«Tanaajaain suluʼu taaʼin tü pünüikikat süka kojutüin shia tamüin» (SAL. 119:11TNM).

JAYEECHI: 14292

1-3. (1) ¿Kasa waaʼinmaainjatka waneepia? (2) ¿Kasa kapüleeka namüin na ekirajaakana sünain wanee anüikii naatajatü? (3) ¿Kasa wekirajaainjatka anain? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

MAAʼULU YAA, watta naalii na wawalayuu aküjakana maʼin pütchi «sümüin eʼirukuukat süpüshua sainküin mmakat süpüshua» süpüla nekeraajüin tü sümatüjütkalia tü Wiwüliakat (Alat. Map. 14:6). ¿Eeshi pia ekirajaain sünain wanee anüikii naatajatü? Naʼaka na ekirajaakana sünain anüikii naatajatü, eeshii eekai misioneeroin, eeka noʼunüin eere palitchoin aküjülii pütchi otta eeshii na outkajaakana noumainpaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü.

2 Choʼujaasü anainjatüin nanoula napüshuaʼa na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa jee jülüjainjatü naaʼin sunoula napüshi (Mat. 5:3) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Eesü kapüleʼewaire wamüin wekirajaain sünain tü Wiwüliakat süka wainmain kasa waaʼinraka. Eepejeʼe waneeirua kasa kapüleeka namüin na outkajaakana namaa wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü.

 3 Na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü, ekirajaainjana sünain tia anüikiikat jee müsia ekirajaainjana naya waneepia sünain tü Wiwüliakat süpüla nayaawatüin saaʼu tü jülüjakat naaʼin chi Maleiwakai (1 Cor. 2:10). ¿Kasa naaʼinrajatka nnojorüle nayaawatüin saaʼu tü ekirajünakat sünain tü outkajawaakat süchiki tü jülüjakat naaʼin chi Maleiwakai? ¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana süpüla süntüin suluʼumüin naaʼin nachonnii tü shiimainkat müleka noutkajaale namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü? Wekirajaa sünain tia.

EEKA SÜPÜLA AMOJUJEʼERÜIN WAKUWAʼIPA NÜMAA JEʼWAA

4. ¿Kasa eeka süpüla amojujeʼerüin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa? Püküja süchiki tü alatakat nükalioʼu Nehemías.

4 Nnojorüle wayaawatüin saaʼu tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat suluʼu wanee anüikii naatajatü, eesü süpüla sumojujaain wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa. Jamüshijaʼa nüleʼejapa nüchikuaʼa Nehemías Jerusalénmüin, niʼrüin eein tepichiirua matüjainka aashajawaa hebreo (paashajeʼera Nehemías 13:23, 24). Müsüjeseʼe isain nachiki naya tepichikana nayaawatüin saaʼu tü nünüikikat Maleiwa. Amojujaasü nakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa (Neh. 8:2, 8).

5, 6. ¿Kasa neʼraka sünain nakuwaʼipa nachonnii waneeinnua wawalayuu outkajaakana namaa na aashajaakana anüikii naatajatü? ¿Jamüsü sülataka tia?

5 Noʼutku na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü neʼrüin sumojujaweein nanoula nachonnii. Alatüsü tia süka nnojoluin nayaawatüin aaʼu na tepichikana süpüshuaʼa tü aküjünakat sünain tü outkajawaakat. Shiasaʼa suluʼujee tia, nnojotsü antüin suluʼumüin naaʼin tü pütchi ekirajünakat otta nnojotsü neʼitaain suluʼu nakuwaʼipa. «Waashajaapa süchiki tü sünainpünaakat wanoula, antüinjatü suluʼumüin waaʼin», müshi Pedro, wanee wayuu okolojookai sümaa nüpüshi Australiamüin, yaajeʼewai nia Sudamérica [1] (Luc. 24:32).

6 Waashajeʼerapa wanee karaloukta ashajünaka süka naata anüikii, nnojotsü antüin suluʼumüin waaʼin tia pütchikat maʼaka saaʼin tü ashajuushikat süka wanüiki. Akaʼaya isale wachiki tü anüikii wekirajaakalü anain, mapüseena waya. Shiasaʼa suluʼujee tia, eesü süpüla nnojoluin anain tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Mayaapejeʼe keeʼireein maʼin waaʼin ayatüin waya sünain aküjaa pütchi süka wanee anüikii naatajatü, choʼujaasü waaʼinmajüin tü wakuwaʼipakat nümaa Jeʼwaa (Mat. 4:4).

NAAʼINMAJÜIN TÜ NAKUWAʼIPAKAT NÜMAA JEʼWAA

7. ¿Kasa naaʼinraka na babiloniajeʼewaliikana shiiʼiree nüshatüin Daniel tü nakuwaʼipakat jee tü nanoulakat?

7 Wanaa sümaa nümaanüin Daniel otta na naʼaleewainyuukana Babiloniamüin, apüleeruaana aaʼinchii naya natuma na babiloniajeʼewaliikana shiiʼiree nashatüin tü nakuwaʼipakat jee tü nanoulakat. Müshiijeseʼe nekirajüin naya sünain nanüiki na caldeokana otta neʼitaain nanain anüliee babiloniajeʼewat (Dan. 1:3-7). Tü anüliee neʼitaakat nünain Daniel sünainpünaasü nünülia Bel, chi namaleiwasekai na wayuu Babiloniakana. Eesüjaʼa shiale keeʼireein naaʼin Nabucodonosor nunoujainjachin Daniel sünain pülashaataleein chi namaleiwasekai nuulialeʼeya Jeʼwaa (Dan. 4:8).

Ichesü nunoula Daniel süka nikirajaain sünain tü nünüiki Jeʼwaa ashajuushikat süka hebreo

8. ¿Kasa naaʼinraka Daniel süpüla ayatüinjatüin katsüin maʼin nunoula nünain Jeʼwaa?

8 Tü eküülü aapünapuʼukat nümüin Daniel chaa Babilonia müsü aka saaʼin niküin chi aluwataaikai. Akaisaʼa Daniel, niʼitaatüjülia «suluʼu naaʼin» noonooinjachin waneepia sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa (Dan. 1:8). Süka nikirajaain waneepia Daniel sünain tü nünüikikat Maleiwa ashajuushika süka hebreo,  katsüinsü maʼin nunoula suʼunnaa chajachin nia suluʼu wanee mma naatajatü (Dan. 9:2). Mayaainjeʼe sülatüin maʼaka 70 juya chajachin Daniel Babilonia, ayatüshia eʼnnaajünüin nia süka tü nünüliakat hebreo (Dan. 5:13).

9. ¿Jamüsü naaʼin chi ashajakai Salmo 119 sümüin Nünüiki Maleiwa?

9 Müliashi maʼin chi ashajakai Salmo 119 sutuma nanüiki na niʼipajanakana chi aluwataaikai. Nüchechetpejeʼe naaʼin sutuma Nünüiki Maleiwa otta nnojotsü wanaawain nukuwaʼipa namaa na waneeinnua (Sal. 119:23, 61). Nuuʼulaain süntüin suluʼumüin naaʼin tü Nünüikikat Maleiwa (paashajeʼera Salmo 119:11, 46).

JÜCHECHERA JUNOULA NÜNAIN JEʼWAA

10, 11. (1) ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wainküin tia? Piʼitaa wanee shiyaawase.

10 Mayaapejeʼe wainmain tü kasa waaʼinrakat suluʼu tü outkajaaleekat jee waʼyataaleruʼu, choʼujaasü wakatalüin kaʼi süpüla wekirajaain wamüiwaʼa sünain tü Wiwüliakat jee wekirajaain sümaa wapüshi (Éf. 5:15, 16, TNM). Nnojotpejeʼe waashajeʼerüinjatüin neʼe süpüshuaʼa tü Wiwüliakat, tü wanee karalouktakalüirua jee yapain watuma tü wanüikinjatkat sünain tü outkajawaakat, wooʼulaainjatü süntüin suluʼumüin waaʼin tü Nünüikikat Maleiwa otta ichein wanoula sutuma.

11 Wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat, nnojotsü shiainjatüin neʼe jülüjain waaʼin tü choʼujaakat namüin na waneeinnua, jülüjeesü waaʼin tü choʼujaakat sünain wakuwaʼipa (Filip. 1:9, 10, TNM). Wekirajaapa sünain tü wanüikinjatkat sünain aküjaa pütchi, süpüla tü outkajawaakat jee süpüla wekirajüin wayuu, eesü nnojorüle jülüjain waaʼin kasain sükaaliinjain anain waya tü waashajeʼerakat. Weʼitaa wanee shiyaawase, chi eekai nüʼlakajaain, nuuʼulaküinjatü seʼejü tü nutsekat süpülapünaa niitajüin shia, nnojoipejeʼe kettaain nia sutuma nuuʼulaküin seʼejü tü eküütkat, anainjatü niküin waneepia suulia ayuuijüin nia. Müsia neʼe sukuwaʼipa wanoula, aneere wanoula ekirajaainjana waya waneepia sünain tü Wiwüliakat. Waaʼinrüle tia, katsüinjeerü wanoula.

12, 13. ¿Jamüsü anaka naashin waneeinnua wawalayuu nekirajaale sünain tü Wiwüliakat süka tü anüikii naashajaakalü aka?

12 Na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü, neʼrüin sünain anain namüin ekirajawaa waneepia sünain tü Wiwüliakat süka tü anüikii naashajaakalü aka (Aluw. 2:8). Jamüshiijaʼa na misioneerokana natüjaa aaʼulu nnojoleerüin nachecherüin naaʼin sünain tü naʼyataainkat nümüin Jeʼwaa sutuma neʼe tü pütchi naapajakat sünain tü outkajawaakat.

13 Ekirajaashi Alain sünain persian, mekiisatshi nia juya sünain tia. Müshi nia: «Tekirajaʼawaipa sünain tü outkajawaakat süka anüikii persian, shia neʼe jülüjaka taaʼin tatüjain süpüleerua tia anüikiikat. Tekiiruʼusü neʼe tü taashajeʼerakat, nnojotsü antüin suluʼumüin taaʼin tü pütchi tekirajaakalü anain. Müshijeseʼe takatalüin kaʼi süpüla tekirajaain sünain  tü Wiwüliakat jee tü karalouktairua ashajünakat süka tü anüikii taashajaakalü aka».

PIKIRAJA NAYA SÜNTAIWA SULUʼUMÜIN NAAʼIN TÜ SHIIMAINKAT

14. ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na kachoinkana? ¿Jamüsü naaʼinrüinjatka tia?

14 Na wayuu kachoinkana jülüjainjatü naaʼin süntüle suluʼumüin naaʼin nachonnii tü shiimainkat. Jülüja waaʼin tü naaʼinrakat Serge sümaa Muriel tü nuʼwayuusekat, alatüshii suulia apünüin juya noutkajaain namaa na wawalayuu naatakana anüikii. Jamüshijaʼa naya, nayaawata aaʼuchi sünain nnojoluin talatüin naaʼin chi nachonkai sünain aküjaa pütchi jee sünain tü outkajawaakat. 17 nuuyase chi neimaʼaisekai. Müsü Muriel: «Nnojotsü naaʼin sünain aküjaa pütchi süka anüikii naatajatü. Akaisaʼa paala, talatapuʼushi maʼin nia sünain aküjaa pütchi süka francés». Anuu nünüiki Serge: «Wayaawatapa saaʼu nnojoluin keeʼireein naaʼin chi wachonkai nukooʼomüinjüin nunoula, alataashii waya wachikuaʼa eepuʼule woutkajaain paala».

Pikiraja püchonnii süntaiwa suluʼumüin naaʼin tü shiimainkat. (Paashajeʼera tü pütchikat 14 otta 15).

15. (1) ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na kachoinkana süpüla natüjaain saaʼu choʼujaale nalataain suluʼumüin wanee outkajaalee? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana saashin Deuteronomio 6:5-7?

15 ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na kachoinkana süpüla natüjaain saaʼu choʼujaale nalataain suluʼumüin wanee outkajaalee eere saashajaanüin aka nanüiki na nachonniikana? Palajana, jülüjeesü naaʼin müleka nounteerüle nekirajüin nachonnii süpüla alinjachin Jeʼwaa napüla otta nekirajüin naya sünain wanee anüikii naatajatü. Piama, jülüjeesü naaʼin müleka nnojorüle sukulajaain naaʼin nachonnii sünain aküjaa pütchi, oʼunaa sünain tü outkajawaakat  jee ayateere naya noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü. Jülüjainjatü naaʼin tia na kachoinkana, eesüjaʼa neʼrüle anain nalataale nachikuaʼa eepuʼule noutkajaain paala süka shiain aashajaanüin aka tü nanüikipalakat. Naaʼinrüle tia, eeshii süpüla noutkajaain nachikuaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü katsüinpa nanoula na nachonniikana (paashajeʼera Deuteronomio 6:5-7).

16, 17. ¿Kasa naaʼinraka waneeinnua wawalayuu süpüla nekirajüin nachonnii nüchiki Jeʼwaa?

16 Eeshii na wawalayuu ekirajakana nachonnii nüchiki Jeʼwaa süka tü anüikii naashajaakalü aka sümaa noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü. Jamüshijaʼa chi wawalakai Charles, apünüinsü nüchonnii, tü joʼuuchonkat mekietsat suuyase jee tü müloʼusükat 13 suuyase. Outkajaashii naya namaa na wawalayuu aashajaakana süka lingala. Müshi nia: «Wekirajüin na wachonniikana otta soʼu tü ai waʼwaajakalü oʼu Maleiwa, ekirajaashii waya süka tü anüikii waashajaakalü aka. Ekirajaapejeʼe waya namaa sünain tü wanüikinjatkat waküjapa pütchi süka lingala otta eeshii washaittüle süpüla kamalain namüin ekirajawaa sünain tia anüikiikat».

Jikirajaa sünain nanüiki na wawalayuukana jee pusoukta shiʼipajee tü asakinnakalü anain sünain tü outkajawaakat. (Paashajeʼera tü pütchikat 16 otta 17).

17 Piamasü nüchonnii Kevin, tü joʼuuchonkat jaʼrai suuyase jee müsia tü wanee mekiisat suuyase. Nikirajüin maʼin Kevin tü nüchonniikalüirua nüchiki Maleiwa süka tü anüikii naashajaakalü aka. Naaʼinrüin tia süka nnojoluin nayaawatüin saaʼu süpüshuaʼa tü pütchi ekirajünakalü anain eere noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü. Müshi nia: «Akatatshi taya kaʼi sümaa  taʼwayuuse süpüla wekirajaain sümaa tü wachoinkalüirua süka francés, tü anüikii naashajaakalü aka. Shiasaʼa uatua süpüla kashikat, oʼunawaishii waya sünain tü outkajawaa eekat suluʼu francés. Akaʼaya wakasionpa waya, oʼunüshii waya sünain tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi suluʼu francés».

18. (1) ¿Kasa paaʼinrajatka saashin Roma 15:1, 2 süpüla pükaaliinjain na püchonniikana? (2) ¿Kasa naaʼinraka waneeinnua wawalayuu süpüla nakaaliinjain nachonnii? (Paashajeʼera tü nootakat).

18 Na kachoinkana, nayainjana aneekaka tü anakat napüleerua nachonnii jee tü anainjatkalü atuma nakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa [2] (Gal. 6:5). Mayaainjeʼe keeʼireein saaʼin Muriel nümaa chi suʼwayuusekai noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü, alataashii naya suluʼumüin wanee outkajaalee shiiʼiree icheinjatüin nunoula chi nachonkai (paashajeʼera Roma 15:1, 2). Niyaawata aaʼu Serge maaʼulu, anain maʼin tü naaʼinrakat. Müshi nia: «Woutkajaapa wachikuaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana süka francés, weʼrüin sükatsüinraain nunoula chi wachonkai jee woutiisashi nia. Pürekutsootshi rekulaat nia maaʼulu yaa. Jee müsia, keeʼireesü naaʼin nuutkajaain nüchikuaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü».

SULUʼUINJATÜ JAAʼIN TÜ NÜNÜIKIKAT MALEIWA

19, 20. ¿Kasa weeʼiyataka aka kojutüin wamüin tü Nünüikikat Maleiwa?

19 Aisü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jeʼwaa. Müsüjeseʼe nüshajirüin tü Wiwüliakat suluʼu wainma anüikii süpüla sütüjaainjatüin saaʼu wayuu süpüshuaʼa tü shiimainkat nüchiki (1 Tim. 2:4). Nütüjaa aaʼulu Jeʼwaa katsüinjeerüin maʼin wanoula waashajeʼerüle tü Wiwülia ashajuushikat süka tü anüikii waashajaakalü aka.

20 Choʼujaasü wamüin wapüshuaʼa wachajaain sukuwaʼipa süpüla ayatüin aleewain waya nümaa Jeʼwaa. Wounteerü tia wekirajaale waneepia sünain tü Wiwülia ashajuushikat süka wanüiki. Jee müsia, wakaaliinjeena wapüshi süpüla anainjatüin tü nanoulakat otta weeʼiyateerü sünain kojutüin wamüin tü Nünüikikat Maleiwa (Sal. 119:11).

^ [1] (pütchi 5): Nnojotsü shiain tü nünülia shiimainsükat.

^ [2] (pütchi 18): Süpüla puusütüin anain pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat anaka süpüla pükaaliinjain aka püpüshi, paashajeʼera tü pütchikat «La crianza de los hijos en un país extranjero: desafíos y galardones» suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka oʼutuupüroʼu 15, 2002.