin sutuma wanee kasa (Roma 3:23).

Püshanaale, pütamaa; nnojo alin pümüin pükaaliinjünüin

NNOJO PIYÜÜLAJAAIN, JAʼITAICHI PÜSHANAAIN

5, 6. (1) ¿Jamüshii nnojoliika nashanaain na anoujüshiikana? (2) ¿Kasa naainjaka süpüla natamaain nachikuaʼa? (3) ¿Jamüshii eeka na nnojoliikana atamaain?

5 «Ashanaashi jee ojutuushi nia», eeshii wamüle nümüin wanee wawala. Müsü wanaawakai saaʼin tia pütchikat, akatsaʼa naatain tü sukuwaʼipakat. Jülüja waaʼin pütchikat tüü: «Nujutuule akaratshitua chi wayuu lotokoi akuwaʼipa, atamaweechi nia nüchikuaʼa; akanasaʼa na mojulaashiikana ashanaweena naya sutuma kasa mojusü» (Prov. 24:16NM).

6 Na wayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa, nnojoleena ashanaain sümaa nojutuuin. Müleka washanaale «nütameeʼereena» waya Jeʼwaa süpüla ayatüin waʼyataain nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin. Talatsü waaʼin sutuma tia. Akanasaʼa na mojulaashiikana, yüülashii naya otta nnojoishii achuntüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai jee tü nupueulosekat. Eeshii eekai nayouktüin  nakaaliinjünüin. Naata maʼin nakuwaʼipa na kojutkana amüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Ayatshiʼiya naya sünain ayoujirawaa süchiirua tü kataakalü oʼuu maʼaka süküjüin tü Wiwüliakat: «Nnojoleena ashanaain» (paashajeʼera Salmo 119:165).

7, 8. ¿Jamüshi ayataka talatüin Jeʼwaa namaa na ashanaakana?

7 Eeshii wawalayuu kaainjalakana kojuyatua sutuma tü kasa jookalü apüla naya. Akatsaʼa eein süpüla ayatüin talatüin Jeʼwaa namaa. Tia maluʼulu, nooʼulaain suulia naainjala otta naʼyataain maʼin nümüin Maleiwa. Waküjüin tia süka weʼrüin jamüin nukuwaʼipa Jeʼwaa namaa na israeliitakana (Is. 41:9, 10). Tü süküjeekalü achiki Proverbios 24:16, nnojotsü shiain kojuyatuain nüshanaain wanee wayuu, shia süküjeeka achiki eein süpüla nütameʼennüin nutuma Maleiwa (paashajeʼera Isaías 55:7). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa nümaa Jesuu washaʼwalaain süka natüjaain saaʼu wainkeerüin shia (Sal. 86:5; Juan 5:19).

8 Jaʼitaichi ashanaain wanee ayoujiraai, eeshi süpüla nütamaain otta ayatüinya niyoujiraain süka nnojolin niyüülajaain. Nnojotsü watüjaain saaʼu joujaleenain wojolooin suulia tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu waneepia (Mat. 24:36). Nnojoliire washanaain, nnojoleena mapüsain waya, ayateena waya sünain tü ayoujirawaakat otta akanajeena waya. ¿Kasakaʼa waainjüinjatüin süpüla nnojoliin washanaain?

TÜ SÜSHANAAKALÜ ATUMA WAYUU

9. ¿Kasa eeka süpüla süshanaain atuma wayuu?

9 Wekirajaa sünain jaʼraisü kasa eeka süpüla süshanaain atuma wanee wayuu. Tü jookalü apüla waya, waainjeere kasa mojusü, naainjüle na wawalayuukana kasa mojusü, weʼrüle müliaa otta weʼrüle mojuin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Washanaainnale, nnojoishi aashichijaain Jeʼwaa wooʼomüin otta nnojoishii waya niyüülajamaatüin.

10, 11. ¿Kasa jooka apüla David?

10 Tü kasa jookalü apüla waya müsü aka saaʼin tü ipa suluʼukat wopu nüpüleerua chi ayoujiraaikai. Weʼrüin tia sünain nukuwaʼipa chi aluwataaikai David otta chi aluwataaushikai Pedro. Matüjüinsai achecheraa naaʼin David otta Pedro mmotshi neema na wayuukana.

11 Isasü nüchiki David nüchecherüin naaʼin. Sutuma tia, kaainjalashi nia sümaa Bat-seba otta aʼürülajaashi nia nooʼomüin Nabal sutuma airuʼuluin nünüiki nümüin. Mayaainjeʼe jooin nia süpüla tia, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla talatüin Jeʼwaa nümaa. Anouktaasü mapa nukuwaʼipa David süka nükaaliinjünüin (1 Sam. 25:5-13, 32, 33; 2 Sam. 12:1-13).

12. ¿Kasa naainjaka Pedro süchikijee nüshanaain?

12 Mmotshi Pedro seema jamajüin nia natuma na wayuukana. Mayaapejeʼe noonooin nümaa Jesuu otta Jeʼwaa, kaainjalashi nia. Aattajaashi nia apünüintua naaʼu Jesuu (Luc. 22:54-62). Süchikijee tia, mojutsalii nümüin na anoujüshii nnojoliikana judíoin. Mojusü tia nümüin chi aluwataaushikai Pablo, nnojoishii katataawainjanain na anoujüshiikana naashin. Nüchiaanaka Pedro nutuma Pablo saalii tü naainjalakat (Gal. 2:11-14). ¿Aisüche maʼin nümüin Pedro nüchiaanüin? ¿Ayüülajaashi nia saaliijee tia? Nnojo. Naapaa amaat tü nümakat Pablo makalaka ayatüin nia sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.

13. ¿Jamakuwaʼipalii washanaain sutuma tü wachiʼrakat?

13 Eeshii süpüla jooin waya süpüla tü wachiʼrakat. Eesü süpüla sümalajaain wanoula shapaale maʼin waaʼin sutuma tü ayuuliikat. Alatsü tia sümüin wanee wawala Japonjeʼewat. Ayuuisü shia poloo akaratshimüin juya süchikijee woutiisain  shia. Shapaasü maʼin saaʼin sutuma tia makalaka sümalajaain sunoula. Nalapalaaka piamashii laülaashii saaʼu, natütüleʼerüin saaʼin makalaka süküjüin pütchi süchikuaʼa. «Talatsü maʼin taaʼin sutuma kamaneein tamüin na tawalayuukana», müshi shia. Ayatsia tia wawalakat sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.

14, 15. ¿Kasa waainjüinjatka suulia waainjüin kasa mojusü? Püküja tü alatakat nümüin wanee wawala.

14 Wainma na wawalayuu kaainjalakana sutuma keeʼireeein naaʼin naainjüin kasa mojusü. Waainjeere kasa mojusü, wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla nnojoluin waʼyarülajeʼerüin waaʼin, wakuwaʼipa otta wanoula. Naashin Jesuu, anasü amülouire woulia wanee kasa ashaneʼereeka waya jaʼitairü shiain wajapü otta woʼu. Müsüjeseʼe anain amülouire woulia tü kasa mojusü jülüjakat waaʼin eeka süpüla ashaneʼerüin waya (paashajeʼera Mateo 5:29, 30).

15 Eeshi wanee wawala eejiraakai sümaa wanee kasa mojusü jintüliiwaʼaya nia. Naainjee amüinrü tü kasa mojusü naainjakat na jaleetshiikana. Naashin niakai mojusü naaʼin süka nnojoluin wanaawain nukuwaʼipa namaa na waneeinnua. Piamapa shikii nuuyase pürekutsootshi nia sümaa niʼyataain neʼipajee na laülaashiikana. Kaainjalaka nia makalaka nüchiaanüin otta nükaaliinjünüin natuma na laülaashiikana. ¿Jamakuwaʼipai nütamaain süchikijee nüshanaain? Oʼuraajüshi, ekirajaashi sünain tü Wiwüliakat otta jülüjüsü naaʼin akaaliinjaa na waneeinnua. Müshi nia kojuya juya süchikijee tia: «Eesü taainjeere amüin tü kasa mojusü naainjakat na jaleetshiikana shiajaʼa neʼe nnojoluin taainjüin shia. Tatüjaaitpa aaʼu nükaaliinjeenain waya Maleiwa wanaa sümaa suuʼulakünüin waaʼin. Saaʼin tamüin, nütüjaa aaʼu Jeʼwaa eejiraweechin taya sümaa tü alatakat tamüin. Walaweechi taya nutuma Jeʼwaa suluʼu tü Paʼaraiisükat. Shia keeʼireeka taaʼin tia. Makalaka ayatüinjachin taya eejüin aaʼin suulia taainjüin kasa mojusü». Nnojoishi ayüülajaweein suulia tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.

16, 17. (1) ¿Kasa akaaliinjaka wanee wawala aainjünakai amüin wanee kasa mojusü naashin? (2) ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin suulia washanaain?

16 Eeshii süpüla washanaain sutuma naainjüin kasa mojusü na wawalayuukana. Alatsü tia nümüin wanee wawala Franciajeʼewai, naashin niakai aainjünüsü nümüin wanee kasa mojusü. Makalaka nuuʼulaain suulia outkajawaa otta aküjaa pütchi. Nalapalaaka piamashii laülaashii naaʼu, nnojoishii asounnajaain na laülaashiikana, jülüjüsü naaʼin tü nümakat chi wawalakai otta nayaawata aaʼu tü alatakat nümüin. Naküjüin nümüin nuuʼulaainjatüin najapuluʼu Jeʼwaa tü alatakat nümüin otta naküjüin nümüin shiain anain maʼin aleewaa nümaa Maleiwa. Naapaa amaat tü münakat nümüin müshijeseʼe ayatüinya nia sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu. Shiaitpa jülüjaka naaʼin maaʼulu aʼyatawaa nümüin Maleiwa.

17 Niainjachi washataka akuwaʼipa Jesuu chi nekiipüʼükai na anoujüshiikana; nnojoishii nayainjanain washatüin akuwaʼipa na wayuukana. Nütüjaa aaʼu Jesuu süpüshuaʼa tü alatakat sümaa niʼrüin shia; nnojoishi müin aka waaʼin süka müin aka saaʼin «süchuwala siki» tü noʼukot (Alat. Map. 1:13-16). Nütüjaa aaʼu shiimainre saainjünüin wamüin wanee kasa mojusü otta nütüjaa aaʼu joujainjatüin nunoukteʼerüin shia otta jamüinjatüin sukuwaʼipa nutuma. Nnojo washanaain sutuma tü naainjakat otta tü nüneekakat wanee wawala.

18. ¿Kaseerü akaaliinjaka waya weʼrüle müliaa?

18 Waashajaa süchiki piamasü kasa  eeka süpüla ashaneʼerüin waya: weʼrüle müliaa otta weʼrüle mojuin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Naashin Jesuu, ashanaashii na wayuukana «neʼrapa müliaa sünainjee tü nanoulakat». Eeshii süpüla nashanaain na wayuu nnojoliikana ichein anoula, müshii aka saaʼin «tü pünajüt ajulujaakat» (Mat. 13:21). Pejere waya nünain Jeʼwaa, icheerü wanoula sutuma tü shiimainkat otta nnojoleerü kasain ashaneʼerüin waya. Sülatüle kasa mojusü wamüin, woʼuraaja otta «jülüja waaʼin tü waʼwaataakat saaʼu anain maʼi» (paashajeʼera Filipos 4:6-9). Eeshi Jeʼwaa wamaa makalaka eejiraajeenain waya sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin otta nnojoleerü kasain ashaneʼerüin waya.

Ayata pia sünain tü ayoujirawaakat

19. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin washanaain sutuma tü kasa mojusü naainjakat wanee wawala?

19 Eeshii na wawalayuu ayüülajaakana sutuma neʼrüin mojuin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Ashanaashii naya süka nnojoluin wanaawain tü jülüjakat naaʼin jee nnojoluin wanaawain tü naneekakat (1 Cor. 8:12, 13). ¿Yüüleena waya müleka aire wamüin nünüiki wanee wawala? Saashin tü Wiwüliakat, nnojoliinjana süsalain naainjala watuma na wawalayuukana otta nnojoliinjana macheʼein waya süchiirua tü wachekakat; motuinjatü neʼe waaʼin naainjala na wawalayuukana (Luc. 6:37). Mojule waaʼin sutuma nukuwaʼipa wanee wawala, jülüja waaʼin tüü: «¿Shia neʼe jülüjaka taaʼin takuwaʼipa tamüiwaʼa? Mayaapejeʼe tatüjaain saaʼu kaainjaralüin wayuu süpüshuaʼa, ¿yüüleechi taya sutuma naainjüin kasa mojusü wanee wawala?». Aire maʼin wapüla Jeʼwaa, nnojoleerü kasain ashaneʼerüin waya sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.

NNOJO PIYÜÜLAJAAIN

20, 21. ¿Kasa paaʼinrajatka sünain tü ayoujirawaakat süchiirua kataa oʼuu?

20 ¿Pikeraajeerü tü keeʼireekat paala paaʼin «maa aka naaʼin wane wayuu ayoujiraai»? (2 Tim. 4:7, 8.) Pikirajaa sünain tü Wiwüliakat otta waneeirua karaloukta naapaka chi Achepchieekai süpüla pütüjaain saaʼu tü eekat süpüla ashaneʼerüin pia otta süpüla jülüjüin paaʼin shia. Puchunta chi naaʼinkai Maleiwa süpüla nuʼunirüin pia. Soto paaʼin nnojolin malaleeinya wanee ayoujiraai müleka nüshanaale. Eeshi süpüla nütamaain otta ayatüinya niyoujiraain. Nnojoishi amalajaain sutuma tü kasa mojusü alatakat nümüin.

21 Süpüla wakanajüin tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu, waʼyataainjatü achiirua. Kemionruʼule pia pütüjaa aaʼu pünteechin eemüinjachire pia. Nnojotsü müin tü ayoujirawaakat, ayoujiraainjana waya waneʼewai wakua süpüla wakanajüin. Sükaaliinjeena waya tü jimataa aaʼin eekat nutuma Maleiwa süpüla wakanajüinjanain (Sal. 119:165). ¿Ojoloojeechi pia suulia tü ayoujirawaakat pükanajaleepa shia? Müle shia, nnojo motuin paaʼin nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa süpüla kaʼika süpüshuaʼa (Sant. 1:12).