«Cristo, nia aapaka kataa oʼu sümüin wayuu» (1 COR. 15:45).

JAYEECHI: 151, 147

1-3. (1) ¿Jamüsü wanoujainjatka süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu outusü? (2) ¿Jamüsü kojutuinjatkat maʼin shia wamüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

PÜSAKINNÜLE sünain tü punoujakalü anain, ¿jameerü pünüiki? Eesüjaʼa püküjale punoujain niain Jeʼwaa chi Kakumalakai kasaka süpüshuaʼa jee niain katüin atuma woʼu. Eesüjaʼa püküjale punoujain nünain Jesuu, chi outakai waaʼu. Eesüjaʼa paashajaale süchiki paʼaraiisüinjatüin tü mmakat, eere kateerüin soʼu waneepia na wayuu nupueulosekana Maleiwa. Jama süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu outusü, ¿püküjeerü punoujain maʼin sünain tia?

2 Wainma tü kasa kojutukalü anainjee wamüin süsoʼiraainjatüin mapeena saaʼin wayuu outusü. Jaʼitairü waʼatapajüin woʼttaain süchiki tü mülia miyoʼusükat süpüla katüin woʼu waneepia saaʼu tü mmakat. Nüküjain chi aluwataaushikai Pablo jamüin choʼujaaka maʼin wanoujain sünain süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu mapeena. «Müleka matüjüinreje osoʼirawaa  saaʼin wayuu, nnojoishije osoʼiraain aaʼin Cristo» müshi nia. Nnojoirejeʼe nüsoʼiraain aaʼin Jesuu suulia outaa, nnojoishijaʼa mmata aluwataain nia chaa iipünaa otta nnojotsü kasain anain apüla tü aküjaakat pütchi (paashajeʼera 1 Corinto 15:12-19). Watüjaapejeʼe saaʼu nüsoʼireʼenüin aaʼin Jesuu. Nnojoishii müin waya maka naaʼin na karaloʼutamaajana namaiwajanakana, na nnojoliipuʼukana anoujain eein süpüla süsoʼiraain saaʼin wayuu outusü. Jaʼitakajeʼe meeʼerapalain waya, eesü süpüla katsüin watuma wanoula sünain nuuntuin Maleiwa nüsoʼirüin saaʼin wayuu outusü (Mar. 12:18; Aluw. 4:2, 3; 17:32; 23:6-8).

3 Nüküjain chi Aluwataaushikai Pablo «süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu ouktüsü» otta shiain «tü nüchikikat Cristo ekirajünakat anain paala jia juʼttaiwaʼaya sünain anoujaa» (Heb. 6:1, 2). Nüküjain maʼin süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu otta nunoujain sünain tia (Aluw. 24:10, 15, 24, 25). Mayaainjeʼe shiain süpüshi tü kasa ekirajünakalü anain waya süka tü Wiwüliakat woʼttaiwaʼaya sünain anouja, choʼujaayülia wekirajaain sooʼomüin süchiki tü asoʼirawaakalü aaʼin (Heb. 5:12). ¿Jamüsüche choʼujaayütka wekirajaain sünain?

4. ¿Kasa eeka süpüla wasakinnüin anain süchiki süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu mapeena?

4 Nekirajaapa na wayuukana sünain tü Wiwüliakat, naashajeʼerüin tü pütchi aashajaakat süchiki süsoʼiraain saaʼin wayuu outusü sümaiwa. Eesüjaʼa shiale naashajeʼerüin nüchiki Lázaro wanaa sümaa nüsoʼireʼennüin aaʼin. Ekirajaashii nüchiki Abraham, Job otta Daniel na atüjaakana saaʼu katüinjatüin soʼu wayuu süchikuaʼa mapeena. Suchuntunüle pümüin piiʼiyatüin süka tü Wiwüliakat, jamüin piʼitaaka paaʼin sünain tü pütchi kakaliaitkat maʼin apansaajünüin nachiki na asoʼiraainjanakana aaʼin, ¿jameerü pünüiki? Jama pümünüle: ¿Joujeerü süsoʼiraaka saaʼin wayuu outusü saashin tü Wiwüliakat? Pütüjaale saaʼu tü pünüikinjatkat, katsüinjeerü maʼin punoula.

AKÜJÜNATÜJÜLIA SÜMAIWA NÜSOʼIRAAINJACHIN AAʼIN

5. ¿Jarai chi wekirajaainjachikai anain?

5 Eesüjaʼa mapüleere wamüin jülüjain waaʼin nütamaajeechin nüchikuaʼa chi eekai jekechin outuin (Juan 11:11; Aluw. 20:9, 10). ¿Eesüche süpüla weʼitaain waaʼin sünain tü pütchi kakaliaitkat maʼin apansaajünüin nachiki na asoʼiraainjanakana aaʼin mapeena? ¿Atamaajeeiche wanee wayuu jaʼitaichi kakaliain nia outuin? Maaʼulu yaa, wanouja anainrü nüsoʼireʼennüin aaʼin wanee wayuu eerejeʼe kakaliairüin maʼin aküjünüin nüchiki süsoʼiraainjatüin naaʼin. ¿Jaraiche chia wayuukai? ¿Jamüsü sünainpünaaka süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu mapeena tü alatakat nümüin?

6. ¿Jamüsü nünainpünaaka Jesuu shikeraajia tü Salmokot 118?

6 Wekirajaa sünain tü Salmokot 118, eeshijaʼa niale kashajalain shia David. Watüjeenaka nüchiki wanee wayuu asoʼireʼennakai aaʼin eerejeʼe kakaliain maʼin aküjünüin nüchiki paala. Müsü tia Salmokot: «Jeʼwaakalee, puʼtteʼera maa waya». Jee müsü shiaʼaya: «Anataʼaleeshijaʼa maʼin chi antakai saaʼu nünülia Jeʼwaa». Wanaa sümaa nikerotüin Jesuu Jerusalénmüin soʼu 9 Nisán, süpülapünaa nuʼutunüin aaʼin, suchuntüin tü wayuukalüirua tia pütchikat ashajünaka paala nüchiki chi Mesíaskai (Sal. 118:25, 26; Mat. 21:7-9). ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu saashajaain tü Salmokot 118 nüchiki wanee wayuu asoʼireʼennüinjachikai aaʼin kakalia mapa? Jülüja waaʼin wanee pütchiya suluʼu tia Salmokot,  müsü yaa: «Tü ipa nayoutakat na akumajüliikana, shia tü ipa jaʼijaasükat» (Sal. 118:22).

«Na akumajülii» ayoutakana chi Mesíaskai. (Paashajeʼera tü pütchikat 7).

7. ¿Kasa naaʼinraka na judíokana nüka Jesuu?

7 «Na akumajülii» ayoutakana chi Mesíaskai naya na nekiipuʼukana na judíokana. Nnojoishi neʼe mojutüin Jesuu namüin jee nnojoluin nanoujain niain chi Mesíaskai. Wainma maʼin na judío achuntakana nümüin Pilato nuʼutunüin aaʼin Jesuu (Luc. 23:18-23, TNM). Nayakalaka kasirüin outuin Jesuu.

Süka nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu nutuma Maleiwa niaichipa «tü ipa jaʼijaasükat». (Paashajeʼera tü pütchikat 8 otta 9).

8. ¿Jamüshi niaka Jesuu «tü ipa ayouktünakat paala»?

8 Ayoutunüshi jee oʼutuna aaʼinchi Jesuu, ¿jamaka süpüla niainjachin «tü ipa jaʼijaasükat»? Asoʼireʼennaa aaʼinchi süpüla tia. Nüküjain Jesuu tia wanaa sümaa naashajaain nüchiki wanee wayuu kaʼapainseshi ajütakai nüchepchiairua nanainmüin na aaʼinmajüliikana. Naainnua nasheʼejüin na achepchieekana. Mapa maʼin, chi kaʼapainseshikai nüjütüin chi nüchonkai, shiiʼiree kacheʼein naya nümüin. Akaisaʼa noʼutüin aaʼin chi nüchonkai. Süchikijee nüküjain Jesuu tia, nuchuntuin tü pütchi ashajünakat suluʼu Salmo 118:22 (Luc. 20:9-17). Nüküjain chi Aluwataaushikai Pedro tia Salmokot namüin «na laülaayuushiikana naʼakajee na sacerdotekana, na laülaayuushiikana naaʼu na judíokana otta na karalouktamaajanakana» jutkatakana Jerusalén. Müshi namüin: «Jesucristokai chii, niaʼa neʼe chi juʼutitkalinka aaʼin süka jükacherirüin sünain wane [wunuʼu lotusü], chi anii nüsoʼireʼerüin aaʼin Maleiwakai süchikijee ouktaa». Nümaka süchikijee, «‹tü ipa ayouktünakat paala natüma na akumajüliikana miichi, eʼitaanüsü shia sünain shiain jaʼijaasüin maʼi süpüla akumajia tü miichikat›. Je maa aka shiyouktünüin tü ipa jaʼijaasükat, müshia Jesús, ayouktünüshi jütüma» (Aluw. 3:15; 4:5-11; 1 Ped. 2:5-7).

9. ¿Kasa wayu tü aküjünatüjütkalia suluʼu Salmo 118:22?

9 Shiimain süküjünüin suluʼu Salmo 118:22 nüchiki wanee wayuu asoʼiraainjachikai aaʼin kakalia maʼin mapa. Ayoutunajachi otta outunajachi aaʼin chi Mesíaskai. Akaisaʼa atamaainjachin nia nüchikuaʼa süpüla niainjachin tü ipa jaʼijaasükat. Soʼujee nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu niashi «neʼe niakai nümüiwa eeka süpüla oʼtteʼer[üin] wayuu» (Aluw. 4:12; Éf. 1:20).

10. (1) ¿Jamüsü sünüiki Salmo 16:10? (2) ¿Jamüsü watujaaka saaʼu nnojoluin niain David chi saashajaakai achiki tia Salmokot?

10 Wekirajaa sünain wanee wetsiikulo aküjaka nüsoʼiraainjachin aaʼin wanee wayuu outakai, ekeraajüsü shia wainma juya süchikijee süshajünüin. Sutuma tia, weʼitaajeerü waaʼin eein süpüla süsoʼiraain saaʼin wayuu outusü jaʼitairü kakaliairüin  süpansaajünüin tia. Müsü nünüiki David suluʼu tü Salmokot 16: «Nnojoleechi puʼulaain taya suluʼu tü Seolkat. Nnojoleechi puʼulaain chi waneepiakai pümaa suluʼu tü ishikat» (Sal. 16:10). Nnojoishi aashajaain David nüchiki niakai suluʼu nnojoluinjachin outuin nia jee nnojoluinjachin nojoʼitunüin. Saashin tü Wiwüliakat laülaashi David mapa jee outushi nia, «nujoʼitunaka eejanale nojoʼitunüin na nutuushinuukana suluʼu nuumain David» (1 Rey. 2:1, 10). ¿Jaraika maʼin saashajaain achiki tia wetsiikulokot?

11. ¿Joujatü nüküjain Pedro jamaluʼuluin tü Salmokot 16:10?

11 Nüküjain chi Aluwataaushikai Pedro jaralin chi saashajaakai achiki tü Salmokot 16:10 wainma juya süchikijee nüshajüin shia David. Maʼaka jeʼra semaana süchikijee nuʼutunüin aaʼin Jesuu jee nüsoʼireʼennüin aaʼin, wainma maʼin na judío otta prosélito nüküjakana amüin Pedro tia pütchikat (paashajeʼera Aluwataaushikana 2:29-32). Nüküjain namüin outuin David jee nojoʼitunüin. Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat nuʼtchejaain Pedro sümaa tü nümakat naashin naya wayuukana. Nüküjatüjülia David «süchikü tü niiʼiyatakat Maleiwa nümüin, sünain nüsoʼireʼennajachin aaʼin nütüma Maleiwakai chi Nüneekajalakai süpüla aluwatawaa, chi kanüliakai Cristoin».

12. ¿Jamüsü shikeraajia tü sümakat Salmo 16:10? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain susoʼiraajeerüin saaʼin wayuu saashin tia Salmokot?

12 Süpüla niiʼiyatüin Pedro sünain shiimain tü nümakat, nüküjain tü nüshajakat David suluʼu tü Salmokot 110:1 (paashajeʼera Aluwataaushikana 2:33-36). Sutuma suluʼujeejatüin tü Wiwüliakat tü pütchi nüküjakat Pedro, nanouja anainrü na wayuu eejanakana soʼu tia sünain niain Jesuu chi Senyotkai jee chi Kürisütokai. Nanouja anainrü na wayuukana shikeraajüin tü sümakat Salmo 16:10 wanaa sümaa nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu. Süchikijee tia, nüküjain chi aluwataaushikai Pablo namüin na judío chajanakana Antioquía shiimain shikeraajüin tia pütchikat. Ponusü maʼin saaʼin tü wayuukalüirua tia pütchikat, nachuntüinjeseʼe nümüin Pablo nüküjainjatüin sooʼomüin tia pütchikat namüin (paashajeʼera Aluwataaushikana 13:32-37, 42). Pütchikat tüüirua, shiiʼiyatüin wamüin shiimain shikeraajeerüin tü pütchi ashajuushikat sümaiwa, sünain süsoʼiraajeerüin saaʼin wayuu outusü mayaapejeʼe kakaliairüin süshajünüin tia.

¿JOUJEENA NASOʼIRAAKA AAʼIN?

13. ¿Kasa eeka süpüla wasakirüin anain waaʼin?

13 Atütülaasü maʼin waaʼin sutuma watüjaain saaʼu eein süpüla süsoʼiraain saaʼin wayuu sümaa wainmain juya süpansaajünüin paala tia. Eepejeʼe süpüla püsakirüin paaʼin sünain tüü: «¿Wainmainjatche maʼin juya alataka süpüla teʼrüin nachikuaʼa na tapüshi outakana? ¿Joujeeria maʼin süsoʼiraaka naaʼin na outushiikana?». Naashin Jesuu wainma tü kasa nnojotkat natüjaain saaʼu na nikirajüinkana jee wainma tü nnojoluinjatkat natüjaain aaʼu. «Nnojotsü aapüna ekii jümüin süpüla jütüjaainjatüin saaʼu joujainjatüin sülatüin tüü. Nia neʼe chi Washikai Maleiwa laülaaka saaʼu süpüla niʼitaainjatüin sükaʼiya tü kasa naaʼinrajatkat», müshi Jesuu namüin wanaa sümaa nasakiijüin nia (Aluw. 1:6, 7; Juan 16:12). Eepejeʼe süpüla watüjaain saaʼu joujeerüin nasoʼiraain aaʼin na outushiikana.

14. ¿Jamüsü anaʼleeka maʼin süsoʼireʼeria naaʼin Jesuu noulia na asoʼireʼennakana aaʼin nüpülapünaa?

14 Anaʼleesia maʼin saashin tü Wiwüliakat  süsoʼireʼeria naaʼin Jesuu. Nnojoirejeʼe nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu, nayaleekajaʼa asoʼireematüinjanain aaʼin na wapüshi outakana. Napüshuaʼa na asoʼireʼennakana aaʼin nüpülapünaa Jesuu soʼu nükalia Elías otta Eliseo, nnojoishii katüin oʼu waneepia. Outushii naya nachikuaʼa jee sümamülashii naya mma. Watüjaapajaʼa «saaʼu susoʼinnüin naaʼin Cristo süchikijee ouktaa, watüjaa aaʼuchi nia sünain nnojoleechin ouktüin piantua. Nnojolichipa süchepchiain nia tü ouktaakat». Jee chaa iipünaa «ayateechi [...] katüin oʼu süpüla kaʼikat süpüshua» (Roma 6:9; Alat. Map. 1:5, 18; Col. 1:18; 1 Ped. 3:18).

15. ¿Jamüshi niaka Jesuu «chi palajachikai»?

15 Jesuu nia chi palajachikai wayuu asoʼireʼennakai aaʼin suluʼu meʼrujuuin nia süpüla chainjachin chaa iipünaa. Anaʼleesia maʼin tia süka nnojoluin maajüin sukuwaʼipa wayuu sümaiwa (Aluw. 26:23). Nnojoitpajaʼa niainjachin asoʼireʼennüin aaʼin nümüiwaʼa süpüla oʼunaa chaa iipünaamüin. Nüküjain Jesuu namüin na nikirajüin waneepiakana nümaa naluwataainjanain nümaa chaa iipünaa (Luc. 22:28-30). Outuinjanapejeʼe naya palajana süpüla meʼrujuuinjanain naya nasoʼireʼennapa aaʼin, maka naaʼin Jesuu. «Jee jooluʼu atameʼennüitchipa Kürisüto naʼakajee na outushiikana: chi palajachikai naʼakajee na outakana», müshi Pablo. Akaʼaya nia, nüküjain eeinjanain waneinnua asoʼireʼennüinjanakana aaʼin süpüla chainjanain chaa iipünaa. «Katatüinjana waneʼewai nakua: palajana nia Kürisüto, süchikijee na nümaakana Kürisüto suʼunnaa tü nükaliakat» müshi Pablo (1 Cor. 15:20, 23, TNM).

16. ¿Joujeerü nasoʼireʼennaka aaʼin na chainjanakana iipünaa?

16 Wayaawatüin sünainjee tü nüküjakat Pablo joujeenain nasoʼireʼennüin aaʼin na chainjanakana iipünaa. Suʼunnaainjatü nükalia Kürisüto. Kakaliairü naküjain na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa süka tü Wiwüliakat suʼttüin «nükalia» Kürisüto soʼujee 1914. Kepiashii waya suʼunnaa tia «nükaliakat» otta alüʼütsü maʼin süpüla sajaʼttüin süpüshuaʼa tü kasa mojusükat.

17, 18. ¿Jameerü nakuwaʼipa na anoujashii chainjanaka iipünaa suʼunnaa nükalia Kürisüto?

17 Müsü sünüiki tü Wiwüliakat nachiki na asoʼiraainjanakana aaʼin süpüla chainjanain iipünaa: «Watüjaa aaʼulu tü alateetkat namüin na outushiikana [...]. Watüjaa aaʼuchi outuin Jesuu paala jee süsoʼireʼennüin naaʼin, sünainjee tia, watüjaa aaʼulu nasoʼireʼenneenain aaʼin na outushiikana [...]. Na outuinnapakana oʼuneena naya nümaʼanamüin wapüleerua wayakana kateenaka oʼu sünainmüinreʼeya nükalia chi Senyotkai. Ashakateechi chi Senyotkai iipünaajee otta neenakeena waya [...]. Jee na ouktüshii nümaapuʼukana Kürisüto osoʼiraajeerü naaʼin palajana. Jee waya katoʼuchiikana, oʼuninneena waya namaa chamüin sirumatuʼumüin süpüla wantiraainjanain wapüshuaʼa nümaa chi Senyotkai chaʼayaa eere tü joutaikalü iipünaa. Eejeenaka waya waneepia nümaa süpüla kaʼika süpüshuaʼa» (1 Tes. 4:13-17, TNM).

18 Na asoʼiraainjanakana aaʼin palajana, eeshiijaʼa nasoʼireʼennüle aaʼin süchikijee suʼttüin nükalia Kürisüto. Nayasaʼa na anoujashii chainjanaka iipünaa kateenakana oʼu wanaa sümaa tü mülia miyoʼusükat ‹oʼuninneena naya sirumatuʼumüin› (Mat. 24:31). ¿Jamaluʼut tia? Na oʼuninnüinjanakana kateena oʼu wanaa sümaa tia, nnojoleena kakaliain outuin maluʼulu tia. Jamüshiijaʼa outule naya, ‹eeʼiranajaweerü nakuwaʼipa› naapapa «shiʼira wane jontoroyoi chajee iipünaajee» (1 Cor. 15:51, 52).

19. ¿Jaralii na anaʼleejeenakana akuwaʼipa nasoʼiraapa aaʼin?

 19 Maaʼulu yaa, wainma na anoujashii nnojoliinjanakana oʼunüin chaa iipünaamüin jee nnojoluinjana aluwataain nümaa Kürisüto sirumatuʼujee. Shia naʼatapajaka maʼin tü nükaliakat Jeʼwaa, eere sajaʼlajeʼenneerüin süpüshuaʼa tü kasa mojusü eekat saaʼu tü mmakat. Nnojotsü natüjaain saaʼin joujeerüin tia, natüjaapejeʼe saaʼu sülüʼülüin maʼin tia kaʼikat (1 Tes. 5:1-3, TNM). Jeketpa sukuwaʼipa tü mmakat nutuma Maleiwa, naateerü nakuwaʼipa na asoʼiraainjanakana aaʼin. Soʼu kaʼikat tia, asoʼiraainjatü saaʼin wayuu saaʼu tü mmakat jee loteerü maʼin nakuwaʼipa otta nnojoleena outuin naya nachikuaʼa. Alanaʼaleejeeria «sünain anain nakuaippa» noulia na asoʼireʼennakana aaʼin paala namaiwa süka outuin naya nachikuaʼa (Heb. 11:35).

20. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoleenain walakaain na asoʼiraajeenakana aaʼin?

20 «Katatüinjana waneʼewai nakua» na asoʼiraainjanakana aaʼin chaa iipünaa saashin tü Wiwüliakat (1 Cor. 15:23, TNM). Eesü süpüla müin nakuwaʼipa na asoʼiraainjanakana aaʼin yaa saaʼu tü mmakat, nnojoleena walakaain naya. Eesüjaʼa püsakirüle paaʼin: ¿Joujeena nasoʼiraaka aaʼin na jekenakana outuin? ¿Atamaajeenache naya süchikijeechon nuʼttüin Kürisüto sünain aluwatawaa soʼu tü miitkat juya, süpüla nojuupatüin na napüshikana? Jama na aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa namaiwa oʼunirapuʼukana nupueulose Maleiwa, ¿atamaajeenache naya palajana süpüla nekiipüʼüinjanain na wane wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin suluʼu tü mma jeketkat? ¿Jameerü nakuwaʼipa na wayuu nnojoliipuʼukana aʼyataain nümüin Jeʼwaa? ¿Joujeena nasoʼiraaka aaʼin otta jaleena naya? Wainma maʼin tü kasa watüjaweekalü aaʼu süchiki tia, nnojotpejeʼe choʼujaain maʼin watüjaain saaʼu. Weʼreerü neʼe tia süntapa sükalia. Watüja aaʼulu anashaateerüin nutuma Jeʼwaa sukuwaʼipa tü kasakalüirua.

21. ¿Kasa wayu tü waʼatapajakat maʼin?

21 Sümaʼinruʼu waʼatapajüin tia, wakatchinra wanoula nünain Jeʼwaa. Jamüshijaʼa nia, nüküjatüjülia wamüin nükajee Jesuu nütameeʼerüinjanain nachikuaʼa na outushii sotokana naaʼin (Juan 5:28, 29; 11:23). Watüjaa aaʼu nasoʼiraajeenain aaʼin na outushiikana, süka katüin noʼu Abraham, Isaac otta Jacob nümüin Maleiwa, naashin Jesuu (Luc. 20:37, 38). Eekalaka süpüla müin wanüiki maʼaka naaʼin Pablo wanaa sümaa nümüin: «Anoujashi [taya] nünain Maleiwa sümaa kaʼatapalain taya [...] sünain süsoʼiraajeerüin aaʼin tü wayuu ouktüsükalüirua» (Aluw. 24:15).