Woutiisashi taya soʼu 1941, wanaa sümaa 12 touyase. Tayaawataleepajaʼa saaʼu tü shiimainkat soʼu 1946. ¿Jamüsü nnojotka tayaawatatüjülin saaʼu? Takuentajüin paala jümüin tachikua.

SOʼU juyaka 1910, okolojooshi chi tashikai sümaa tü teikat suluʼujee tü mmakat Tiflis (Georgia). Oʼunüshii naya suluʼumüin wanee granja süʼütpaʼa tü mmakat Pelly (Saskatchewan, wopumüin saaʼu Canadá). Joʼuushi taya soʼu juyaka 1928 otta taya süshaleinka maama. Jaʼraishii na tawalayuukana. Ouktatüjüiya chi tashikai aipirua kashi süpülapünaa joʼuuin taya. Jee müsia maama, ouktüsü tatujaaiwaʼaya. Süchikijeechon ouktüin maama, ouktüsü Lucy, tü tawala epayaakat. 17 suuyase wanaa sümaa tia. Niasaʼa chi talaülakai Nick, nia aaʼinmajaka taya otta na tawalayuukana.

Soʼu wanee kaʼi, piamaiwaʼaya neʼe touyase, neʼrüin taya na tapüshikana sünain aapaa tü nüsikat wanee amaa. Mmotshii naya seema nüsheʼetüin taya chi amakai, naʼwaataka tamüin süpüla tasünnaain nuulia. Tasapükashi taya otta nnojotsü taapüin nanüiki. Mayaainjeʼe nnojoluin jamajüin taya nutuma chi amakai, nayaawata aaʼu na tapüshikana sünain moʼuin tekii.

«Tü anakat nümüin chi jintüikai, shia niʼitaanüle suluʼu wanee koleejia napülajatka na tepichi moʼukana ekii», müshi wanee naʼaleewain na tapüshikana. Nikerotirüinjeseʼe taya chi talaülakai suluʼu wanee koleejia napülajatka na moʼukana ekii, chajatü shia chaa Saskatoon (Saskatchewan). Motshaanashi taya, wattasü tü koleejiakat suulia tepia otta jaʼraisü neʼe touyase soʼu tia. Oʼunapuʼushi neʼe taya piichipaʼamüin sükalioʼu miʼiraa otta wakasionpa taya. Atüjashi taya mapa yootoo namaa na tepichi manüisaliikana.

 TAYAAWATA AAʼU TÜ SHIIMAINKAT

Soʼu juyaka 1939, kasaatsü tü tawalakat Marion nümaa Bill Danylchuck otta naya epijaka tü tawalakat Frances tamaa tayakai. Naʼakajee na tapüshikana, naya palajanaka ekirajaain sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Wanaa sümaa wakasioin taya, nachajaain sukuwaʼipa süpüla nekirajüin taya sünain tü ekirajünakalü anain naya suluʼujee tü Wiwüliakat. Kapüleepejeʼe tamüin yootirawaa namaa süka manülin taya. Neʼrüin sünain kamalain tamüin tü tatüjakat nüchiki Jeʼwaa. Tayaawata aaʼu pansaain nakuwaʼipa sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat, müshijeseʼe tojuʼitüin namaa sünain aküjaa pütchi. Woutiiseeshi maʼin taya mapa. Shiasaʼa settienpüroʼu 5 soʼu 1941, nuwoutisaajüin taya Bill suluʼu wanee tanque kaluʼusü wüin saamatashaanasü maʼin.

Namaa waneeinnua wawalayuu manüisalii sünain tü outkajawaakat miyoʼu soʼu 1946 chaa Cleveland (Ohio)

Soʼu juyaka 1946 wakasionpa taya tachikuaʼa, oʼunüshii waya sünain wanee outkajawaa miyoʼu chaa Cleveland (Ohio, Estados Unidos). Sünain tü palajatkat kaʼi, nashajüin na tawalayuukana tü aküjünakat sünain tü outkajawaakat süpüla tatüjaain saaʼu tü ekirajünakalü anain. Waneemüin kaʼi süchikijee tia, talatüshi maʼin taya süka tatüjaain saaʼu sülatinnüin tü pütchikat namüin na manüisalii chajanakana sünain tü outkajawaakat. Anashaatasü süka tayaawatüin saaʼu tü ekirajünakat suluʼujee tü Wiwüliakat, talatüsü taaʼin sutuma tia.

TEKIRAJÜIN WAYUU SÜNAIN TÜ SHIIMAINKAT

Sajaʼttapa tü Segunda Guerra Mundial münakat, watta naalii na wayuu aaʼinreekana wainma kasa süpüla neeʼiyatüin kojutüin namüin tü noumainkat. Aluʼujasaʼa tayakai, taleʼejapa sünainjee tü outkajawaakat miyoʼu nia teeʼiyateeka amüin ojutü Jeʼwaa. Müshijeseʼe tooʼulaain suulia aʼwaajaa wanteera, eeʼirajaa himno otta oʼunaa sünain tü miʼiraa aainjünakat. Akaʼaya taya, ooʼulaashi suulia oʼunaa sünain miisa. Mojushiisü namüin na eʼiküliikana tü taaʼinrakat. Sutuma tia, napüleerua aaʼinchi taya otta aküjüshii alawaa tamüin shiiʼiree tooʼulaain suulia tü tanoujakalü anain. Neʼrüin na takonpanyeetsekana tü aainjünakat tamüin, taküjaka pütchi namüin. Eeshii na aapaakana sümaa tü shiimainkat mapa maʼaka naaʼin Larry Androsoff, Norman Dittrick otta Emil Schneider. Ayatayülia naya aʼyataain nümüin Jeʼwaa maaʼulu.

Wanaa sümaa toʼunüin suluʼupünaa waneeirua pueulo, tachajaain sukuwaʼipa süpüla taküjüin pütchi namüin na manüisaliikana. Jamüsüjaʼa chaa Montreal, oʼunüshi taya eere jutkatüin na manüisalii chejeʼewaliikana chayaa. Chajachi taküjüin amüin pütchi Eddie Tager, namaataraipuʼushi na mojulaashiikana. Suluʼujachi Eddie tü outkajaalee napülajatkat na manüisaliikana chaa Laval (Quebec). Ouktüshi nia juyaka tiainka. Chajachi teʼraajüin wanee jimaʼai Juan Ardanez nünülia. Müshi nia aka naaʼin na anoujashii namaiwajannuu chejeʼewaliikana Berea, nikirajaa anainrü waneepia tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa süpüla nütüjaainjatüin saaʼu müleka müleʼeya tü münakat nümüin (Aluw. 17:10, 11). Naapa amaalü tü shiimainkat mapa, laülaapuʼushi nia suluʼu tü outkajaaleekat chaa Ottawa (Ontario), anaajaaichipa nia.

Sünain aküjaa pütchi kaayeruʼupünaa soʼutpünaa juyaka 1950

Soʼu juyaka 1950, okolojooshi taya Vancouvermüin. Kamalainpuʼusü maʼin tamüin aküjaa pütchi namüin na manüisaliikana, sotopejeʼe taaʼin waneepia tü alatakat soʼu taashajaain kaayeruʼu sümaa wanee wayuu nnojotka manülin, Chris Spicer sünülia. Sücheküin taapüin sümüin tü rewiisütakat kashiwai otta shiʼraajireein taya chi suʼwayuusekai, Gary nünülia. Toʼunaka nepialuʼumüin, kamaʼa waya yootuin. Washajüin tü wanüikikat sünain karaloukta, jama manülin taya. Süchikijee tia, alatüsü maka jeʼra juya süpüla teʼrüinjanain naya nachikuaʼa. Chajachi taya sünain wanee outkajawaa miyoʼu chaa Toronto (Ontario).  Ainküsü neʼe taaʼin nüntüin Gary sümaa Chris sünain asakaa taya. Woutiisainjachi Gary soʼu tia. Sutuma tia alatakat, jülüjasü taaʼin choʼujaain maʼin waküjüinjanain pütchi waneepia, jaratka atüjaain saaʼu naapaajeerüle mapa wanee wayuu sümaa tü shiimainkat.

Mapa, okolojooshi taya Saskatoonmüin tachikuaʼa. Chajatü teʼraajüin wanee wayuu achuntaka tamüin tekirajüin na piamashiikana süchonnii sünain tü Wiwüliakat, manüisalii sümaa senkeyuuin naya. Jean otta müsia Joan Rothenberger sünülia. Chajana naya koleejiain eepuʼule taya koleejiain tamaiwa. Naküjamaatüin namüin na nakonpanyeetsekana tü nekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat, naapaaka sümaa tü shiimainkat jaʼraishii jieyuu koleejiajiraaka namaa. Noʼutku naya jieyuukana shia Eunice Colin. Teʼraajüin shia soʼu tü juya tajaʼttirakalü oʼu tü koleejiakat. Wanaa sümaa tia, süsülajüin wanee konpiita tamüin sümaa sümüin tamüin: «Aleeweesü taya pümaa». Kakalia mapa, aishaatasü maʼin Eunice tapüla süka kasaalüin waya.

Wepeʼeruʼujee: Sümaa Eunice soʼu 1960 otta soʼu 1989

Sütüjaapa saaʼu shii Eunice shikirajaain sünain tü Wiwüliakat, aashajaasü shia nümaa chi directorkai süpüla nimeʼejüin saaʼin shiiʼiree suuʼulaain suulia ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat. Mayaapejeʼe naaʼinrüin tia chi directorkai sümaa nüsütüin tü karalouktakalüirua suulia Eunice, ayatüsia jüüjüüin shia waneepia nümüin Jeʼwaa. Wanaa sümaa woutiisainjatüin shia, müshi chi süshikai sümaa tü shiikat sümüin: «Punoujale nünain Jeʼwaa, acheküsü puʼunüin yaajee». Soʼu 17 suuyase Eunice, oʼunüsü shia shipialuʼujee namaʼanamüin waneeinnua wawalayuu. Ayatüsü shia ekirajaain sünain tü Wiwüliakat otta woutiisasü shia mapa. Kasaatshii waya soʼu 1960, nnojoishi oʼunüin chi süshikai sümaa tü shiikat soʼu tia. Mapa, kojutüshii waya namüin saaʼu tü wanoulakat jee saaʼu anain nepijia na wachonniikana watuma.

NAAʼINMAJÜIN TAYA JEʼWAA

Chi tachonkai Nicholas sümaa Deborah, tü nuʼwayuusekat suluʼu tü Weteet chakat Londres

Akaratshishii na wachonniikana otta nnojoishii manülin naya. Kapüleesü wamüin wepijüin  naya. Wekirajapejeʼe naya sünain yootoo wamaa wayakana manüisaliikana süpüla wekirajüinjanain naya sünain tü shiimainkat. Nakaaliinjain maʼin waya na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat. Jamüshijaʼa wanee wawala kachonshi, nüshajüin wamüin wanee karaloukta süpüla nüküjüin wamüin yarüttüin nünüiki wanee wachon chaa suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat. Wachiaamaatüin chi wachonkai. Pienchishii na wachonnii laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nia James, Jerry, Nicholas otta müshia Steven. Aʼyataashii naya nümüin Jeʼwaa sümaa napüshi. Nicholas sümaa Deborah, tü nuʼwayuusekat, aʼyataashii naya suluʼu tü Weteet chakat Gran Bretaña. Aʼyataashii naya sünain alatiraa tü pütchi namüinjatkat na manüisaliikana. Steven sümaa Shannan, tü nuʼwayuusekat, aʼyataashii naya suluʼu tü Weteet chakat Estados Unidos. Shia naʼyataaka anain alatiraa pütchi namüin na manüisaliikana.

Tachonnii sümaa naʼwayuuse, aʼyataashii sünain aküjaa pütchi namüin na manüisaliikana.

Ouktüsü Eunice sutuma kanset wanee kashi süpülapünaa wekeraajüin 40 juya sünain kasaalüü. Suʼunnaa ayuulin shia sutuma kanset, ichesü maʼin sunoula sünain nasoʼiraainjanain aaʼin na ouktüshiikana. Taʼatapajashaatain maʼin süsoʼiraainjatüin saaʼin süpüla teʼrüinjatüin shia süchikuaʼa.

Faye nümaa James, Jerry sümaa Evelyn, Shannan nümaa Steven

 Soʼu kashika peʼureeroʼu soʼu 2012, ojutuushi taya, saakajiraaka tapoolo. Sutuma isaitpain tachiki aaʼinraa wainma kasa, takolojooka nipialuʼumüin wanee tachon kaʼwayuusekai. Outkajaashii waya namaa na manüisaliikana chaa Calgary (Alberta). Laülaashi taya suluʼu tia outkajaaleekat. Teʼiwai outkajawaa namaa wawalayuu manüisalii. Wainma juya toutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana inglés, nia Jeʼwaa akaaliinjaka taya süpüla ayatüinjachin aleewain taya nümaa suʼunnaa tia. Shiimainya naaʼinmajüin Jeʼwaa na mooʼutshiikana, aniisaʼa naaʼinmajüin taya (Sal. 10:14). Talatüshi maʼin taya namaa napüshuaʼa na ashajapuʼukana karaloukta tamüin süpüla yootuin tamaa, na ekirajaakana sünain yootoo namaa na manüisaliikana jee alatirakana tü pütchikat tamüin süpüla tayaawatüin saaʼu.

Sünain tü ekirajawaa napülajatkat na pürekutsoot manüisaliikana wanaa sümaa 79 touyase

Eesü mojupuʼule maʼin taaʼin sümaa müin tooʼulaweekai aaʼin suulia anoujaa sutuma nnojoluin tayaawatüin saaʼu tü ekirajünakalü anain. Otta müsü nnojotkai jaralüin ountüin akaaliinjüin na manüisaliikana. Sülatawaipa tia tamüin, sotusü taaʼin tü nümakat Pedro nümüin Jesuu: «Senyotkalee, ¿jaralinjaika woʼunüin amaʼanamüin? Pia neʼe ekirajaka sünain tü katüinjatkalü atuma soʼu wayuu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa» (Juan 6:66-68, TNM). Nnojoluichipa taya kashapajaaralin, müshi taya maʼaka naaʼin na wattakana naalii wawalayuu manüisaliikana kakaliainnaka sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Teʼitaain taaʼin nünain Jeʼwaa jee sünain tü nupueulosekat. Wainma kasa anasü teʼraka sünainjee tia. Wattaitpa saalii karaloukta maaʼulu wapülajatka wayakana manüisaliikana. Jee anasü maʼin takuwaʼipa sutuma toʼunüin sünain tü outkajawaakat otta tü outkajawaakat miyoʼu napülajatka na manüisaliikana. Talatüshi maʼin taya otta wainma kasa anasü teʼraka sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, chi Wamaleiwasekai.