¿Jamüsüche wainmaka maʼin sukuwaʼipa Wiwülia maaʼulu? ¿Wayaawateetche saaʼu tü Nünüikikat Maleiwa sutuma tü Wiwüliairua jeketkat ojuʼitüin? Wekirajaale sünain tü Ashajuushi sümaiwajatkat watüjaajeerü aaʼu jaralüin tü anakat süpüla wamaʼanain.

Wekirajaa palajana sünain jamakuwaʼipalüin süpüla süshajünüin otta joujatüin shia.

TÜ ASHAJUUSHI SÜMAIWAJATKAT

Piama saʼata tü Wiwüliakat. Eesü 39 karaloʼuta suluʼu tü palajatkat saʼata, nünüiki Maleiwa tia (Roma 3:2). Naya nüshajirakana Maleiwa tia pütchikat na wayuu waneepiakana nümaa soʼu 1.100 juya, soʼujee tü juyakat 1513 sünainmüin 443 süpülapünaa wakalia. Süka nashajüin tia pütchikat süka hebreo, Pütchi ashajuushi süka Hebreo münüsü. Eetaashii joo na «Antiguo Testamento» makana sümüin.

Eesü 27 karaloʼutachen suluʼu tü wane saʼatakat. Shialeʼeya süpüshi nünüiki Maleiwa tia (1 Tesalónica 2:13). Naya nüshajirakana Maleiwa tia karaloʼutakalüirua na nikirajüinkana Jesuu soʼu 60 juya, soʼujee tü juyakat 41 soʼu wakalia sünainmüin tü juyakat 98. Süka nashajüin shia süka griego, Pütchi ashajuushi süka Griego münüsü shia. Eeshii na «Nuevo Testamento» makana sümüin.

Antüsü suluʼu 66 süpüshuaʼa tü karaloʼuta suluʼukat tü Wiwüliakat. Tia, shia tü pütchi sümüinjatkat wayuu nutuma Maleiwa. ¿Jamüsüche naataya sümaka sukuwaʼipa tü Wiwüliakat? Eesü apünüinsü kasa makalü aaʼujee shia.

  • Süpülajatü eein tü Wiwüliakat suluʼu sünüiki wayuu süpüshuaʼa.

  • Süpülajatü sunoutunüin tü mojukat natuma na alatirakana tü Pütchikat otta wanaawain shia sümaa tü ashajuushi sümaiwajatkat.

  • Süpülajatü pansaain sümaa tü sünüikipalakat wayuu maaʼulu.

 Jülüjasü naaʼin tia na alatirakana tü piamasükat Wiwülia eejatka sümaiwa. Wekirajaa sünain.

TÜ WIWÜLIAKAT SEPTUAGINTA GRIEGA

300 juya nüpülapünaa Jesuu, eejana waneinnua judío alatitkana süka griego tü Pütchi ashajuushikat paala süka hebreo. Septuaginta griega münüsü tia Wiwüliakat. Makaʼa nalatirüin tia pütchikat süka griego, süpülajatü nayaawatüin saaʼu «tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa» na judío aashajaakana griego (2 Timoteo 3:15).

Soʼu tia, wainma na nnojoliikana judíoin ayaawatakana saaʼu tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat Septuaginta sutuma süshajuushin süka griego. «Nekirajaapuʼu akalü tü Septuagintakat na nikirajüinkana Jesuu otta namaʼanapuʼusü na misioneerokana süpüla naküjain suluʼupünaa tü ekirajüleekat judío tü sümakat nüchiki Jesuu», müshi Wilbert Howard (Aluwataaushikana [Hechos] 17:3, 4; 20:20). Saaʼujee tia, nayoutuin mapa na judíokana tü Septuagintakat naashin Frederick Bruce.

Mapa, akumajaasü tü Pütchi ashajuushikat suluʼu Griego süka tü karaloʼutairua nashajakat na nikirajüinkana Jesuu nutuma Jeʼwaa. Kettaapa shia natuma, kottüsü sümaa tü Septuagintakat. Majatü sukuwaʼipa sümaiwa süpüla eeinjatüin tü Wiwüliakat.

TÜ WIWÜLIAKAT VULGATA LATINA

300 juya süchikijee süshajünüin süpüshuaʼa tü Wiwüliakat, alatinnüsü shia süka latín nutuma Jerónimo, wanee ekirajaai sünain tü Wiwüliakat. Vulgata latina münüsü shia mapa. Soʼu tia, wainma maʼin Wiwülia eejatka suluʼu latín. ¿Jamaka nülatiraka Jerónimo wanee Wiwülia süka latín sümaa wainmain shia soʼu tia? «Süpülajatü sunoutünüin tü pütchi mojukat sülatiria, süpülajatü süshajünüin tü pütchi eekat süsünneʼennüin paala otta müsia süsünneʼennüin tü pütchi nnojotkat eejatüin suluʼu tü ashajuushi sümaiwajatkat», müsü The International Standard Bible Encyclopedia.

Wainma tü kasa nunoutakat Jerónimo sünain tü Wiwülia nülatirakat. Sünainjee tia, shia neʼe eejatka sümaʼana wayuu tü Wiwüliakat Vulgata latina natuma na katoolikakana. Müsüjeseʼe shiain neʼe eein tia Wiwüliakat suʼunnaa wainma juya. Mapa, nnojotsü maʼin ayaawatünüin tü pütchikat süka latín sutuma shiiʼiratüin nanüikipala na wayuukana.

 EESÜ WIWÜLIAIRUA ALATINNAKA JEKENAINKA

Mapa alatinnüsü tü Wiwüliakat suluʼu waneirua anüikii. Soʼu tü juyakat 400 alatinnüsü wanee Wiwülia Peshitta siríaca, münüsü. Akaʼaya soʼutpünaa tü juyakat 1300 alatinnüsü tü Wiwüliakat suluʼu tü anüikii saashajaakalü aka wayuu.

Pejepünaa sünain tü juyakat 1400, nülatirüin John Wyclef tü Wiwüliakat suluʼu inkülee süka wainmain na aashajaakana inkülee. Sutuma nütüjain Johannes Gutenberg eʼinpürimiija Wiwülia, wainma maʼin Wiwülia nalatiraka mapa na atüjashiikana süka tü anüikii aashajaanakalü aka chaa Europa.

Wainmapa maʼin Wiwülia süka inkülee, «nnojotsü choʼujaain wainmain maʼin Wiwülia suluʼu waneesia anüikii» müshii na atüjashiikana. Anuujeseʼe nünüiki John Lewis, wanee ekirajaai sünain tü Wiwüliakat soʼu juyaka 1700: «Eeʼiratawaisü mapa tü sünüikipalakat wayuu, ee müsia tü pütchi nnojotkat ayaawatünüin aaʼu. Choʼujaakalaka sunoutünüin tü Wiwülia alatinnakat paala süpüla pansaainjatüin tü süshajiakat sümaa sünüikipala wayuu», müshi nia.

Maaʼulu yaa, mapüleeitpa namüin na atüjakana süpüleerua Wiwülia süpüla natüjaain saaʼu anale sülatiria waneirua Wiwülia. Süka jamüin, nayaawatüitpain maʼin saaʼu tü pütchi süshajünakalü aluʼu tü Wiwüliakat sümaiwa. Akaʼaya shia, wainmairü ashajuushi sümaiwajatü ousütünaka anain jekenainka. Sutuma tia, eeitpa süpüla sütüjaanüin aaʼu jaralüin tü pütchi pansaakat saʼakajee tü ashajuushi sümaiwajatkat.

Anashaatasü süka eeitpain maaʼulu Wiwüliairua alatinnaka jekenainka. Anainjatpejeʼe süneekia watuma tü Wiwülia wamaʼanainjatkat. * Aire napüla Maleiwa na anouteʼerakana sülatiria tü Wiwüliakat, aneerü wakuwaʼipa sünainjee tü naʼyataainkat.

 

^ püt. 24 Paashajeʼera tü pütchikat «Cómo escoger una buena traducción de la Biblia», suluʼusü Aapiria Wayuu ojuʼitaka maayoʼu 1 soʼu 2008 (alijunaikiruʼusü).