Tayakat nümaa chi taʼwayuusekai otta müshia chi tawalakai sümaa nuʼwayuuse, «oʼuneena waya», mamaatüshii waya waapaiwaʼaya süchiki wanee aʼyatawaa anashaatasü maʼin. ¿Jamüshii «oʼuneena waya» wamaka? ¿Jamüsü wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa sutuma waaʼinrüin tia? Anasü takuentajüle palajana jümüin tachiki.

JOʼUUSÜ taya soʼu 1923 chaa Hemsworth, wanee pueulo chaka Yorkshire (Inglaterra). Bob nünülia chi tawala miyoʼushikai. Soʼu mekietsalüin touyase, eejatü nümaʼana chi tashikai waneirua karaloʼuta aashajaaka süchiki tü alawaa ekirajünakalü anain suluʼu tü iküleesiakalüirua. Ponusü maʼin naaʼin chi tashikai tü naashajeʼerakat süka üttashaatain naaʼin sutuma piamain oʼupünaa na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua. Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, nüntakalaka wanee wayuu wepialuʼumüin, Bob Atkinson nünülia. Niʼitaain wanee gramófono süpüla waapajüin wanee pütchi nutuma chi wawalakai Rutherford. Wayaawataka saaʼu nialeʼeyain napüshi na ashajakana tü karaloʼutairua eejatkat nümaʼana chi tashikai. Naashajaaka chi tashikai otta tü teikat nümaa chia wawalakai süpüla nuʼunawalin aipaʼa chaa wepialuʼumüin süpüla nüküjain wamüin tü watüjaweekalü aaʼu süchiki tü Wiwüliakat. Wainma kasa watüjaweeka aaʼu. Shiasaʼa nuunejaaka waya chia wawalakai sünain wanee outkajawaa aainjünaka nipialuʼu wanee wawalaya, kaʼyatüsü suulia wepia. Oʼunapejeʼe waya sünain otta mapa akumajaasü wanee outkajaalee joʼuuchon chaa Hemsworth. Mapa, makatawaishii wepialuʼu na wawalayuu alapalaakana naaʼu na wawalayuukana (siervos de zona münapuʼushii naya soʼu tia), otta wounejaʼapuʼuin na pürekutsootkana wepialuʼumüin sünain ekawaa. Anashaatasü tü takuwaʼipakat nanainjee naya wawalayuukana.

Soʼutpünaa tia, eejatü wanee niʼyataainchon chi tashikai nümaa chi tawalakai. Shiasaʼa nümaka papaa nümüin chi tawalakai: «Süpüla pürekutsoolin pia, woʼuulaweein tü aʼyatawaakat». Anashiisü tia nümüin Bob, nuʼunaka wepialuʼujee wanaa sümaa 21 nuuyase süpüla pürekutsoolin nia. Piama juya süchikijee tia, pürekutsootsü taya sümaa 16 touyase. Eesü taküjawaire pütchi tamüiwaʼa, shia neʼe talüʼüjapuʼuka wanee gramófono otta wanee tarjeta de testimonio. Eʼrapajaʼa taya kasa anasü sünainjee tü taaʼinrakat, eesü wanee tekirajüin aapaamaataka sümaa tü shiimainkat. Mapa, watta naalii na süpüshi anoujakana wanaa sümaa. Waneemüin juya süchikijee tia, aneekünüsü taya süpüla pürekutsooluin pesiaat sümaa Mary Henshall. Ajütünüshii waya suluʼumüin wanee mma eere nnojoluin aküjalii pütchi.

Soʼu tia, eejatü tü Segunda Guerra Mundial münakat otta aluwataanüsü tü jieyuukalüirua süpüla naʼakainjanain naya na surulaatkana. Nnojoliinjanaya waya jamajanain amüinyüü waaʼinruʼu süka pürekutsooluin pesiaat waya, süka jamüin, nnojoluin najütünüin na aʼyataakana nümüin Maleiwa naʼaka na surulaatkana. Nnojotpajaʼa anashiin namüin na aʼyataashiikana laülaapialuʼu tayoutuin süchiki naʼakain taya na surulaatkana, napüreesajitka taya soʼu 31 kaʼi. Waneemüin juya süchikijee tia, soʼu 19 touyase, piantua takua laülaapialuʼu süka nnojoluin  sünainpünaaweein taya tü atkawaakat. Nnojotpajaʼa taya apüreesajünüin. Suʼunnaa tia, teʼrüin nükaaliinjain taya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai süpüla katsüinjatüin taaʼin (Isa. 41:10, 13).

CHI TAʼYANAAJIRAAKAI AMAA

Teʼraajüin Arthur Matthews soʼu 1946. Wanaa sümaa tia, jekechi nia ojuʼitüin suluʼujee tü kaatsetkat. Püreesashi nia apünüin kashi saaliijee nnojoluin surulaaleein nia. Chajachi nia nümaa Dennis, chi nuwala pürekutsootkai pesiaat chaa Hemsworth. Nikirajatüjülii naya chi nashikai sünain tü shiimainkat joʼuuiwaʼaya naya otta woutiisashii naya jimaʼaliiwaʼaya naya. Nnojoishi kakaliain Dennis nümaa Arthur chaa Hemsworth süka nüjütünüin Irlandamüin. Shiasaʼa sutuma niʼrüin chi tashikai otta tü teikat niʼyataain maʼin Arthur nümüin Jeʼwaa sümaa laülaain naaʼin, namaaka nia süpüla kepiain namaa. Soʼu tawaraijaain naaʼu chi tashikai otta tü teikat, oʼlojiraapuʼusü taya iita nümaa Arthur. Mapa, aluwanaajiraashii waya karaloʼuta. Soʼu 1948, apüreesajinnüshi Arthur nüchikuaʼa apünüin kashi. Shiasaʼa eneeroʼu soʼu 1949, kasaatshii waya. Weʼitaain wapüleerua waʼyataainjanain waneepia nümüin Jeʼwaa. Keisalashii waya sümüin tü wanneetsekat otta aʼyataapuʼushii waya sünain atpajaa süchon aʼttiee wakasionpa waya. Ayatüshii waya pürekutsooliin süka nükaaliinjain waya Jeʼwaa.

Süchikijeechon kasaalüin waya (Hemsworth 1949)

Wanee juya süchikijee, aluwataanüshii waya Irlanda del Nortemüin. Chajana waya palajana suluʼu tü pueulokot Armagh, süchikijee aluwataanüshii waya Newry. Wainma katoolika suluʼu tia pueulokalüirua. Ayoutunüshii maʼin na naatakana anoula, müsüjeseʼe eejüin waaʼin waküjapa pütchi sümüin wayuu. Aainjünapuʼusü tü outkajawaakat nipialuʼu wanee wawala kaʼwayuusekai, kaʼyatüsü suulia wepia maʼaka 16 kiloometüro. Nnojoishii jeʼrashiin waya soʼu tia, mekiisalii neʼe waya. Shiasaʼa makatüle waya chayaa, atunkushii waya mmoluʼu. Anapajaʼa maʼin weküin waneemüin kaʼi. Talatüsü maʼin taya süka wainmainapain maaʼulu na wawalayuukana suluʼu tia mmakat.

«OʼUNEENA WAYA»

Chajachi pürekutsoolin pesiaat chi tawalakai sümaa Lottie, tü nuʼwayuusekat chaa Irlanda del Norte. Kottushii waya sünain wanee outkajawaa miyoʼu apünüinka kaʼi soʼu 1952 chaa Belfast. Atunkaashii waya nipialuʼu wanee wawala eejachire makatüin chi wawalakai Pryce Hughes, chi shikiipüʼüjanakai tü Weteet chakat Gran Bretaña. Yootojoʼotshii waya soʼu wanee ai süchiki wanee poyeeto ojuʼitaka sünain tia outkajawaakat, El camino de Dios es el de amor sünülia. Napülajatü neʼe na chajanakana Irlanda. Nüküjaka chi wawalakai Hughes kapüleein maʼin aküjaa pütchi namüin na katoolikakana chaa República de Irlanda. Naashin niakai, ajünajaanüshii na wawalayuukana suluʼujee eejanale natunkuin, jee ootunusü wayuu nooʼomüin natuma na sacerdootekana. Anuujeseʼe nünüiki chi wawalakai Hughes: «Choʼujaashii wawalayuu eekai kaʼwayuusein otta keʼejenain süpüla neitajüin wanee poyeeto sümüin wayuu suluʼu tü mmakat Irlanda». * Müshiijeseʼe «oʼuneena waya» wamüin.

Namaa waneinnua pürekutsoot saaʼu tü mooto eere keinnasechoin wayuu saʼatoʼu

Chaa Dublín, katunküleshii na pürekutsootkana shipialuʼu Ma Rutland, wanee wawala aʼyataaka maʼin nümüin Jeʼwaa soʼu kojuya juya. Süchikijee chajanain waya shipialuʼu jee woiküin waneirua kasa eejatka wamaʼana, oʼunüshii waya pienchishiikana saaʼu wanee mooto eere keinnasechoin wayuu saʼatoʼu, neʼejena chi tawalakai Bob. Oʼunüshii waya sünain ayaʼlajaa wanee weʼejena. Wayaʼlajaka wanee kemionchon  anamaʼa müsü, nnojotsü maʼin laülaain. Wamaka nümüin chi koʼikanainkai wamüin niʼikajaaiwa shia wepialuʼumüin süka matüjain waya oʼuniraa kemion. Aliikaawasü naaʼu Arthur sünain kemionyaain nutuma wakaamain shiiʼiree nütüjain. Waneemüin kaʼi, wanaa sümaa nuuʼulakanajüin Arthur nuʼunirüin tia kemionkat eejatüle sünaajaanüin, antüsü wanee wawala misioneera, Mildred Willett sünülia (tü nuʼwayuusekat mapa chi wawalakai John Barr). Shia atüjaka oʼuniraa kemion woulia. Shikirajüin waya jee yaaulerü yapashii waya süpüla oʼunaa.

Weʼejena otta tü wepia kooʼuikat

Süchikijee tia, achajaashii waya wepia. «Shia anaka aluʼu nnojoliire kepiain jia suluʼu piichi kooʼuisü», münüshii waya süka eein süpüla saʼajünüin wamaa. Sutuma nnojoluin wantüin sünain piichi, atunkushii waya suluʼu tü weʼejenakat. Mapa shia neʼe wantaka anain wanee piichichon kooʼuisü, pienchisü neʼe kaama joʼuuchein suluʼu. Shia wepiaka tia. Eeshii wayuu kamaneeka wamüin otta nooʼulaain wapütüin wepia suluʼu napaatiase. Aküjawaishii waya pütchi maʼaka 20 kiloometüro eejeere wapütüin wepia, shiasaʼa süchikijee, woʼunirüin shia yalejee otta aküjashii waya pütchi namüin na wayuu kepiakana eejatüle paala shia.

Oʼunushii waya suluʼupünaa süpüshuaʼa tü piichi chajatkat uuchijeeruʼu sünain Irlanda otta anasü wakuwaʼipa. Alatüsü suulia 20.000 poyeeto weitajaka sümüin wayuu jee waluwataain eemüin tü Weteet chakat Gran Bretaña nanülia na ekirajaweekana sünain tü Wiwüliakat. Talatüsü maʼin taaʼin süka wainmain maaʼulu na wawalayuukana suluʼupünaa tia mmakat.

OʼUNUSHII INGLATERRAMÜIN OTTA ESCOCIAMÜIN

Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, aluwataanüshii waya chaa uuchijeeruʼu sünain Londres. Nnojotpa sülatüin jeʼra semaana sünain chain waya chayaa, ayamaajünüshi Arthur Weteetjee süpüla nülapalaainjachin naaʼu na wawalayuukana. Wekirajünaka soʼu wanee semaana süpülapünaa woʼttüin sünain tia aʼyatawaakat. Süchikijee, woʼunaka Escociamüin eeinjanale walapalaain naaʼu na wawalayuukana. Nnojotsü apütaayaain kaʼi süpüla nikirajaain Arthur sünain tü pütchi nikirajüinjatkalü anain. Matüjainpajaʼa «nnojo» maa sümüin wanee aʼyatawaa naapaka Jeʼwaa nümüin jaʼitairü kapüleein shia. Atütülaasü taaʼin saaʼu teʼrüin tü nukuwaʼipakat. Akaʼaya waya, talatüshii sünain tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Anasü maʼin wamüin naʼakain waya na wawalayuukana süka kakaliapünaain waya sünain aküjaa pütchi eere nnojoluin eein wawalayuu.

Soʼu 1962, ounejaanüshi Arthur sünain tü Ekirajawaakat Galaad. Poloo kashi tia ekirajawaakat otta nnojotsü taya ounejaanüin nümaa, müsüjeseʼe kapüleein wamüin aneeka tü waaʼinrajatkat. Shiapajaʼa anashiin wamüin nuʼunüle Arthur sünain tia ekirajawaakat jaʼitairü tamüiwaʼain taya jeʼra kashi. Taluwataanaka tachikuaʼa Hemsworth süpüla pürekutsooluin pesiaat taya. Aleʼejüshi Arthur wanee juya süchikijee nuʼunuin otta nüneekünaka süpüla nekiipüʼüin nia na alapalaakana naaʼu na wawalayuukana. Oʼunapuʼushii waya suluʼupünaa tü mmakat Escocia, palaajeeruʼu sünain Inglaterra otta Irlanda del Norte.

WANEE AʼYATAWAA JEKETÜ CHAA IRLANDA

Soʼu 1964, aneekünüshi Arthur süpüla niainjachin shikiipüʼüjanain tü Weteet chakat Irlanda. Wainmajüsü taaʼin sutuma toʼunajatüin Weteetmüin süka kamalain wamüin alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Talatapajaʼa maʼin taya mapa sutuma taʼyataain suluʼu Weteet. Teʼrüin anain wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa wanaa sümaa waaʼinrüin tü aʼyatawaa  nüneekakalü apüla waya jaʼitairü shiain wanee kasa mamalainka wamüin. Aʼyataapuʼusü taya Weteet sünain aseʼejaa rewiisüta suluʼu kaaja, aʼlakajaapuʼusü otta epitajapuʼusü taya. Eesü taluwataanüle nümaa Arthur sünain alapalaa naaʼu na alapalaakana naaʼu na wawalayuukana. Watta naalii wawalayuu weʼraajakana suluʼujee tia. Akaʼaya na wekirajüinkana, naapaa amaalü tü shiimainkat. Sutuma süpüshuaʼa tü kasa anasü alatakat wamüin chaa Irlanda, akooʼomüinraasü naalii na wawalayuukana wapüla. Anashaatasü maʼin tia.

WANEE OUTKAJAWAA ANASHAATASÜ

Soʼu 1965, aainjünüsü tü palajatkat outkajawaa miyoʼu eere nantüin wawalayuu naataka oumain chaa Dublín. * Mayaapejeʼe wainmain na nnojoliikana acheküin saainjünüin outkajawaakat tia, ayatüsia aainjünüin otta anashaatasü maʼin. Eejana 3.948 wayuu sünain otta 65 na woutiisakana. Na 3.500 wawalayuu naatakana oumain atunkushii shipialuʼu tü wayuu chajatkalüirua Dublín. Aluwataanüsü karaloʼuta namüin napüshuaʼa na kepiakana eejanale makatüin na wawalayuukana. Tia karaloʼutakat süpülajatü aapaa analuʼut namüin. Anasü maʼin nanüiki naya wayuukana sutuma neʼrüin anain maʼin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Jee anasü nanüiki wachiki napüshuaʼa na wayuu chakana Irlanda.

Arthur sünain asakaa Nathan Knorr sünain tü outkajawaa miyoʼu aainjünakat 1965

Soʼu niiʼiyatüin Arthur tü karaloʼutakat Aküjalaa suluʼujeejatü tü Wiwüliakat suluʼu irlandés (1983)

Soʼu 1966, oʼuninnüsü sukuwaʼipa naʼyataain na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi chaa palaajeeruʼu otta uuchijeeruʼu sünain Irlanda sutuma tü Weteet chakat Dublín. Paaʼinwashii na wawalayuukana chayaa eerejeʼe mojujiraain saaʼu poliitika otta saaʼu naatain nanoula na wayuu chajanakana palaajeeruʼu otta uuchijeeruʼu sünain Irlanda. Talatüsü maʼin waaʼin sutuma weʼrüin wainmain na katoolika aapaakana sümaa tü shiimainkat. Otta müshiʼiya naya, paaʼinwashii sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa namaa na wawalayuu wanjeelikapuʼukana.

EEʼIRATÜSÜ WAKUWAʼIPA

Soʼu 2011, eeʼiratüsü wakuwaʼipa süka süsülajaanüin tü Weteet chajatkat Irlanda süpüla shiainjatüin eein neʼe tü Weteet chakat Londres. Waluwataanaka chamüin wakua. Shapaasü maʼin taaʼin soʼu tia süka ayuulin maʼin chi taʼwayuusekai. Shia nünainka tü ayuulii kanüliakat Parkinson. Aakatshi chi taʼwayuusekai maayoʼu 20 soʼu 2015. Aʼyanaajiraashii waya nümüin Jeʼwaa soʼu 66 juya.

Mojushaatasü maʼin taaʼin nüchiirua Arthur. Isasü taaʼin nüchiirua süka tamaapuʼuin nia waneepia. Wanaa sümaa sülatüin kasa kapüleesü wamüin, arütkaashii maʼin waya nünain Jeʼwaa. Anasü taaʼin saaʼu wattain naalii na wawalayuu aikana apüla Arthur. Eeshii naluwataale tamüin karaloʼuta na wawalayuu chajanaka Irlanda, Gran Bretaña otta na chakana Estados Unidos. Atütülaasü taaʼin sutuma tü pütchi naluwataakat tamüin na tawalayuukana. Akaʼaya Dennis, chi taleshikai sümaa Mavis, tü nuʼwayuusekat otta tü tachoʼinnuukana Ruth sümaa Judy nakaaIiinjashaatain maʼin taya.

Sütütüleʼerüin taaʼin tü pütchi suluʼukat Isaías 30:18. Eere sümüin: «Eejashaatasü naaʼin Jeʼwaa shiiʼiree nükaaliinjain jia, atamaajeechi nia süpüla nümülialaain aaʼin jaalin. Süka niain Jeʼwaa wanee Maleiwa loto akuwaʼipachi. Anataʼaleeshiijaʼa na aʼatapajakana shikeraajüin tü nümakat». Amülialaasü taaʼin sutuma tatüjaain saaʼu eejashaatain naaʼin Jeʼwaa süpüla nunouteʼerüin süpüshuaʼa tü kasa mojusü alatakat wamüin jee naapeerü wamüin mapeena wanee aʼyatawaa anaʼleejeetka maʼin suluʼu tü paʼaraiisükat.

Wanaa sümaa jülüjain taaʼin tü takuwaʼipakat, tayaawata aaʼu niain Jeʼwaa kooʼomüinka atuma na wawalayuukana chaa Irlanda, nia anaka atuma waʼyataain chayaa. Talatüsü maʼin taaʼin süka eejatüin taya sünain aküjaa pütchi chaa Irlanda. Shiimainshaata anain wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain waya.

^ püt. 12 Paashajeʼera Anuario de los testigos de Jehová para 1988 süpana 101 otta 102.

^ püt. 22 Paashajeʼera Anuario para 1988 süpana 109 sünainmüin 112.