«Puʼunüle sünain aküjaa pütchi yülaʼaweerü püsaʼa tatuma püleʼejapa», müshi tamüin tashi soʼu 16 touyase. Toʼunaleeka piichipaʼajee soʼujee tia. Müsü tü taaʼinrakat süpüla toushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto.

TAKÜJAIN paala jümüin, jamüin jashichika maʼin chi tashikai tamüin. Joʼuushi taya juulioʼu 29 soʼu 1929 jee miyoʼushi taya suluʼu wanee pueulo Bulacan münüsü chaa Filipinas. Maʼletsesalii waya soʼu tia jee palitchon kasa wamaʼana. Jimaʼaitpa taya eejatü kasachiki, ashutushii na surulaat chejeʼewaliikana Japón saaʼu Filipinas. Nnojoliipajaʼa müliain maʼin waya süka wattain wepia. Shia neʼe waapiaka wayuu soʼu tia süka nnojoluin eejatüin wamaʼana raawia, telewisoot otta karaloʼuta.

Akaratshishii na tawalayuukana. Nümaashi taya tatuushi otta toushu mekiisat touyase. Mayaainjeʼe katoolikain waya, naashajeʼerapuʼuin tatuushi tü karaloʼuta naapakat naʼaleewainyuu nümüin eerejeʼe naatain nanoula. Sotoyülia taaʼin niiʼiyatüin tamüin wanee Wiwülia otta tü karaloʼutakat Protección, Seguridad y Descubierta suluʼu anüikii tagalo. * Talatapuʼusü taaʼin sünain aashajeʼeraa tia Wiwüliakat, akaʼaya tü Nüchikimaajatkat Jesucristo kamalainpuʼusü tamüin. Müsüjeseʼe tashateein nukuwaʼipa Jesuu (Juan 10:27).

AʼYATAASHI TAYA NÜMÜIN KÜRISÜTO

Noʼunapa Filipinajee na surulaat chejeʼewaliikana Japón soʼu 1945, aleʼejüshi taya piichipaʼamüin süka nuunejirüin taya tashi. Akaʼaya tatuushi: «Püleʼeja nümaa püshi», müshi tamüin.

Shiasaʼa tisienpüroʼu, soʼu 1945, antüshii chejee Angat waneinnua aküjalii pütchi nüchiki Jeʼwaa. Nüntaka piichipaʼamüin wanee wayuu müleʼu jee nüküjaka wamüin tü sümakat Wiwülia süchiki tü alatajatkat sajaʼttiamüin kaʼi (2 Tim. 3:1-5). Nuunejaaka waya sünain ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat suluʼu wanee pueulo peje wanain. Oʼunüshi taya mayaainjeʼe makatüin tashi sümaa tei. Eejana 20 wayuu tapüla asakiijaka sünain tü Wiwüliakat.

Toʼuneeka suulia sutuma nnojoluin tayaawatüin aaʼu tü ekirajünakalü anain. Shiaka makatüin atuma taya tü jayeechi neeʼirajakat, ponusü maʼin taaʼin. Süchikijee neeʼirajüin, oʼuraajüshii.  Wounejaanaka sünain wanee outkajawaa waneemüin semaana süchikijee tia.

Outkajaapuʼushii waya nipialuʼu chi wawalakai Cruz sümaa nüpüshi, eeshi woʼunüle chamüin süka wooʼui 8 kiloometüro. Eejana 50 wayuu jutkatüin chaʼayaa, ponopuʼushii maʼin taaʼin na tepichikana, atüjashii asouta shiʼipajee tü asakinnakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat. Kojuyatuapa takua sünain tü outkajawaakat, nuunejaain taya nipialuʼumüin wanee pürekutsoot laülaaichi Damián Santos nünülia, alcaldepuʼushi nia. Soʼu tia, kaʼlesü aika waaʼu sünain aashajawaa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat.

Soʼu tia, naaʼinramaatapuʼuin na wayuukana tü ekirajünakalü anain naya sünain tü Wiwüliakat. Nnojotsü neʼe jeʼrain wakua sünain tü outkajawaakat soʼu wasakinnüin woutiiseere waya. «Aa», tamaka süka keeʼireein taaʼin aʼyatawaa nümüin Kürisüto (Col. 3:24). Woʼunaka eemüin wanee süchi eere piamain waya sünain woutiisaa. Tia peʼureeroʼujatü 15 soʼu 1946.

Tayaawata aaʼulu nüküjainjachin pütchi chi eekai woutiisain maʼaka naaʼinrüin shia Jesuu. «Jintüi maʼin pia süpüla aküjaa pütchi» nümaka chi tashikai tamüin. «Nnojoishi pia aküjalin pütchi sutuma pimerotinnüin neʼe shiroku wüin», müshi tamüin. Taküjaka nümüin nuluwataain waya Maleiwa sünain aküjaa süchiki Nuluwataaya (Mat. 24:14). «Taaʼinrajatpajaʼa tü tapansaajakat nümüin Maleiwa», tamaka nümüin. Shiaka nünüikin tamüin tü taküjayütkat suʼttianainjee pütchikat tüü. Niyoutüin maʼin tapüleerua taküjain pütchi. Majatü tü alatakat tamüin süpüla taʼyataain nümüin Jeʼwaa.

Chajachika taya nipialuʼu chi wawalakai Cruz sümaa nüpüshi chaa Angat. Sutuma natütüleʼerüin saaʼin Nora, tü nachonkot otta natütüleʼerüin taaʼin, pürekutsootshii waya nowienpüroʼu 1 soʼu 1947. Pürekutsootsü Nora suluʼu wanee pueulo naata, eekajasaʼa tayakai makatüshi chaa Angat.

TAPÜTÜIN KASA SÜPÜSHUAʼA

Apünüinpa taya juya pürekutsoolüin, antüshi wanee wawala Angatmüin chejee Weteet, Earl Stewart nünülia, ekirajüshi 500 wayuu sünain wanee pütchi. Nüküjain süpüshuaʼa tü pütchikat suluʼu inkülee jee süchikijee taküjain shia suluʼu tagalo. Tia, shia tü palajatkat wainmapejeʼe maʼin tü pütchi talatirakat mapa. Mayaainjeʼe akaratshi juya taya koleejiain, ekirajünapuʼushi taya süka inkülee. Akaʼaya shia, ekirajaapuʼushi taya sünain tü Wiwüliakat süka tü karaloʼuta eekat suluʼu inkülee, jama alin shiiʼiree suluʼu tagalo. Tountüinjeseʼe taküjain suluʼu tagalo tü pütchi taapakat süka inkülee, jama tayaawatüin saaʼu.

Soʼu tia, nüküjain chi wawalakai Stewart suchuntüin Weteet piamashii pürekutsoot neʼiraka na misioneero oʼunajanakana sünain tü outkajawaakat  miyoʼu kanüliakat «Aumento de la Teocracia» chaa Nueva York (Estados Unidos). Tapütaka süchikuaʼa tü kasa kiʼraka anain taya süka tounejaanüin soʼu tia sünain aʼyatawaa suluʼu Weteet.

Antüshi taya chaa Weteet juunioʼu 19 soʼu 1950. Eejatü wanee piichi miyoʼu otta wunuʼulia miyoʼuyuu jee wanee hectárea suumain. Eejana maʼaka 12 jimaʼalii aʼyataakana suluʼu. Wattaʼawai maalü akaaliinjashi taya sünain aʼlakajawaa. Shiasaʼa maʼaka 9 watta maalü aplanchajüshi taya. Akaʼaya aliika. Mayaainjeʼe naleʼejüin mapa na misioneerokana, ayatüshia taya aʼyataain suluʼu Weteet. Taaʼinrüin süpüshuaʼa tü münakat tamüin. Eeshi tanaajaale tü rewiisüta aluwataanajatkat, eesü yaawale tatuma tü rewiisüta achuntunakat, eeshi tayale recepcionistain.

OʼUNÜSHI TAYA FILIPINAJEE GALAADMÜIN

Soʼu 1952, ounejaanüshii aipiruashii wawalayuu Filipinajee süpüla noʼunüin sünain tü Ekirajaaleekat Galaad, nuumero 20. Talatüshi maʼin taya süka eejachin taya apashi. Chapa waya Estados Unidos wainma tü kasa ponoko waaʼin. Naata maʼin sukuwaʼipa alijuna chayaa noulia na wayuu chakana toumainpaʼa.

Tayakai namaa na ekirajaakana tamaa chaa Galaad.

Jamüshiijaʼa waya ekirajünüshii sünain tü electrodoméstico münakat, tü nnojotkat weʼraajüin paala. Akaʼaya tü mmapaʼakat naatajatü. Soʼu wanee kaʼi, kasuusü teʼrüin kasa süpüshuaʼa anuuipaʼa sutuma tü nieve münakat, nnojotsü teʼraajüin paala kasa makatka tia. Anaashatasü maʼin, eeka saamatüin maʼin shia.

Anapejeʼe maʼin tü ekirajünakalü anain taya chaa Galaad, nnojotsüjeseʼe mojuin taaʼin sutuma tü kasa nnojoika kiʼrain anain taya. Atüjashii maʼin na ekirajakana waya, nekirajüin waya sünain tü sukuwaʼipainjatkat watuma wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat wamüiwaʼa. Aleewashi maʼin taya nümaa Jeʼwaa sutuma tü ekirajünakalü anain taya.

Süchikijee tü gradokot, ajütünüshi taya chaa Bronx (Nueva York) süpüla pürekutsoolüin pesiaat taya. Oʼunüshijeseʼe taya sünain tü Outkajawaakat miyoʼu «Sociedad del Nuevo Mundo» eejatka juulioʼu soʼu 1953 chaa Bronx. Süchikijee tia outkajawaakat ajütünüshi taya tachikuaʼa Filipinamüin.

ALEʼEJÜSHI TAYA FILIPINAMÜIN

Suluwataain taya Weteet mapa süpüla talapalaain naaʼu na tawalayuukana. Sükajee tia, tashatüin maʼin nukuwaʼipa Jesuu, jamüshijaʼa nia oʼunapuʼushi suluʼupünaa tü pueulokot süpüshuaʼa süpüla nükaaliinjain wayuu (1 Ped. 2:21). Talapalaapuʼu aaʼuchii na wawalayuu kepiakana Luzón Central, chaa Filipinas. Müsia Nueva Écija, Tarlac otta Zambales. Saaʼupünaapuʼushi taya uuchiirua chaa Sierra Madre süpüla talapalaain naaʼu na tawalayuukana. Nnojotsü antüin  wuusü otta türein chamüin, oʼunapuʼushi neʼe taya suluʼu kemion kachiiseka wunuʼu. Wainmatua toʼunüin suluʼu mayaainjeʼe mojushiin maʼin shia.

Wainma na tawalayuu jekenakana oʼttüin sünain outkajawaa. Talatapuʼushii maʼin saaʼu tekirajüin naya sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa tü outkajawaakat otta tü aküjaakat pütchi.

Aluwataanüshi taya mapa süpüla talapalaain naaʼu na tawalayuu chajanakana Bicol. Kojuyashii na pürekutsoot pesiaat eejanakana chayaa jee oʼunushii eere nnojoluin aküjalii pütchi. Chajachimaʼa taya namaʼana waneinnua wayuu eejatüle wanee ishoʼu eʼiitülee, taapüla neʼe tü eejatkat saaʼu. Taawainsitka shia, tojutuuka suluʼu tü ishoʼukat. Kamaʼa taya alaʼajaain süchikijee tia süpülapünaa teküin.

Talapalaaitpa naaʼu na tawalayuukana, jülüjasü taaʼin Nora, tü pürekutsootpuʼuka wanaa tamaa. Müshijeseʼe toʼunüin chaa Dumaguete eejatüle pürekutsoolüin pesiaat shia. Kakalia waya aluwanaajiraain karaloʼuta, kasaatka waya mapa soʼu 1956. Walapalaapuʼu aaʼuchii na tawalayuu chajanakana Rapu Rapu soʼu tü palajatkat semaana kasaatka oʼu waya. Eeshii woʼunüle saaʼu uuchi sümaa wattamüin waya wooʼuika, talatapejeʼe taya sümaa taʼwayuuse sünain akaaliinjaa na tawalayuukana wattapünaa.

OUNEJÜNÜSHI TAYA TACHIKUAʼA WETEETMÜIN

Pienchipa waya juya sünain alapalawaa naaʼu na tawalayuukana, ounejaanüshii waya Weteetmüin. Oʼttüshii waya sünain aʼyatawaa Weteet eneeroʼu, soʼujee 1960. Wainmainna juya waya chaa Weteet. Aʼyataashi taya namaa waneinnua tawalayuu wainmakana aʼyataain suluʼu nupueulose Jeʼwaa. Akaʼaya Nora wainma tü kasa shiʼyataakalü anain suluʼu Weteet.

Ekirajüshi taya sünain wanee Outkajawaa miyoʼu jee alatinnüsü süka Cebuano.

Talatüsü maʼin waaʼin süka nawainmalaain na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa yaa Filipinas. Palajatka takua chaa Weteet jimaʼaliiwaʼaya taya eejana maʼaka 10.000 aküjalii pütchi soʼu tia. Maaʼulu yaa eeshii maka 200.000 aküjalii pütchi yaa Filipinas. Naʼakajee naya tawalayuukana wainma na aʼyataakana suluʼu Weteet.

Süka wattain saalii aʼyatawaa choʼujaasü wamüin wanee Weteet miyoʼu. «Anasü jüchajaale wanee mma müleʼu süpüla jukumajüin wanee Weteet» münüshii waya natuma na Laülaashii Jülüjaka Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi. Tachajaaka wanee mma nümaa chi tawala shikiipüʼüjanakai eʼinprimiijaa karaloʼuta. Wasakirüin na wayuukana kepiakana waʼütpünaa müleka noikeere wamüin noumain. Nnojotka jaralüin oikeein wamüin. «Waya chiinokana matüsainjalii waya oikaa, shia watüjaka apüleerua ayaʼlajaa», müsü nünüiki wanee chino wamüin.

Talatirüin tü pütchi nikirajakat chi wawalakai Albert Schroeder.

Soʼu wanee kaʼi müshi wanee chino kepiakai peje wanain «toika jümüin toumain, oʼunajachi taya chaa Estados Unidos» müshi wamüin. Sünainjee tia, oikayaa müshii na waneinnua noumain wamüin. Akaʼaya neʼe chi chino nnojoikai oikeein paala nuumain, nuiküin shia wamüin. Wainmamaataka mma wayaʼlajaka. Tayaawatüinjeseʼe shiain maʼin keeʼireein naaʼin Jeʼwaa tia.

Jimaʼaishi taya wanaa sümaa tantüin Weteet, soʼu 1950. Tayaichipaka laülaain sümaa taʼwayuuse naʼakajee na wawalayuu aʼyataakana Weteet maaʼulu. Nnojotsü mojuin taaʼin saaʼu toushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto, jaʼitaichi jalamüin taya nuʼunirüin. Mayaainjeʼe nujutüin taya tashi sümaa tei nepialuʼujee, wainma maʼin tapüshi maaʼulu yaa aikana apüla Jeʼwaa. Tatüjaa aaʼulu naapüin Jeʼwaa tamüin tü choʼujaakat wamüin, jaʼitairü kasain waʼyataain anain nutuma. Talatüshii maʼin waya nümaa Jeʼwaa saaʼu süpüshuaʼa tü kasa anasü naapakat wamüin. Watütüleʼerüin naaʼin na waneinnua süpüla neʼrüin süka naaʼin namüiwaʼa anamiain maʼin Jeʼwaa (Mal. 3:10).

¿Kasa naaʼinraka Mateo wanaa sümaa nuunejaanüin nutuma Jesuu süpüla nümaatalain nia? «Nüpütüin niʼyataain süpüshua süpüla oʼunaa nümaa Jesús», müsü tü Wiwüliakat (Luc. 5:27, 28). Akaʼaya tayakai, tapütüin süpüshuaʼa kasa süpüla toʼunüin nüchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. Tatütüleʼerüin naaʼin na waneinnua süpüla naaʼinrüin tia otta süpüla neʼrüin süpüshuaʼa tü kasa anasü eeka sünainjee.

Ayatüshi taya aʼyataain nümüin Jeʼwaa yaa Filipinas sümaa talatüin maʼin taaʼin.

^ püt. 6 Nakumajala na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Nnojoluitpa eʼinpürimiijünüin.