«Aleewashi Jeʼwaa nümaa chi wayuu kojutükai atuma nia» (SAL. 25:14, TNM).

JAYEECHI: 106, 118

1-3. (1) Eeshii süpüla aleewain waya nümaa Jeʼwaa, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu tia? (2) ¿Jaralii wekirajaainjanaka achiki sünain ekirajaayakat tüü?

APÜNÜINTUA süküjüin tü Wiwüliakat sünain naʼaleewain Jeʼwaa Abraham (2 Crón. 20:7, noota; Is. 41:8; Sant. 2:23). Nia neʼe Abraham nümüiwaʼa «taʼaleewain» nümaka amüin Jeʼwaa saashin tü Wiwüliakat. Akaʼaya wayakana, eeshii süpüla naʼaleewain waya Maleiwa. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain tia?

2 Suluʼu tü Wiwüliakat aküjünüsü nachiki tooloyuu jee jieyuu aleewakana nümaa Jeʼwaa. Süpüla nountüin tia, oonooshii naya nümaa Jeʼwaa jee anoujashii naya nünain (paashajeʼera Salmo 25:14). Nayajaʼa na wayuu wattakana aalii naashin Pablo (Heb. 12:1, TNM).

3 Wekirajaainjatü anain tü naaʼinrakat apünüinshii wayuu süpüla aleewainjanain naya nümaa Jeʼwaa. Wekirajaainjatü anain tü saaʼinrakat Rut tü chejeʼewatkat Moab, Ezequías, chi aluwataashinkakai saaʼu Judá ooʼulaka María, tü niikat Jesuu.

AISHI JEʼWAA SÜPÜLA RUT

4, 5. (1) ¿Kasa süneeküinjatka Rut? (2) ¿Jamüsü kapüleeka sümüin Rut aneeka tü saaʼinrajatkat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

4 Wayuu israeliita Noemí, oʼunüsü shia suluʼujee tü mmakat  Moab chaa Israelmüin. Soʼu tia, oʼunüsü Rut otta Orpá sümaa Noemí, saʼünnüü tiairua. Aleʼejaasü Orpá süchikuaʼa Moabmüin. Ayatapajaʼa Noemí oʼunüin Israelmüin. ¿Jama Rut? ¿Aleʼejaainjatche suumainpaʼamüin süchikuaʼa? ¿Ayatataajeetpa shia oʼunüin sümaa Noemí? (Rut 1:1-8, 14). ¿Jamüsü kapüleeka sümüin Rut aneekaa tü saaʼinrajatkat?

5 Müleka süleʼejaale Rut suumainpaʼamüin, chasüje shia namaa süpüshi otta naaʼinmajüinje shia. Eesüjaʼa süpüla chain shia namaa na wayuu wanaawakana akuwaʼipa sümaa otta na wanaawakana anüiki sümaa. Nnojotpejeʼe sütüjaain aaʼu Noemí müinjatüle sukuwaʼipa Rut chapa shia Israel. Nnojotsü süpüla sükaaliinjain Noemí Rut süpüla süntüin nünain wanee toolo suʼwayuuseinjachikai. Süküjüinjeseʼe sümüin Rut anain süleʼejaale süchikuaʼa Moabmüin. Wekirajaaitpa anain shiain aleʼejaain Orpá süchikuaʼa «suumainpaʼamüin, eemüin na sümaleiwasekana» (Rut 1:9-15, TNM). Aluʼujasaʼa Rut, nnojotsü aleʼejaain süchikuaʼa suumainpaʼamüin sünain aʼwaajaa tü maleiwayaasükalüirua.

6. (1) ¿Kasa tü süneekakat Rut? (2) ¿Kasa nüküjeeka Boaz wanaa sümaa nüküjüin suunjulaainjatüin Rut «suupünaa nütüna» Jeʼwaa?

6 Eeshijaʼa süpüla shiʼraajüin Jeʼwaa Rut nutuma chi suʼwayuusekai jee shiale sutuma Noemí. Shikirajaa anainrü naatain nukuwaʼipa Jeʼwaa noulia namaleiwase na chejeʼewaliikana Moab. Aishi Jeʼwaa süpüla Rut otta shiyaawata aaʼu niain neʼe anaka süpüla suʼwaajüinjachin. Müsüjeseʼe anain maʼin tü süneekakat, müsü shia sümüin Noemí: «Tü puumainkat toumainjeerü, chi Pümaleiwasekai Tamaleiwaseechi» (Rut 1:16, TNM). Anashaatasü maʼin wamüin watüjaain saaʼu alin Noemí süpüla Rut otta alin maʼin Jeʼwaa süpüla. Anasü maʼin nünüiki Boaz sümüin Rut sutuma süchajaain Jeʼwaa süpüla suunjulaain «suupünaa nütüna» (paashajeʼera Rut 2:12). Tü nümakat Boaz, müsü aka saaʼin tü naainjakat wanee kaliinachon ekerotokai suupünaa sütüna tü niikat süpüla nuunjulaainjachin (Sal. 36:7; 91:1-4). Shiaʼaya saaʼinraka Rut tia, süchajaain Jeʼwaa otta anasü sukuwaʼipa nutuma süka kanoulain shia nünain. Talatüsü saaʼin Rut sutuma tü süneekakat.

7. ¿Kasa anaka süpüla naaʼinrüin na nnojoyüliikana aapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa?

7 Watta naalii wayuu atüjaakana naaʼu Jeʼwaa süka nekirajaain sünain tü nukuwaʼipakat, nnojoipejeʼe nachajaain nia. Nnojotsü naapüin naaʼin nümüin otta nnojoishii naya woutiisain. Müle pukuwaʼipa, ¿kasa anaka süpüla paaʼinrüin? Jülüja paaʼin palajana kasain wayuu tü nnojotkat paapüin atuma paaʼin nümüin Jeʼwaa. Anuu wanee kasa jülüjeeka paaʼinya: nnojoire niʼyataain wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, shiajaʼa mata niʼyataaka amüin sümaleiwase tü manoujainsatkalüirua (Jos. 24:15). Shia anaka aluʼu niʼyataale wayuu nümüin chi Maleiwa shiimainshikai. Naapüle naaʼin wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, niiʼiyatüin sünain niʼitaain naaʼin sünain naaʼinmajüneechin nutuma Jeʼwaa otta nükaaliinjüneechin suʼunnaa niʼrüin müliaa. Shiaʼaya naaʼinraka Maleiwa tia süpüleerua Rut.

AʼALEEWAJAASHI EZEQUÍAS NÜMAA JEʼWAA

8. ¿Kasa aainjünaka nuumainpaʼa Ezequías jintüliiwaʼaya nia?

8 Eetaashi wanee wayuu Ezequías nünülia, chajachijaʼa muloʼuin chia wayuukai suluʼu tü mmakat Israel. Naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa napüshuaʼa na kepiakana suluʼu tia mmakat. Nnojoliipejeʼe waneepiain naya napüshuaʼa nümaa Jeʼwaa. Jamüshijaʼa chi nüshikai Ezequías, mojulaapuʼushi maʼin.  Mojutsat nümüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa otta nimeʼejüin naaʼin na wayuu nuluwataakana aaʼu süpüla naʼwaajüin tü maleiwayaasükalüirua. Akaʼaya nia, naʼajüin kojuyashii nüchonnii sümüin tü maleiwayaasükalüirua. Kashüülashaatasü maʼin tü naaʼinrakat chi nüshikai Ezequías. Jintüishi Ezequías soʼu tia (2 Rey. 16:2-4, 10-17; 2 Crón. 28:1-3).

9, 10. (1) ¿Kasa eeka süpüla jashichin anainjee Ezequías nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya jashichin nümüin Jeʼwaa? (3) ¿Jamüshi nnojoika niain washi jee wei aneeküin wooʼopünaa müleka anamiainjanale jee mojulaainjanale waya?

9 Mayaapejeʼe wainmain maʼin tü kasa mojusü naaʼinrakat chi nüshikai Ezequías, nnojotsü nüshatüin tia Ezequías, nnojoishi jashichin nia nümüin Jeʼwaa saaʼu tü müliaa niʼrakat. Maaʼulu yaa, wainma na alatakana amüin kasa mojusü maʼaka saaʼin tü alatakat nümüin Ezequías, shiasaʼa sutuma tia jashichishii naya nümüin Jeʼwaa otta sümüin nupueulose Jeʼwaa (Prov. 19:3). Süka moonooin na napüshikana wanee wayuu nümaa Jeʼwaa, mojeerü nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa naashin (Ezeq. 18:2, 3). ¿Shiimainchejeʼe tia nümakat?

10 Nnojotsü shiimain tia, ichaʼasa Ezequías oonooin nümaa Jeʼwaa eerejeʼe mojulaain chi nüshikai. Nnojoishii waya jashichinjanain nümüin Jeʼwaa, aluʼusaʼa niale kasirüin tü kasa mojusü alatakat sümüin wayuu (Job 34:10). Na kachonshiikana, naya ekirajaka nachonnii süpüla wayuuinjanain anamia naya jee shiale süpüla mojulaainjanain naya (Prov. 22:6; Col. 3:21). Nayapejeʼe aneeküin süka naaʼin namüiwaʼa na tepichikana müleka anamiainjanale naya jee mojulaainjanale naya, süka jamüin, niʼitaain Jeʼwaa suluʼu saaʼin wayuu süpüshuaʼa süpüla süneeküinjatüin sümüiwaʼa tü saaʼinrajatkat (Deut. 30:19). ¿Kasaka naaʼinrüin Ezequías sutuma müitpain wakumajia nutuma Jeʼwaa?

Watta naalii jimaʼalii jee majayünnüü aʼyataakana nümüin Jeʼwaa mayaainjeʼe mojutüin Jeʼwaa nümüin nashi jee nei. (Paashajeʼera tü pütchikat 9 otta 10).

11. ¿Jamüshi niaka Ezequías wanee aluwataai anamiashaata maʼin?

11 Mayaapejeʼe niain wanee aluwataai mojulaashi maʼin chi nüshikai Ezequías, aluwataai anamiashaata maʼin Ezequías (paashajeʼera 2 Reyes 18:5, 6). Anamia maʼin Ezequías süka nnojoluin nüshatüin nukuwaʼipa chi nüshikai. Akaʼaya nia, oonooshi sümaa tü namakat na nünüikimaajanakana Jeʼwaa maʼaka naaʼin Isaías, Miqueas otta Oseas. Nunoukteʼerüinjeseʼe wainma kasa mojusü naainjaka chi nüshikai. Nuʼwulejüin tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa, achuntüshi nia nümüin  Jeʼwaa süpüla motuinjatüin naaʼin naainjala na wayuu nuluwataakana aaʼu otta nusolojuin tü maleiwayaasü eejatkat suluʼu tia mmakat (2 Crón. 29:1-11, 18-24; 31:1). Mapa süchikijee tia, wanaa sümaa sushutünüin aaʼu Jerusalén natuma na Asiriokana, niiʼiyatüin Ezequías sünain kanoulain jee meimmoluin nia. Akaʼaya nia, nüküjüin namüin na wayuu chajanakana Jerusalén sünain neʼitaainjatüin naaʼin nünain Jeʼwaa süka naaʼinmajeenain naya (2 Crón. 32:7, 8). Shiasaʼa mapa, achiaanüshi Ezequías nutuma Jeʼwaa saaʼu yaletajaain naaʼin. Naapaa amaalü Ezequías tü münakat nümüin (2 Crón. 32:24-26). Wekirajaaitpa anain nnojoluin nüshatüin Ezequías nakuwaʼipa na nüpüshikana. Aleewashi maʼin nia nümaa Jeʼwaa. Washata nukuwaʼipa Ezequías.

12. ¿Kasa naaʼinraka watta naalii wawalayuu mayaainjeʼe neʼrüin namüliala tepichijaiwaʼaya naya?

12 Mojulaasü maʼin wayuu maaʼulu yaa otta wainma na tepichi miyoʼukana sümaa nnojoluin neʼrüin alin naya nüpüla chi nashikai jee tü neikat otta nnojoishii naya aaʼinmajünüin (2 Tim. 3:1-5). Watta naalii wawalayuu eʼrakana namüliala tepichijaiwaʼaya naya, aleewapajaʼa naya maaʼulu yaa nümaa Jeʼwaa. Nnojotsü nashatüin tü kasa mojusü naaʼinrakat chi nashikai jee tü neikat, nia nashataka akuwaʼipa Ezequías. Nukumajüin waya Jeʼwaa süpüla watüjainjanain aneeka tü waaʼinrajatkat, makalaka eein süpüla waneeküin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta weeʼiyatüin nujutü nümüin maʼaka saaʼin nutuma Ezequías.

«ANUUITPAJA JOO TAYA NÜMÜIN MALEIWA»

13, 14. (1) ¿Kasa eeka süpüla shapaain atuma saaʼin María? (2) ¿Jamüsü sünüiki María nümüin chi aapieekai Gabriel?

13 Kakalia mapa süchikijee nünaajaain Ezequías, eejatü wanee majayüt, María sünülia, nnojotsü yaletüin saaʼin. Aleewapuʼusü maʼin shia nümaa Jeʼwaa, nüneeküinjeseʼe shia Jeʼwaa süpüla niinjatüin shia chi Nüchonkai. Nüneeküin shia Jeʼwaa süka alin shia nüpüla otta nütüjaa aaʼu soonooinjatüin sümaa nünüiki. ¿Kasaka saaʼinrüin María süküjünapa sümüin tü saaʼinrajatkat?

«Anuuitpaja joo taya nümüin Maleiwa». (Paashajeʼera tü pütchikat 13 otta 14).

14 Shikirajaanawaipa achiki María shia aashajaanawaika achiki tü aʼyatawaa anasü naapakat Jeʼwaa sümüin. Nnojotpejeʼe aashajaanüin achiki tü shapaakalü atuma saaʼin suʼunnaa tia. Nüküjüin chi aapieekai Gabriel sümüin María sünain ipuoluinjatüin shia sümaa nnojoluin nünainpünaain shia wanee toolo. Nnojoipejeʼe müin chi aapieekai sümüin María: «Taküjeerü tia namüin na püpüshikana otta namüin na wayuu pejekana epia pünain». Eesüjaʼa süpüla shapaain saaʼin María sutuma tia süka eein süpüla mojuin sünüiki wayuu süchiki. ¿Jamataaleerü sünüiki nümüin José? Shipijüinjachi María chi Nüchonkai Maleiwa otta shikirajüinjachi  nia, nnojotsü shaittaain tia makat. Nnojotsü watüjaain maʼin aaʼu süpüshuaʼa tü kasa shapaakalü atuma saaʼin María. Watüjaapejeʼe saaʼu tü sümakat nümüin chi aapieekai Gabriel, müsü shia: «Anuuitpaja joo taya nümüin Maleiwa. Anashi müleka naaʼinrüle taka tü püküjakat achiki tamüin» (Luc. 1:26-38).

15. ¿Jamüsüche icheka maʼin sunoula María?

15 Icheshaatasü sunoula María nünain Jeʼwaa otta yapasü shia süpüla aaʼinraa tü eekai nuluwataain anain shia. Sütüjaa aaʼu naaʼinmajeerüin shia Jeʼwaa. ¿Jamüsüche icheka maʼin sunoula María? Süchajaain sukuwaʼipa süpüla icheinjatüin maʼin sunoula otta anasü sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa saaʼujee tia (Gal. 5:22, TNM; Éf. 2:8). Watüjaakaʼa saaʼu tia, shia süka eejüin saaʼin sünain tü münakat sümüin otta sutuma tü saashajaakalü achiki.

16. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eejüin saaʼin María waneepia sünain tü münakat sümüin?

16 Eejüsü saaʼin sünain tü münakat sümüin. «Anakaja müleka eere jaaʼin sünain tü nüküjakat wane juwala jümüin sümaa nnojolüin jüsouktüin pejeewa sünainmüin tü nümakat», müsü tü Wiwüliakat (Sant. 1:19). Nnojotsü asouktüin pejeewa María. Saashin tü Wiwüliakat, eejüsü saaʼin sünain tü münakat sümüin, shialeekajaʼa saapüle nüchiki Jeʼwaa. Akaʼaya shia, jülüjapuʼusü saaʼin waneepia tü pütchi nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa. Saaʼinrüin tia wanaa sümaa naküjüin nünüiki chi aapieekai na arüleejülii anaʼlaakana nümüin Jesuu soʼu jemelin nia. Jülüjasü saaʼin waneepia tü nümakat Jesuu wanaa sümaa 12 nuuyase. Nnojotsü motuin saaʼin tia (paashajeʼera Lucas 2:16-19, 49, 51).

17. ¿Kasa shikirajakalü anain waya tü saashajaapuʼukalü achiki María?

17 Tü saashajaakalü achiki. Palitchon sünüiki María ashajünaka suluʼu tü Wiwüliakat. Shia eechonka aluʼu sünüiki suluʼu Lucas 1:46-55. Sükajee pütchikat tüü, wayaawata aaʼu sütüjain apüleerua María tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo. Jamüsüjaʼa tü sümakat María soʼu tia, meematüsü aka saaʼin sünüiki Ana, tü niikat Samuel wanaa sümaa suʼuraajüin nümüin Jeʼwaa (1 Sam. 2:1-10). Alatüsü suulia piama shikii sukua suchuntüin María tü pütchi suluʼujeejatkat Nünüiki Maleiwa. Kamalainsü maʼin sümüin María yootoo süchiki tü shikirajaakalü anain nüchiki Jeʼwaa, chi saʼaleewainkai maʼin.

18. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa sunoula María?

18 Eesüjaʼa süpüla shapaain waaʼin maʼaka shapaain saaʼin María naapüle joo Jeʼwaa wamüin wanee aʼyatawaa eekai müin isakai saaʼin wachiki. ¿Kasa waaʼinrajatka shapaale waaʼin sutuma tia? Washata sukuwaʼipa sunoula María. Nnojo wayouktajaain sümaa tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa wamüin otta weʼitaa waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya. Eeja waaʼin sünain tü nümakat Jeʼwaa, jülüja waaʼin waneepia tü wekirajaakalü anain nüchiki otta jülüja waaʼin waneepia tü naaʼinrajatkat mapeena. Akaʼaya waya, waküjüinjatü süka süpüshuaʼa waaʼin tü watüjakat suluʼujee tü Wiwüliakat (Sal. 77:11, 12; Luc. 8:18; Roma 10:15, TNM).

19. ¿Jameerü wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa washatüle nakuwaʼipa na naʼaleewainkana?

19 Wekirajaaitpa anain sukuwaʼipa Rut, nukuwaʼipa Ezequías otta sukuwaʼipa María, aleewapuʼushii naya nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin Abraham. Nayajaʼa neʼe noʼuluku na wayuu wattakana aalii nüküjakana achiki Pablo. Washata sukuwaʼipa nanoula naya wayuukana (Heb. 6:11, 12). Waaʼinrüle tia, aleeweena waya waneepia nümaa Jeʼwaa.