«Jaaʼinra tü anasükat [...], sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala» (COL. 3:13).

JAYEECHI: 121, 75

1, 2. ¿Kasa nüküjatüjütkalia Maleiwa süchiki nupueulose?

EESHII waneeinnua wayuu paaʼinwaka maaʼulu yaa, aikana apüla Maleiwa otta aʼyataakana nümüin. Aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa münüshii naya. Mayaapejeʼe nnojoluin lotuin nakuwaʼipa, nuʼunirüin Jeʼwaa nakuwaʼipa jee nükaaliinjain naya nükajee chi naaʼinkai. Wekirajaa sünain jamüin sukuwaʼipa tia nutuma Maleiwa.

2 Nnojoishii jeʼrashiin neʼe na aʼwaajakana Jeʼwaa soʼu 1914. Shiasaʼa sutuma nükaaliinjain waya Jeʼwaa sünain tü aküjaakat pütchi, wattainna naalii na ayaawatüinnapakana saaʼu tü shiimain sümakat tü Wiwüliakat jee aküjüliinnapa naya pütchi nüchiki Jeʼwaa. Anuu tü nüküjatüjütkalia Maleiwa süchiki nupueulose: «Awainmalaajeena maʼin na wayuu paliʼitkana. Tayakai Jeʼwaa, tayeechi kooʼomüinka atuma naya» (Is. 60:22, TNM). Ekeraajüsü maaʼulu yaa tia pütchikat. Wattainnapa naalii na wayuu suluʼukana nupueulose Jeʼwaa. Alatüshii suulia oocho miyoone suluʼu mmaka süpüshuaʼa. Watta maʼin naalii, eesü mma eeka nnojoluin süsaʼwatüin oocho miyoone wayuu suluʼu.

3. ¿Kasa naaʼinraka na aʼyataakana nümüin Maleiwa süpüla neeʼiyatüin sünain alin wayuu napüla?

 3 Maaʼulu yaa, nükaaliinjain Jeʼwaa na aʼyataakana nümüin süpüla aijiraainjanain maʼin naya. Süka aipüralin wayuu Jeʼwaa, meesia niʼrüin nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin (1 Juan 4:8). Nuluwataain Jesuu na nikirajüinkana sünain aijiraainjanain naya waneʼewai nakua, müshi nia namüin: «Shiimüinre sünain aijiraain jia jüpüla, ayaawatüneena jia sütüma wayuu süpüshua sünain tekirajanain jia» (Juan 13:34, 35). Ayatüsia alin wayuu süpüla nupueulose Maleiwa maaʼulu yaa, müsüjeseʼe eere atkawaa nnojoishii naya sünainpünaain tia. Jamüsüjaʼa soʼu tü atkawaa Segunda Guerra Mundial münakat, eetaashii maʼaka 55 miyoone na ouktakana. Nnojoishii sünainpünaain tia na aküjüliikana pütchi (paashajeʼera Miqueas 4:1, 3). Makalaka wulein naaʼin sutuma nnojoluin nasirüin na wayuu ouktakana (Aluw. 20:26).

4. ¿Jamüsü ponoko waaʼin sükooʼomüinraain nupueulose Maleiwa mayaapejeʼe eein chi süʼünüükai?

4 Ayatüsia akooʼomüinraain tü nupueulosekat Maleiwa maaʼulu yaa, mayaapejeʼe eein wanee süʼünüü jashichi maʼin. Chia süʼünüükai nia Satanaa, «chi aluwataakai saʼaka wayuu manoujainsat» (2 Cor. 4:3, 4). Nia Satanaa oʼuniraka sukuwaʼipa tü poliitikakat, oʼuniraka sukuwaʼipa raawia, telewisoot otta períodico. Sükajee tia nümalajeʼereein tü aküjaakat pütchi. Isapejeʼe nüchiki nüshaʼwaleʼerüin tia aʼyatawaakat. «Süka nütüjaain saaʼu sünain sülüʼülüin nükalia», ayatüsü nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nuuʼuleʼerüin waya suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa (Alat. Map. 12:12).

¿WANEEPIEENACHE WAYA NÜMAA MALEIWA JAʼITAINNA KAAINJALAIN NA WANEEINNUA?

5. ¿Jamüsü eeka süpüla mojuin waaʼin natuma na wawalayuukana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).

5 Watüjaa aaʼu alinjachin maʼin wapüla Maleiwa otta alinjatüin maʼin wayuu wapüla. Müshinka Jesuu: «Maleiwa, chi Pümaleiwasekai, anashi aire püpüla waneepia süka süpüshua paaʼin. Anashi jülüjüle paaʼin Maleiwa waneepia. Alanaʼaleesia maʼi tüü saʼakajee süpüshua tü nuluwataakat anain jia Moisés. Je eesü waneʼeya alanaʼaleesia maʼi sünain anain, müsü mayaa: Anasü aire püpüla wayuu süpüshua» (Mat. 22:35-39). Saashin tü Wiwüliakat, «sükajee kaainjalain Adán, oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa» (paashajeʼera Roma 5:12, 19). Suluʼujee tia, eesü naainjüle wanee wawala kasa mojusü wamüin jee shiale niweetirüin wanee pütchi aika wamüin. ¿Kaseerü waainjaka sülatüle wamüin tia? ¿Ayateeiche alin maʼin wapüla Jeʼwaa? ¿Ayateenache waya waneepiain nümaa Jeʼwaa jee sümaa tü nupueulosekat? (Paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Suluʼu tü Wiwüliakat, aküjünüsü nachiki waneeinnua aʼyataalii nümüin Maleiwa aainjakana kasa mojusü jee airuʼutkana anüiki sümüin wayuu. Wekirajaa nachiki süpüla watüjaain saaʼu tü waaʼinrajatkat sülatüle wamüin makat aka tia.

Chajachire pia soʼu kaʼikat tia sümaa piʼrüin nuuʼulaain Elí naainjain kasa mojusü na nüchonniikana, ¿kasaje paaʼinraka? (Paashajeʼera tü pütchikat 6)

6. ¿Kasa wayuu tü mojusü naainjakat Elí?

6 Anuu nüchiki wanee wayuu Elí münüshi. Nia chi laülaashikai napüleerua na sacerdoote chajanakana Israel, piamashii nüchonnii. Saashin tü Wiwüliakat, eʼrülii maʼin wayumüin na nüchonniikana, mojutsai Jeʼwaa namüin jee macheʼesalii naya sümüin tü nümakat (1 Sam. 2:12). Nütüjaa aaʼu Elí mojuin maʼin tü naainjakat na nüchonniikana. Nnojoliipejeʼe nüchiajaain naya. Mapa, süsalashi Elí nutuma Jeʼwaa namaʼaleʼeya na nüchonniikana. Nnojoireeshia nüneeküin Jeʼwaa wanee nuuʼuliwoʼu Elí süpüla sacerdootein niiʼirakaluʼu (1 Sam. 3:10-14). Chajachire pia soʼu kaʼikat tia sümaa piʼrüin nuuʼulaain Elí naainjain kasa mojusü na nüchonniikana, ¿kasaje paaʼinraka? ¿Puuʼulaweetche sümatsüinjaain punoula nünain Jeʼwaa? ¿Akayalaweeiche pia nuulia Jeʼwaa?

7. (1) ¿Kasa wayuu tü kasa mojusü naainjakat David? (2) ¿Kasa naaʼinraka Maleiwa sutuma tia?

 7 Eetaashi joo wanee wayuu David münüshi. Anasü maʼin tü nukuwaʼipakat, müshijeseʼe alin maʼin nia nüpüla Jeʼwaa (1 Sam. 13:13, 14; Aluw. 13:22). Eepejeʼe tü kasa mojusü naainjakat. Amaʼüjiraashi nia sümaa tü nuʼwayuusekat Urías, wanee nusurulaatse chajachika sünain atkawaa. Ipuotsü nutuma tia jietkat, shiasaʼa süpüla nuunjulajüin David tü naainjalakat, nimeʼejüin naaʼin Urías süpüla nünaʼlaain sümüin tü nuʼwayuusekat. Tü keeʼireekat naaʼin David shia nüinkaainjachin Urías sümaa tü nuʼwayuusekat süpüla «kachonshi Urías» sümüinjatüin wayuu. Niyouktajaka Urías nuʼunüinjachin nipialuʼumüin sünain anaʼlawaa sümüin nuʼwayuuse. Nüchajaaka joo sukuwaʼipa David süpüla nuʼutünüinjachin aaʼin Urías sünain atkawaa. Eʼrüshi maʼin nümüliala David saaliijee tü naainjalakat, akaʼaya tü nüpüshikalüirua (2 Sam. 12:9-12). Nütüjaa aaʼulu Jeʼwaa naaʼinreein David tü kasa anasükat, müshijeseʼe nümüliajüin nia otta motusü naaʼin tü naainjalakat (1 Rey. 9:4). Chajachire pia soʼu kaʼikat tia sümaa pütüjaain saaʼu tü kasa mojusü naainjakat David, ¿jamüsüje paaʼin? ¿Ooʼulaashije pia suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa?

8. (1) ¿Kasa wayuu tü nnojotkat nikeraajüin Pedro? (2) ¿Jamüsü ayataka naapüin aʼyatawaa Jeʼwaa nümüin Pedro süchikijee kaainjalain nia?

8 Otta waneʼeya nia chi aluwataaushikai Pedro. Nüneeküin nia Jesuu süpüla nüpüshinjanain na polookana piamamüin aluwataaushii. Eepejeʼe waneeirua kasa mojusü naainjaka otta mayaawatüinsai saaʼu nünüiki. Müshinka nia nümüin Jesuu: «Mayaashiije napüteechin pia na waneeirua, nnojoireejaʼa tapütüinjachin pia pümüiwa» (Mar. 14:27-31, 50). Shiasaʼa süchikijeechon nütaʼünüin Jesuu, napütüin nia nümüiwaʼa napüshuaʼa na aluwataaushiikana,  akaʼaya Pedro. Otta apünüintua nuunjulajüin Pedro niʼraajüin Jesuu (Mar. 14:53, 54, 66-72). Mojupejeʼe maʼin naaʼin Pedro saaliijee tü naainjalakat, müsüjeseʼe motuin naaʼin Jeʼwaa tü kasa mojusü naainjakat jee niʼitaain najapuluʼu waneeirua aʼyatawaa. ¿Jamüsüje waaʼin napüshire waya na aluwataaushiikana soʼu kaʼikat tia otta waapüle süchiki tü kasa mojusü naainjakat Pedro? ¿Ayatüshiije waya weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa?

Eesü süpüla weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa sünain loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat

9. ¿Jamüsü piʼitaaka paaʼin sünain loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa?

9 ¿Kasa wayaawataka aaʼu sünainjee tü naainjakat naya wayuukana? Eeinna aʼyataalii nümüin Jeʼwaa aainjakana kasa mojusü jee müliakana atuma wayuu. Sülatüle wamüin tia, ¿kaseerü waainjaka? ¿Motuujeenache waya suulia tü outkajawaakat? ¿Akayalaajeenache waya nuulia Jeʼwaa otta suulia tü nupueulosekat? ¿Soteetche waaʼin nümüliajülin wayuu Jeʼwaa sümaa naʼatapajüin shiyaawajainjatüin wayuu suulia saainjala? ¿Jama nnojorüle shiyaawajaain suulia saainjala? ¿Jülüjeetche waaʼin sünain niʼrüin Jeʼwaa tü alatakat? ¿Jülüjeetche waaʼin sünain nunoukteʼereerüin tia Jeʼwaa soʼu tü kaʼi anakalü oʼu nümüin? Eesü süpüla nujuʼijeʼerüin Jeʼwaa wanee wayuu naʼakajee na wawalayuukana müleka choʼujaale naaʼinrüin tia. Eesü süpüla weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa sünain loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat.

AYATAʼAYA WANEEPIAIN WAYA NÜMAA JEʼWAA

10. ¿Kasa niyaawataka aaʼu Jesuu sünainjee tü kasa mojusü naainjakat Pedro otta Judas Iscariote?

10 Aashajaasü tü Wiwüliakat nachiki wainma wayuu waneepiakana nümaa Maleiwa jee sümaa tü nupueulosekat mayaainjeʼe neʼrüin kaainjalain na waneeinnua. Wanee wayuu waneepiakai nümaa Maleiwa nia Jesuu. Wanaa sümaa nüneeküinjanain Jesuu jaraliinjanain na polookana piamamüin aluwataaushii, siraasü naaʼu wanee ai sünain achuntaa kaaliinwaa nümüin chi Nüshikai süpüla tia. Shiasaʼa mapa, aapüna ekiichi nia nutuma Judas Iscariote, nüpüshi na aluwataaushiikana. Müshia chi aluwataaushikai Pedro nuunjulajüin niʼraajüin Jesuu (Luc. 6:12-16; 22:2-6, 31, 32). Niyaawatapejeʼe aaʼu Jesuu nnojolin niain kasirüin Jeʼwaa namaa na wanee nikirajüinkana süpüla müinjatüin nukuwaʼipa Judas Iscariote otta Pedro. Nnojoishi akaaʼinjaain Jesuu nuulia chi Nüshikai, ayatüshia aʼyataain waneepia nümüin. Suluʼujee tia, asoʼireʼennüsü naaʼin nutuma Jeʼwaa otta mapa, niʼitaain Jesuu süpüla nuluwataainjachin saaʼu nuluwataaya chaa iipünaa (Mat. 28:7, 18-20).

11. ¿Kasa süküjatüjütkalia tü Wiwüliakat nachiki na aʼyataakana nümüin Maleiwa maaʼulu yaa?

11 Tü shikirajakalü anain waya tü naainjakat Jesuu shia waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat. Makaʼa wanüiki, shia süka wayaawatüin saaʼu shiimain nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa maaʼulu yaa. Nükaaliinjain waya süpüla wountüin waküjüin tü pütchikat suluʼu mmaka süpüshuaʼa. Waya neʼe aainjaka tia wamüiwaʼa. Talatüshii waya otta paaʼinwashii waya sutuma tü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa. Süküjatüjülia tü Wiwüliakat sünain miyoʼujeerüin maʼin tü talataa aaʼin  suluʼuinjatkat naaʼin na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa (Is. 65:14).

Nnojo wakaaʼinjaain nuulia Jeʼwaa otta suulia nupueulose. Nnojotsü anain waaʼinrüle tia

12. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin naainjüle kasa mojusü na wawalayuukana?

12 Talatüshii maʼin waya süka nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa otta süka nükaaliinjain waya sünain aaʼinraa kasa anasü. Akaajasaʼa tü wayuuirua nuluwataakalü aaʼu Satanaa nnojotsü eeyaain talatüin naaʼin otta nnojotsü eein wanee kasa anasü naʼatapajaka. Naainjüle kasa mojusü na wawalayuukana, jülüjainjatü waaʼin jamüin maka naya otta jülüjeesü waaʼin tü waaʼinrajatkat. Nnojo wakaaʼinjaain nuulia Jeʼwaa otta suulia nupueulose saaliijee tia. Nnojotsü anain waaʼinrüle tia. Ayata waneepiain waya nümaa Jeʼwaa otta wooʼulaa nuʼunirai wakuwaʼipa. Wekirajaa sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa tia watuma.

TÜ WAAʼINRAJATKAT SAAINJÜNÜLE KASA MOJUSÜ WAMÜIN

13, 14. (1) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya aashichijaamaatüin maalü? (2) ¿Jarat tü pütchi sotuinjatkat waaʼin?

13 ¿Kasa waaʼinrajatka naainjüle kasa mojusü wamüin wanee wawala jee shiale airuʼuluin nünüiki wamüin? Saashin tü Wiwüliakat, nnojoliinjana waya aashichijaamaatüin maalü (Ecl. 7:9). Eesü waainjawaire kasa mojusü süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Choʼujaasüjeseʼe kaʼatapalainjanain waya sümaa wayaawatüinjatüin saaʼu naainjeerüin kasa mojusü wamüin na wawalayuukana jee shiale airuʼuluin nanüiki wamüin. Nnojotsü anain jülüjakuʼu müle waaʼin tü kasa mojusü naainjakat na wawalayuukana, süka jamüin, nnojoleenain talatüin waya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Jee müsia eesü süpüla sümalajaain wanoula nünain Jeʼwaa otta wojuʼinajaain suluʼujee tü nupueulosekat. Waaʼinrüle tia, iseerü wachiki waʼyataain nümüin Jeʼwaa otta nnojoleena waya suluʼuin tü mma jeketkat.

14 ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla ayatüin talatüin waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa mayaainjeʼe airuʼuluin nanüiki na waneeinnua wamüin? Sotuinjatü waaʼin tü nümakat Jeʼwaa wamüin: «Eeinjatü tatuma wanee sirumatuʼu jeketü jee müsia wanee mma jeketü otta nnojoleerü jülüjain jaaʼin tü kasa alatüitpakat» (Is. 65:17, TNM; 2 Ped. 3:13, TNM). Naapeerü wamüin Jeʼwaa tia kasa anasükat müleka ayatüle waneepiain waya nümaa.

15. ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Jesuu saainjünüle wamüin kasa mojusü?

15 Shiimain nnojoyüliʼiyain suluʼuin waya tü mma jeketkat. Airuʼurule nünüiki wamüin wanee wawala, shia anaka aluʼu jülüjale waaʼin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüin. Müshinka Jesuu: «Müleka motüle jaaʼin tü saainjalakat wayuu eekai kaainjalain juulia, alatinneerü jaainjala juuliaya nütüma chi Jüshikai Maleiwa. Otta müleka nnojorule motüin jaaʼin tü saainjalakat, nnojoleeria alatinnüin jaainjala juulia nütüma». Wanaa sümaa nüsakirüin Pedro Jesuu jeʼratuainjatüin motuin naaʼin saainjala wayuu, müshi Jesuu: «Tamüshi paala pia: Nnojotsü kojuyatuain neʼe. Motowalinjatü paaʼin waneepia kaainjalakat oʼu puulia». Tü keeʼireekat naaʼin Jesuu shia motowalinjatüin waaʼin waneepia tü kasa mojusü naainjakat na waneeinnua wamüin (Mat. 6:14, 15; 18:21, 22).

16. ¿Jamüsü anaka süpüla washatüin nukuwaʼipa José?

 16 Tü alatakat nümüin José shikirajüin waya süpüla wayaawatüinjatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat saaʼinnüle kasa mojusü wamüin. Piamashii neʼe süchonnii Raquel nümüin Jacob, nia José nümaa chi nimüliakai. Eetaashii wanee polooshii nüchonniʼiya, niapejeʼe alanaʼaleein aalin José nüpüla Jacob noulialeʼeya na waneeinnua. Achunjüshiijeseʼe naya. Naʼürülashi José, noikkaka nia süpüla achepchieeinjachin. Nayasaʼa na wayuu ayaʼlajakana José namaashi nia Egiptomüin. Shiasaʼa kakalia mapa, niʼipajanashi José chi aluwataaikai saaʼu Egipto. Talatüshi maʼin chi aluwataaikai nümaa José saaʼujee süpüshuaʼa tü kasa anasü naainjakat. Shiasaʼa mapa, airaʼa müsüjaʼa jamü noumainpaʼa na nuwalayuukana José. Noʼunaka sünain ayaʼlajaa eküülü Egiptomüin. Nantapa chamüin, nnojoishi nayaawatüin aaʼu José. Niyaawatüinjeseʼe naya José. Mayaainjeʼe müliapuʼuin maʼin nia natuma, nnojoishi pasalaweein nia. Nüchajaain sukuwaʼipa José süpüla nütüjaain saaʼu müleka ayatayüliire naya mojulaain. Nütüjaapa saaʼu José sünain nanoukteʼerüin nakuwaʼipa, nüküjüin namüin niain chi nawalakai. Kakalia mapa süchikijee tia, müshi nia namüin: «Tepijeena jia sümaʼaleʼeya tü jüchooinkalüirua» (Gén. 50:21).

17. ¿Kaseerü paaʼinraka mojule paaʼin nutuma wanee wawala?

17 Saaʼu kaainjalain waya wapüshuaʼa, mojusü saaʼin wayuu watuma. Müleka mojule saaʼin wayuu watuma, waaʼinra tü sümakat tü Wiwüliakat, wama sümüin motoiwa saaʼin waainjala otta wachajaa sukuwaʼipa süpüla anajiraainjanain waya (paashajeʼera Mateo 5:23, 24). Anasü maʼin waaʼin motule saaʼin wayuu tü waainjalakat. Müsüjeseʼe motuinjatüin waaʼin saainjala wayuu. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala» (Col. 3:13). Shiimainre alin wapüla na wawalayuukana, nnojoleena waya jashichikuʼu müin saaliijee wanee kasa naainjaka wamüin paalainka (1 Cor. 13:5). Moteerü naaʼin Jeʼwaa tü waainjalakat motule waaʼin naainjala na wawalayuukana. Amülialaainjatü waaʼin naalii na wawalayuukana maʼaka sümülialaain naaʼin Jeʼwaa waalii (paashajeʼera Salmo 103:12-14).