«Nnojo motuin jaaʼin aaʼinraa kasa anasü namüin na naatakana oumain» (HEB. 13:2, TNM; noota).

JAYEECHI: 124, 79

1, 2. (1) ¿Kasa kapüleeka namüin na naatakana oumain? (2) ¿Kasa süsoʼiriraka anain waaʼin tü Wiwüliakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (3) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

ALATÜIRÜ suulia 30 juya süchikijee nuʼunüin Osei Ghanajee chaa Europamüin. [1] Nnojoishi nia aküjülin pütchi nüchiki Jeʼwaa soʼu tia. Müshi nia: «Teʼrüin nnojoluin jaralüin kachipünaain aaʼin taya. Naatajatshaana maʼin tü mmakat chaʼayaa. Tojuʼitaiwaʼaya neʼe suluʼujee tü suʼwanüleekat katünasü, akurutshaanashi maʼin taya, eeʼiwai taya antaa suluʼu wanee mma saamatsü maʼin. Taʼyalajaka sutuma müin taya». Sutuma kapüleein nümüin Osei nikirajaain sünain nanüiki na chejeʼewaliikana suluʼu tü mma nüntakalü aluʼumüin, alatüsü suulia wanee juya süpüla nüntüin sünain wanee aʼyatawaa eekai anain. Sutuma wattain Osei suulia nüpüshi, nusukajaain naya otta mojusü naaʼin süka nümüiwaʼain nia.

2 Pialeje müin akuwaʼipa, ¿kasaje keeʼireeka paaʼin saaʼinrüin wayuu püpüleerua? Talatüsüje paaʼin piʼrüle talatüin maʼin wayuu pümaa suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat sümaa alin pia napüla mayaapejeʼe naatain puumain, yuulin püta jee kasuule püta. Müsü tü Wiwüliakat  namüin na anoujashii shiimainshiikana: «Nnojo motuin jaaʼin aaʼinraa kasa anasü namüin na naatakana oumain» (Heb. 13:2, TNM; noota) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). ¿Jamüsüche naaʼin Jeʼwaa namüin na naatakana oumain? ¿Eesüche wanee kasa wanoukteʼerüinjatka sünain tü wakuwaʼipakat namüin na naatakana oumain? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin naaʼin wamaa na naatakana oumain? Wekirajaa sünain tia.

¿JAMÜSÜCHE NAAʼIN JEʼWAA NAMÜIN NA NAATAKANA OUMAIN?

3, 4. ¿Jamüinjatü nakuwaʼipa na israeliitakana namüin na naatakana oumain naashin Jeʼwaa suluʼu Éxodo 23:9? ¿Jamüsü keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa naaʼinrüin tia na israeliitakana?

3 Süchikijee taashin nutuma Jeʼwaa na israeliitakana suulia achepchieein chaa Egipto, nikirajüin naya sünain kamaneeinjanain namüin na naatakana oumain. Nikirajüin naya sükajee tü pütchi naapakat nümüin Moisés (Éx. 12:38, 49; 22:21). Wainma nümüliala wanee wayuu kepiakai suluʼu wanee mma naatajatü, jülüjüshiijeseʼe naya naaʼin Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa naya, eepuʼushii süpüla nakotchojüin süpüshi tü aʼttiee napütakat na atpajüliikana (Lev. 19:9, 10).

4 Nnojoishii neʼe nuluwataain Jeʼwaa na israeliitakana sünain kamaneeinjanain naya namüin na naatakana oumain, nüsoʼirirüin naaʼin jamüin naaʼin wanee wayuu kepiale nia suluʼu wanee mma naatajatü (paashajeʼera Éxodo 23:9). Süpülapünaa achepchieein na israeliitakana chaa Egipto, alerajünüshii naya natuma na egipciokana sutuma naatain nakuwaʼipa (Gén. 43:32; 46:34; Éx. 1:11-14). Eʼrüshii maʼin naya namüliala soʼu chajanain naya kepiain suluʼu wanee mma naatajatü. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa sotuinjatüin tia naaʼin na israeliitakana otta kamaneeinjanain naya namüin na naatakana oumain kepiakana naʼaka (Lev. 19:33, 34).

Kamaneeshi Jeʼwaa namüin na wayuu suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü

5. ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla weeʼiyatüin wamanee namüin na naatakana oumain maʼaka saaʼin nutuma Jeʼwaa?

5 Nnojotsü aʼwanajaain nukuwaʼipa Jeʼwaa. Müshiijeseʼe kamaneeinjanain waya namüin na naatakana oumain outkajaakana wamaa, soto waaʼin jülüjain naya naaʼin Jeʼwaa (Deut. 10:17-19; Mal. 3:5, 6). Jülüja paaʼin wainmain kasa eejiraakana amaa na naatakana oumain. Jamüshiijaʼa naya, nnojotsü nayaawatüin saaʼu nanüiki na kepiakana suluʼu tü mma nantakalü aluʼumüin otta eeshii neʼnnüle amüin. Wachajaa sukuwaʼipa süpüla wakaaliinjain naya sümaa kamaneein waya namüin (1 Ped. 3:8).

¿EESÜCHE WANEE KASA WANOUKTEʼERÜINJATKA SÜNAIN TÜ WAKUWAʼIPAKAT?

6, 7. ¿Kasa naaʼinraka na nikirajüinkana Jesuu süka nnojoluin nalerajüin wayuu maʼaka saaʼin natuma na wanee judíokana?

6 Nanoukteʼerüin nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesuu süpüla nnojoluinjatüin nalerajüin wayuu maʼaka saaʼin natuma na wanee judíokana (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Jamüshiijaʼa na anoujashii judío kepiakana Jerusalén suʼunnaa tü miʼiraakat Pentecostés soʼu juyakat 33, neeʼiyatüin kamaneein naya sümaa alin napüla na naatakana oumain jekenakana anoujain (Aluw. 2:5, 44-47). Nayaawata aaʼu naya anoujashiikana tü sünainpünaakat kamanewaa.

7 Eepejeʼe wanee kasa alataka soʼutpünaa tia. Na anoujashii aashajaakana griego, aʼyounalaashii  «saalinjee nnojolüin süsülajünawalin amüin tü neiyeyuusekat eekai ouktüin suʼwayuuse» maʼaka «tü waneeirua aashajaasükalüirua hebreo» (Aluw. 6:1). Nayasaʼa na aluwataaushiikana, naneekaka akaratshishii wayuu tooloyuu süpüla wanaawainjatüin shiitajia eküütkat natuma jee süpüla nnojoluinjatüin jaralüin eʼnnüin amüin. Sünülia wayuu griego tü nanainjatkat na anoujashii naneekakana na aluwataaushiikana, eesüjaʼa naaʼinrüle tia süpüla anainjatüin saaʼin tü jieyuu oukta aʼwayuusetkalüira (Aluw. 6:2-6).

8, 9. (1) ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin süpüla watüjaain saaʼu walerajüle wayuu? (2) ¿Kasa wasünneʼerüinjatka suluʼujee waaʼin? (1 Ped. 1:22).

8 Ichesü wanain nakuwaʼipa na wayuu eejeʼewaliire waya, jaʼitairü müin nnojotkai jaʼyain shia wanain (Roma 12:2). Akaʼaya waya, waapawalin mojuin nanüiki na kepiakana waʼütpaʼa, na aʼyataajiraakana wamaa otta na koleejiajiraakana wamaa, mojusü nanüiki nachiki na wayuu naatajannuukana. ¿Washatüinche nakuwaʼipa naya wayuukana? ¿Kasa waaʼinraka wanaa sümaa meeʼerapalain atumawaa na wayuu suluʼujeejanakana woumain jee shiale meeʼerapalain tü wakuwaʼipakat?

9 Soʼu wanee kaʼi, niiʼiyatüin Pedro sünain nülerajüin na wayuu nnojoliikana judíoin. Nunoukteʼerapajaʼa nukuwaʼipa mapa (Aluw. 10:28, 34, 35; Gal. 2:11-14). Akaataajaʼa wayakana, süntajaale suluʼumüin waaʼin walerajüinjatüin wayuu sutuma naatain sukuwaʼipa woulia, wasünneʼeramaatüinjatü tia suluʼujee waaʼin (paashajeʼera 1 Pedro 1:22). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wainküin tia? Soteesü waaʼin waleʼeruʼuin wapüshuaʼa tü kaainjalaakat jee nnojoishii anain waya süpüla oʼtteʼennaa jaʼitainna jalejeʼewalin waya (Roma 3:9, 10, 21-24). Müshiijeseʼe nnojoliinjanain waʼwaataain suluʼu wakuwaʼipa süka nnojoluin walanaʼaleein suulia wayuu (1 Cor. 4:7). Müinjatü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Pablo. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin namüin na anoujashiikana nnojoluin naatain naya nuulia süka nüpüshinnapain naya Maleiwa (Éf. 2:19). Wachajaainjatü maʼin sukuwaʼipa süpüla wasünneʼerüin suluʼujee waaʼin tü alerajaakat wayuu. Waaʼinrüle tia, eeʼiranajaweerü wakuwaʼipa (Col. 3:10, 11).

TÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA WEEʼIYATÜIN WAMANEE NAMÜIN

10, 11. ¿Kasa naaʼinraka Boaz sutuma nüshatüin tü nümaneekat Jeʼwaa namüin na naatakana oumain?

10 Aashajaasü tü Wiwüliakat nüchiki wanee wayuu kanoulashi maʼin, Boaz nünülia. Nüshatüin nümanee Jeʼwaa namüin na naatakana oumain. Soʼu wanee kaʼi nünaʼlaka oʼu tü nüʼttiakat, niʼrüin chaʼayaa wanee wayuu chejeʼewat Moab, Rut sünülia. Asalijüsü shia tü cebada ojutuukat mmoluʼu. Mayaapejeʼe eein süpüla sükotchojüin tü cebadakat sümaa nnojoluin choʼujaain saapirüinjachin chi kaʼttiashikai, saapirüinya neʼe nia (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Nütüjaapa saaʼu Boaz tü saaʼinrakat Rut, ponusü naaʼin tia otta nüsülajaleeka sümüin süpüshi tü nakotchojokot na niʼyateʼerüinkana (paashajeʼera Rut 2:5-7, 15, 16).

11 Jülüjasü naaʼin Boaz Rut otta niyaawata aaʼu wainmain sümüliala sutuma suluʼuin shia wanee mma naatajatü, müsüjeseʼe nuluwataain shia süpüla namaainjatüin shia na jieyuu aʼyataakana nümüin suulia mojulaajüin na tooloyuukana sümüin. Aapünaleesia wüin süsüin otta shiküin nutuma Boaz maʼaka naaʼin na wanee aʼyataashiikana nümüin. Kojutüsü nümüin Boaz tia wayuukot otta nütütüleʼerüin saaʼin (Rut 2:8-10, 13, 14).

12. ¿Kasa eeka sutuma waaʼinrüin tü kasa anasükat namüin na wayuu suluʼujeejanakana mma naatajatü?

12 Anamia maʼin Boaz sümüin Rut sutuma alin waneepia süpüla tü saʼütkat. Wanee kasa anamiaka anainjee Boaz sümüin Rut shia süka shiʼyataaitpain nümüin Jeʼwaa sümaa süchajaain nia süpüla naaʼinmajüin shia. Anamiashi Boaz sümüin Rut süka nüshatüin nukuwaʼipa  Jeʼwaa (Rut 2:12, 20; Prov. 19:17). Müsia neʼe sukuwaʼipa maaʼulu. Waaʼinrüle tü kasa anasükat sümüin «wayuu süpüshua», wekirajeena naya sünain tü shiimainkat otta wakaaliinjeena naya süpüla natüjaainjatüin saaʼu alin maʼin naya nüpüla Jeʼwaa (1 Tim. 2:3, 4).

¿Kamaneeshiiche waya namüin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü antakana sünain tü outkajawaakat? (Paashajeʼera tü pütchikat 13 otta 14).

13, 14. (1) ¿Jamüshii wasaküinjanaka na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü nantapa suluʼumüin tü Piichi Outkajaaleekat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin waaʼin sünain yootoo nümaa wanee wayuu suluʼujeejachika wanee mma naatajatü?

13 Weeʼiyateerü wamanee namüin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü müleka talatüle waya namaa nantapa suluʼumüin tü Piichi Outkajaaleekat. Eeshii japüleʼere naya otta kaaʼinshii suulia wayuu. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin wayuuin mojutsalii naya sutuma naatain nakuwaʼipa, maʼletsein naya, naatain neʼiruku jee noumain. Müshiijeseʼe wayainjanain eeʼiyatüin palajana wamanee namüin otta kapülainjatü waaʼin nakuwaʼipa. Eere wamaʼana tü aplicación kanüliakat JW Language, eeshii süpüla wekirajaain sünain asaka naya suluʼu nanüiki (paashajeʼera Filipos 2:3, 4).

14 Eesüjaʼa nnojorüle anain waaʼin sünain yootoo nümaa wanee wayuu suluʼujeejachika wanee mma naatajatü. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa? Eesü süpüla wakuentajüin nümüin wanee kasa wachiki. Eesüjaʼa süpüla weʼrüin sünain wanaawain tü wakuwaʼipakat. Soto waaʼin eein tü kasa tütükalü maʼin anain na suluʼujeejanakana wanee mma naata otta eesü tü kasa isakat nachiki.

ANA NAAʼIN WATUMA SÜNAIN OUTKAJAWAAKA

15. ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla kojutüin wamüin nakuwaʼipa na ekiʼralaayüliikana aaʼin suluʼu wanee mma naatajatü?

15 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin naaʼin wamaa na jekenakana antapaatain? Wasakireʼera waaʼin sünain tüü: «Chale taya suluʼu  wanee mma naatajatü, ¿kasaje keeʼireeka taaʼin saaʼinrüin wayuu tapüleerua?» (Mat. 7:12). Nnojo waashichijaain namüin na ekiʼralaayüliikana aaʼin suluʼu wanee mma naatajatü. Shiimain nnojoluin müin pansaakai wamüin tü jülüjakat naaʼin otta tü nakuwaʼipakat, nnojotpejeʼe waʼatapajüinjatüin müinjanain naya maʼaka naaʼin na wayuu suluʼujeejanakana woumain. Shia anaka aluʼu kojutüle wamüin nakuwaʼipa (paashajeʼera Roma 15:7).

Nnojo waashichijaain namüin na ekiʼralaayüliikana aaʼin suluʼu wanee mma naatajatü

16, 17. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼraajüin nakuwaʼipa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü? (2) ¿Kasa eeka süpüla wakaaliinjain anain na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü outkajaakana wamaa?

16 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼraajüin nakuwaʼipa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü eekai kepiain waʼütpaʼa? Anashii wekirajaale süchiki tü noumainkat jee tü nakuwaʼipakat. Eesü süpüla waaʼinrüin tia suʼunnaa waʼwaajüin Maleiwa sümaa wapüshi. Wanee kasa anaka süpüla waaʼinrüin shia wounejaale naya wepialuʼumüin sünain ekaa. Jutatüsü «süpüla wayuu eekai gentilein nütüma Maleiwakai süpüla sünoujainjatüin nünaʼinya» (Aluw. 14:27). Washata nukuwaʼipa Jeʼwaa, wounejaa wepialuʼumüin na wawalayuu suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü (Gal. 6:10; Job 31:32).

¿Waaʼinrüinche kasa anasü napüleerua na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü? (Paashajeʼera tü pütchikat 16 otta 17).

17 Wakatarüle kaʼi süpüla namaain waya na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, wayaawateerü aaʼu tü naaʼinrakat süpüla nekiʼralaain sünain tü wakuwaʼipakat jee kojuteerü tia wamüin. Weʼreerü choʼujaale namüin  nekirajünüin sünain tü wanüikipalakat. Eeshii süpüla wakaaliinjain naya sünain achajawaa piichi otta wanee aʼyatawaa. Wakaaliinjeein na wawalayuukana sünain tü kasa choʼujaakat namüin (Prov. 3:27).

18. ¿Jarat anaka süpüla nashatüin akuwaʼipa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü?

18 Na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla nekiʼralaain sünain nakuwaʼipa na wayuu kepiakana suluʼu tü mma nantakalü aluʼumüin. Nashateein sukuwaʼipa Rut. Jamüsüjaʼa shia, kojutüsü sümüin nakuwaʼipa na israeliitakana, achuntüsüjeseʼe shia kaaliinwaa süpüla suuʼulaanüin sükotchojüin tü cebada napütakat na atpajüliikana (Rut 2:7). Nnojotsü oʼunaʼalüin neʼe shia sünain akotchojoo cebada sutuma eein süpüla saaʼinrüin tia saashin tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés otta nnojotsü saʼatapajüin sükaaliinjünüin saaʼu wayuuin müliasü shia. Saapüinya analuʼut Rut saaʼu sükaaliinjünüin (Rut 2:13). Nashatüle sukuwaʼipa Rut na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, kojuteena naya namüin na wawalayuukana jee sümüin tü wanee wayuukalüirua.

19. ¿Jamüshii wakaaliinjüinjanaka na antakana suluʼujee wanee mma naatajatü süpüla kiʼrain naya wamaa?

19 Talatüshii maʼin waya saaʼu naaʼinrüin Jeʼwaa kasa anasü sümüin wayuu süpüshuaʼa otta saaʼu nüküjüin namüin tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat. Watta naalii na wayuu nnojoliikana ekirajaain sünain tü Wiwüliakat noumainpaʼa otta kapüleepuʼusü namüin oʼunaa sünain tü outkajawaakat. Eepejeʼe na outkajaakana wamaa, müshiijeseʼe wakaaliinjüinjanain naya süpüla kiʼrain naya wamaa. Eeshiijaʼa süpüla manneetsein waya jee kapüleere wamüin akaaliinjaa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, washateetpejeʼe nukuwaʼipa Jeʼwaa weeʼiyatüle wamanee namüin. Ayataʼaya washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa otta talata maʼin waya namaa na antakana suluʼujee wanee mma naatajatü (Éf. 5:1, 2).

^ [1] (pütchi 1): Nnojotsü shiain tü nünülia shiimainsükat.