«Jalia jia suulia jiʼikeʼennüin natüma suulia amülouijüin juulia tü anasü naapüinjatkat chi Maleiwakai jümüin» (COL. 2:18).

JAYEECHI: 122, 139

1, 2. (1) ¿Kasa wayu tü kasa anasü naʼatapajakat na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka suulia motuin waaʼin tü kasa anashaatasü naapajatkat Jeʼwaa wamüin?

ANASHAATASÜ maʼin tü naʼatapajakat na nuwalayuukana Kürisüto, chainjana naya chaa iipünaamüin wanaa nümaa. «Tü kasa anasü nünaajakat tapüla chi Maleiwakai» müshi Pablo süchiki tia (Filip. 3:14). Chainjana chaa iipünaa na wawalayuu aneekuushiikana süpüla aluwatawaa wanaa nümaa Jesuu otta nakaaliinjeena na wayuukana süpüla anainjanain maʼin naya (Alat. Map. 20:5, 6). Eekajasaʼa tü wane anneetkalüirua, shia naʼatapajaka katüinjatüin noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa yaa Mmapaʼa paʼaraiisüpa shia. Talatüshii maʼin naya waneepia saaʼu naʼatapajüin tia (2 Ped. 3:13, TNM).

2 Nükaaliinjeein Pablo na nuwalayuu chainjanakana chaa iipünaa süpüla ayatüin waneepiain naya nümaa Jeʼwaa otta süpüla nasaʼwatüin tü naapajatkat Maleiwa namüin. «Ayata  jülüjain jaaʼin tü kasa chakat iipünaa suulialeʼeya tü kasa yaakat mmoluʼu», müshi Pablo namüin (Col. 3:2, TNM). Shiainjatü jülüjaka naaʼin tü kasa naapajatkat Maleiwa namüin naashin Pablo (Col. 1:4, 5). Paʼatapajüle katüin poʼu waneepia yaa Mmapaʼa jee chainjachire pia chaa iipünaa, jülüjainjatü paaʼin waneepia tü kasa anashaatasü naapüinjatkat Jeʼwaa pümüin, müle shia putuma nnojoleerü motuin paaʼin tü paʼatapajakat (1 Cor. 9:24, 25).

3. ¿Kasa nüküjaka Pablo namüin na anoujashiikana?

3 Nüküjain Pablo namüin na nuwalayuukana süchiki tü kasa mojusü nnojoleetkat nasaʼwatüin atuma tü kasa naʼatapajakat. Jamüshijaʼa nia, nüküjain nachiki na anoujayaashiikana, na ayatakana achecheraain süchiirua tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés süpüla anain naya noʼuluʼu Maleiwa naashin. Nnojoliipejeʼe anoujain nünain Kürisüto naya wayuukana (Col. 2:16-18). Nüküjainya Pablo süchiki waneirua kasa mojusü aainjünaka maʼin maaʼulu otta eejüinjatka oulia waaʼin. Nüküjain tü waaʼinrajatkat süpüla wachecherüin waaʼin suulia aaʼinraa tü kasa mojusü suchuntaakat saaʼin weʼiruku otta tü waaʼinrajatkat süpüla wakumajüin sukuwaʼipa wanee mojujirawaa namaa na wapüshikana jee nümaa wanee wawala sünain anouja. Anashaatasü maʼin waaʼinrüle tü nümakat Pablo namüin na anoujashii chajanakana Colosas. Wekirajaa sünain süpüshi tü nümakat namüin.

EEJIRAA PIA SÜMAA TÜ KASA MOJUSÜ SUCHUNTAAKAT PAAʼIN

4. Püküja jamüin eeka süpüla sümuloulin watuma tü waʼatapajatkat suchuntashaatale waaʼin waʼluwajiraain wakuwaʼipa.

4 Süchikijee nüküjain Pablo namüin na nuwalayuukana süchiki tü kasa anashaatasü naʼatapajakat, müshi nia: «Juuʼulaa jümata suulia süpüshua tü kasa mojusü keejiapüʼükat paala jümüin, tü süchepchiakat atuma jia tü kaainjalaakat, maa aka aʼluwajirawaa akuaippaa sümaa wayuu jierü otta wane jierü nümaa wane toolo, maa aka keeʼireein jaaʼin tü mojusükat, je maa aka kachiiruaa aaʼin washirüü» (Col. 3:5). Eesü süpüla sumojujaain pukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa sutuma suchuntashaatain maʼin paaʼin püʼluwajiraain pukuwaʼipa sümaa wanee jierü jee shiale wanee jierü nümaa wanee toolo. Shiasaʼa sünainjee tia, amülouijeerü putuma tü kasa anashaatasü naapüinjatkat Jeʼwaa pümüin. Eeshinka wanee wawala ojuʼitinnakai sutuma naaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin. Wawalaichijaʼa nia nüchikuaʼa maaʼulu, anuu nünüiki süchiki tü alatakat nümüin: «Süka suchuntashaatain maʼin taaʼin tia, ayaawajaʼaleeshia taya süchikijee neʼe taaʼinrüin tü mojusükat».

5. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla eejüin waaʼin suulia tü eekat süpüla amojujeʼerüin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa?

5 Eesü tü eejashaatainjatkalü oulia waaʼin, suulia joo waaʼinrüin wanee kasa mojuka noʼuluʼu Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa na amüraajiraakana, aashajaatüjülinjana süchiki tü nnojotkat süpüla naaʼinrüin maʼaka saaʼin namülejiraakuʼu namüin, natujiraakuʼu namüin otta müsia namüiwaʼakuʼu namüin (Prov. 22:3). Eejüinjatü waaʼin woʼunajaapa sünain aʼyatawaa wattamüin suulia wepia otta eejüinjatü waaʼinya wamüiwaʼale waya sünain aʼyatawaa sümaa wanee jierü jee shiale wanee wawala aʼyataain nümaa wanee toolo (Prov. 2:10-12, 16). Sülatüle pümüin soʼutku tü waküjayütpakat, püküja sünain piʼyataalin nümüin Jeʼwaa, laülaa paaʼin otta soto paaʼin tü alatakat nümüin chi eekai naʼalaajaain suʼupalapünaa jieyuu otta sümüin tü eekat saʼalaajaain suʼupalapünaa tooloyuu. Aaʼinmajiraainjachi maʼin pia mojule paaʼin jee pümüiwaʼale pia, süka jamüin, eein süpüla suchuntaain paaʼin müliain wanee wayuu piiʼiree. Shiasaʼa sutuma suchuntaain maʼin paaʼin tia, oonoojeechi neʼe pia sümaa sünüiki wayuu eekai kemeʼeriain sümaa anachoin sünüiki pümüin. Jalia pia suulia tia. Nnojo paaʼinrüin wanee kasa amülouijeetka atuma tü kasa anasü paʼatapajakat. Achunteeshi pia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa otta namüin na wawalayuukana  (paashajeʼera Salmo 34:18; Proverbios 13:20).

6. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin waneeküinjanapa muusika, peliikula otta tü washaittüinjatkat?

6 Süpüla nnojoluin suchuntaain waaʼin tü kasa mojusükat, wayouta tü muusika, peliikula otta ashaittaa sünainpünaakat tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipa. Sutuma tü muusika, peliikula otta ashaittaa eekat maaʼulu shia sotoka waaʼin tü aainjünapuʼukat suluʼu tü pueulokot Sodoma otta Gomorra (Jud. 7). Nnojoluyaasü mojuin tü amaʼüjiraakalü akuwaʼipa natuma na akumajakana tia muusikakat, peliikula otta ashaittaa. Jalia pia suulia tia. Nnojo paapajaʼayatüin muusika eeka eein, nnojo pünajaʼayatüin peliikula eeka eein jee nnojo püshaittaʼayatüin kasa eeka eein. Nnojorüle eein paaʼin, eesü süpüla motuin paaʼin tü kasa anasü paʼatapajakat (Prov. 4:23).

ALINJATÜ WAYUU PÜPÜLA OTTA PAAʼINRÜINJATÜ TÜ ANASÜKAT NAPÜLEERUA

7. ¿Kasa eeka süpüla sülatüin wamüin namaa na wawalayuukana?

7 Talatüshii maʼin waya süka suluʼuin waya tü nupueulosekat Jeʼwaa. Wekirajaa anainrü Nünüiki Jeʼwaa sünain tü outkajawaakat otta akaaliinjiraashii waya namaa na wawalayuukana. Sutuma tia, ayatüsü jülüjain waaʼin tü kasa anasü waʼatapajakat. Eepejeʼe mojujiraale waya namaa na wawalayuukana saaʼujee wanee kasa. Nnojorüle wakumajüin sukuwaʼipa tia mojujirawaakat, üttajiraajeerü neʼe waaʼin (Paashajeʼera 1 Pedro 3:8, 9).

8, 9. (1) ¿Jaralüinjatü tü wakuwaʼipakat süpüla wasaʼwatüin tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa wamüin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin paaʼinwajiraain waya namaa na wawalayuukana?

8 Amülouijeerü watuma tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa wamüin müleka üttajiraale waaʼin. Süpüla nnojoluin sülatüin tia wamüin, waaʼinrüinjatü tü nümakat Pablo, müshi nia: «Saaʼu nüchooin jia Maleiwa, jia aishiikana nüpüla, sümaa aneekuushin nütüma süpüla jükatannüinjanain suulia jaainjala, anakaja müleka kachiiruale jaaʼin tü nüchekakat jüpüleerua, maa aka kamaneein jia sümüin wayuu süpüshua, maa aka jümüliajüin eekai müliain, maa aka nnojolüin pülayaain jaaʼin suulia wayuu je maa aka nnojolüin juuʼulaain suulia akaaliijaa shia mayaashiije nnojolüin jaaʼa müin jümüin. Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala. Müleka aijiraale jia jüpüla, alanaʼaleejeeria maʼi sünain anain shia suulia süpüshua tü kasa anasü jaaʼinrakat, süka paaʼinwajiraajeenain jia sünain anoujaa sütüma. Je talateerü naaʼin chi Maleiwakai sütüma tia» (Col. 3:12-14).

9 Aire wapüla na wawalayuukana otta waaʼinrüle kasa anasü napüleerua, moteerü waaʼin naainjala wamüin. Akaʼaya aire wamüin tü naainjakat wanee wawala wamüin, soteesü waaʼin wainmatuairüin mojuin naaʼin na wawalayuukana watuma sükajee wanüiki jee sükajee tü waaʼinrakat. Nalatitpejeʼe na wawalayuukana sooʼopünaa naaʼin tü waainjakat namüin. Talatüsü maʼin waaʼin saaʼu alin waya napüla na wawalayuukana sümaa naaʼinrüin tü kasa anasükat wapüleerua (paashajeʼera Eclesiastés 7:21, 22). Shiapejeʼe talataleein atuma waaʼin tü kasa anasü naaʼinrakat Jesuu, paaʼinwajiraashii nutuma na anoujashii shiimainshiikana (Col. 3:15). Waneeshia neʼe chi Maleiwa waʼwaajakai, wanaawasü tü pütchi waküjakat sümüin wayuu otta wanaawasü tü alatawaikat wamüin. Aijiraale waya, waainjawaire kasa anasü napüleerua na wawalayuukana otta motowaire waaʼin tü naainjalakat wamüin, ayateena paaʼinwain waya otta jülüjeerü waaʼin tü kasa anasü waʼatapajakat.

10, 11. (1) ¿Jamüsü mojuka maʼin tü achunjaakat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluinjanain kachumüraliin waya?

10 Eesü süpüla sümulouin watuma tü kasa anasü waʼatapajakat saaʼu tü achunjaakat. Eejana wayuu namaiwajannuu alatakana amüin tia. Jamüshijaʼa Caín, nuʼuta aaʼinchi chi nimüliakai  sutuma nuchumülain nia. Coré, Datán otta Abiram, eʼrüliijaashii wayumüin nümüin Moisés sutuma nachumülain nia. Jee müshia Saúl, nuʼutajachia aaʼin David sutuma nuchumülain nia. Anuujeseʼe sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Nnojorule juuʼulaain suulia achunjaa je suulia keeʼireein jaaʼin aʼwaajünaa, nnojoleena jia paaʼinwain sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa sütüma tia, je aaʼinreena jia kasa mojusü waneepia» (Sant. 3:16).

11 Shiale jülüjain waaʼin alin wapüla na wawalayuukana otta waaʼinrüin kasa anasü napüleerua, nnojoleena waya kachumüraliin. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Shiimüinre sünain alin tapüla wayuu, nnojoleerü akulajaain taaʼin sünain kamanewaa namüin, je nnojoleerü achunjain taaʼin» (1 Cor. 13:4). Süpüla nnojoluinjanain kachumüraliin waya, jülüjeesü waaʼin tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa nachiki na wawalayuukana. Jülüjeesü waaʼin wayajiraain neʼe namaa na wawalayuukana. Anuujeseʼe sünüiki tü Wiwüliaka: «Akaajaa müleka eere eekai kojutüin sütüma wayuu waʼaka, talateerü waaʼin wapüshua nümaa» (1 Cor. 12:16-18, 26). Anale nukuwaʼipa wanee wawala, talatüshii waya sutuma tia, nnojoishii waya achunjüin. Jülüjataa waaʼin nukuwaʼipa Jonatán, chi nüchonkai chi aluwataaikai Saúl. Nnojotsü achunjüin naaʼin Jonatán sutuma niain aneekünüin David nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa nüchikumüin Saúl. Aishi maʼin David nüpüla Jonatán, aainjüshi nia kasa anasü nüpüleerua, nütütüleʼerüin naaʼin otta nükaaliinjain nia (1 Sam. 23:16-18). Eeshii süpüla washatüin nukuwaʼipa Jonatán.

PIʼREERÜ SÜMAA PÜPÜSHI TÜ KASA ANASÜ NAAPÜINJATKAT JEʼWAA JÜMÜIN

12. ¿Jarat tü wetsiikulo akaaliinjeenakat waya sümaa wapüshi süpüla weʼrüinjanain tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa wamüin?

12 Naaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse otta nüchonnii, aleeweena naya, talateena naya otta neʼreerü tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin. Anuu nünüiki Pablo namüin na wayuukana sümaa napüshi: «Jia jieyuu kaʼwayuuseshiikana, saaʼu jünoujainapain nünain chi Senyotkai, anashii müleka jüüjüüle jia waneʼewaʼire jukua namüin  juʼwayuuse. Akaʼaya jiakana tooloyuukana, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse waneʼewaʼire jukua sümaa nnojoliin jashichin jia namüin. Je jia achooinkana, anakaja müleka joonoole waneepia sümaa sünüiki jii je nünüiki jüshi, süka shiain talatüin atüma naaʼin chi Senyotkai. Otta jia kachooinshiikana, anakaja müleka jikirajüle na jüchooinkana süka anakat akuaippa suulia jashichijüin naya jümüin otta suulia mojujain naaʼin sütüma jünüiki» (Col. 3:18-21). Jaaʼinrüle tü sümakat pütchikat tüü, aneerü maʼin jukuwaʼipa.

13. ¿Kasa saaʼinrajatka tü wawala manoujainkat aʼwayuuse süpüla niʼyataweein suʼwayuuse nümüin Jeʼwaa?

13 Manoujainre chi puʼwayuusekai nünain Jeʼwaa sümaa mojulaain nia pümüin, ¿shiache anaka püʼülüjaajiraale nümaa sutuma tü naaʼinrakat? ¿Aʼyataajeeiche nia nümüin Jeʼwaa sutuma shiimain tü pümakat nümüin? Eesüjaʼa süpüla nnojoluin shiʼyataweein naaʼin nümüin Jeʼwaa. Eekajasaʼa piiʼiyatüle nujutü nümüin sutuma niain laülaain paaʼu, nnojoleerü eein tü mojujirawaakat chaa pipialuʼu, kojuteechi Jeʼwaa putuma otta eeshi süpüla niʼyataain mapa nümüin Jeʼwaa chi puʼwayuusekai. Eesüjaʼa süpüla jiʼrüin jiakana piamaleʼeya tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa jümüin (paashajeʼera 1 Pedro 3:1, 2).

14. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wawala manoujainkai aʼwayuuse mojutule nia sümüin?

14 Manoujainre tü puʼwayuusekat nünain Jeʼwaa sümaa mojutuin pia sümüin, ¿shiache anaka püʼülüjüle sümüin süpüla kojutuin pia sümüin? Nnojotsü shiain sukuwaʼipain tia. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia püshatüin nukuwaʼipa Jesuu otta alin puʼwayuuse püpüla (Éf. 5:23, 24). Jamüshijaʼa Jesuu, nia laülaaka waaʼu waya anoujakana nünain Jeʼwaa, aishii waya nüpüla otta nnojoishi kaashichijaaralin nia wamüin (Luc. 9:46-48). Püshatüle nukuwaʼipa Jesuu, eesüjaʼa süpüla shiʼyataweejeerüin saaʼin puʼwayuuse nümüin Jeʼwaa.

15. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wawala süpüla niiʼiyatüin sümüin nuʼwayuuse alin shia nüpüla?

15 Anuu nünüiki Jeʼwaa namüin na wawalayuu kaʼwayuusekana: «Jiakana tooloyuukana, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse waneʼewaʼire jukua sümaa nnojoliin jashichin jia namüin»  (Col. 3:19). Chi wawala aikai apüla nuʼwayuuse, niiʼiyatüin sujutü sümüin sükajee naapajüin sünüiki süküjapa wanee kasa nümüin otta nüküjain sümüin kojutuin nümüin tü sümakat (1 Ped. 3:7). Jaʼitairü nnojoluin naaʼinrüin waneepia tü sümakat nuʼwayuuse nümüin, aneerü maʼin süneekia wanee kasa nutuma naapajüle tü sümakat süchiki wanee kasa (Prov. 15:22). Chi wayuu aikai apüla nuʼwayuuse, nnojotsü nüpüleeruaain saaʼin süpüla kojutuinjachin nia sümüin, kojutushi nia sümüin süka alin shia nüpüla. Aire nüpüla wanee wawala tü nuʼwayuusekat otta na nüchonniikana, talateena maʼin naya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta neʼreerü tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin.

¿Kasa paaʼinrajatka süpüla püsaʼwatüin sümaa püpüshi tü kasa anasü jaʼatapajakat? (Paashajeʼera tü pütchikat 13 sünainmüin 15).

JIMAʼALII, AYATAʼAYA KACHIIRUAIN JAAʼIN TÜ KASA ANASÜ JAʼATAPAJAKAT

16, 17. Jimaʼaire pia, ¿kasa paaʼinrajatka süpüla nnojoluinjatüin mojuin pümüin nüchiaaya püshi sümaa püi?

16 Jimaʼaire pia, eesüjaʼa mojule paaʼin süka nnojoluin niyaawatüin saaʼu püshi sümaa püi tü alatakat pümüin jee wainmain tü kasa napülajakat puulia. Eesüjaʼa süpüla shiyüülajaain paaʼin suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa sünainjee tia. Jülüjeepajaʼa paaʼin tüü: pükatalaale nuulia Jeʼwaa nnojoleerü eein wanee wayuu aika apüla pia maʼaka alin pia nüpüla püshi, püi otta na wawalayuu paʼaleewainkana.

17 Choʼujaasü nüchiaawalin pia püshi sümaa püi. Nnojorüle naaʼinrüin tia, nnojoishijaʼa mmata jülüjain pia naaʼin, ¿aashimüin? (Heb. 12:8). Süka nüleʼeruʼuin tü kaainjalakat chi püshikai sümaa tü piikat, mojuwaisü pümüin sukuwaʼipa nachiaaya. Nnojotpejeʼe anain jülüjale paaʼin tia, shia anaka aluʼu piyaawatüle saaʼu jamüin nachiaaka pia. Nnojo jashichijaain pia namüin, püchechera paaʼin suulia jashiee. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Chi wayuu eekai nütüjain, niyaawajaa aaʼu nünüiki otta nüchecherüin naaʼin süka niyaawatüin saaʼu tü nukuwaʼipainjatkat» (Prov. 17:27TNM). Püchajaa sukuwaʼipa süpüla laülaainjatüin paaʼin, nnojoluinjatüin mojuin pümüin püchiaanüin otta nnojoluinjatüin jülüjain paaʼin jamüin sukuwaʼipa püchiaaya (Prov. 1:8). Soto paaʼin anashaatain maʼin pia süka nunoujain püshi sümaa püi nünain Jeʼwaa. Nakaaliinjeein pia süpüla katüinjatüin poʼu süpüla kaʼika süpüshuaʼa.

18. ¿Jamüsü ayatüinjatka kachiiruain paaʼin tü kasa anasü naapeekat Jeʼwaa pümüin?

18 Anashaatasü maʼin tü kasa waʼatapajakat: eeshii na oʼunajanakana chaa iipünaamüin otta eeshii na katüinjanakana oʼu yaa Mmapaʼa paʼaraiisüpa shia. Shiimainshaata shikeraajeerüin tia süka niain aküjain shia chi Kakumalakai tü kasakat süpüshuaʼa. Anuu nünüiki: «[Eʼraajüneechi] maʼin Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa maʼaka piratüin maʼin wüin tü palaakat» (Isa. 11:9TNM). Soʼu tia, ekirajüneena nutuma Maleiwa napüshuaʼa na wayuu kepiainjanakana yaa Mmapaʼa. Anasü kachiiruale maʼin waaʼin tia. Soto paaʼin waneepia tü kasa anasü naapeekat Jeʼwaa pümüin otta nnojo amülouilin tia putuma saaʼujee kasa eeka eein.