«Nükaaliijain waya chi Naaʼinkai sünain ayaawataa saaʼu sünain nüchooinapain waya» (ROMA 8:16).

JAYEECHI: 109, 108

1-3. (1) ¿Jamüsü anashaataka tü miʼiraa Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33? (2) ¿Jarat tü pütchi ekeraajakat soʼu tia? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

SOʼU juyaka 33, rimiinkoʼu watta maalü, talatashaanasü maʼin saaʼin wayuu chajatkalüirua Jerusalén süka sünainjanain naya tü miʼiraakat Pentecostés. Tia makalü, aainjünawaisü juyawai noʼttaiwaʼaya na wayuu israelkana sünain atpajaa süchon tü trigokot. Yalajachi chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana sünain naapüin nümüin Jeʼwaa tü nasülajawaikat na israeliitakana. Süchikijee tia, maʼaka lanuewe wattaʼa maalü, naapüin nümüin Jeʼwaa piamasü pan aainjuushi süka tü palajatkat süchon trigo atpajünakat soʼu tia. Tü pankat, najapuluʼusü chi sacerdootekai sümaa yuunatüin shia nutuma (Lev. 23:15-20).

2 Nnojotsü jeketüin tia naainjakat chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana, kakaliairü maʼin otta naainjawalin shia juyawai. Tia naainjawaikat, shiyaawase tü kasa alatakat sünain tü Pentecostés aainjünakat soʼu juyakat 33. Wanaa sümaa tia, eejana 120 nikirajüin Jesuu sünain oʼuraajaa suluʼu wanee piichi chayaa Jerusalén (Aluw. 1:13-15). Suʼunnaa tia, ekeraajüsü tü nümatüjütkalia Jeʼwaa nükajee Joel (Joel 2:28-32; Aluw. 2:16-21). ¿Kasaka alatüin soʼu tia?

3 (Paashajeʼera Aluwataaushikana 2:2-4). Soʼu tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33, nüneeküin Maleiwa naya 120 anoujashiikana nükajee chi naaʼinkai (Aluw. 1:8) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Shiasaʼa süchikijee tia, nantapaatakalaka watta naalii wayuu nanainmüin  naya anoujashiikana, oʼttüshiijeseʼe naya sünain ekirajaa tü wayuukalüirua süchiki tü kasa anashaatasü neʼrakat soʼu tia jee tü naapakat. Nüküjüin Pedro süchiki tü alatakat otta jamüin kojutüka shia. Nümaka süchikijee tia: «Jiyaawajaa jümata suulia jaainjala otta juwoutisaajira jümata waneʼewai jukua sünain süchuntünüin nünülia Jesucristo jaaʼu shiyaawase jünoujainapain nünain. Je chi Maleiwakai, moteerü naaʼin jaainjala otta nüjüteechikalaka chi Naaʼinkai süpüla ekeroloo suluʼumüin jaaʼin [...]. Je noʼu kaʼikai chia, ekerotsü nooʼomüin na anoujashiikana maa aka 3.000 wayuu». Naapüin Maleiwa chi naaʼinkai namüin naya wayuukanaʼaya (Aluw. 2:37, 38, 41).

4. (1) ¿Jamüsü kojutüinjatka wamüin tü alatakat sünain tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33? (2) ¿Kasa eeka süpüla sülatüin sümaiwa paala wanaapünaa sümaa tü kaʼi aainjünawaikalü oʼu tü miʼiraakat Pentecostés? (Paashajeʼera tü nootakat).

4 ¿Kasa kayaawaseka chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana? Niyaawaseshi Jesuu. ¿Kasa kayaawaseka tü pan aapünapuʼukat nümüin Jeʼwaa soʼu tü miʼiraakat Pentecostés? Nayaawasesü na anoujashii aneekünaka nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Aneekünüshii naya naʼakajee na wayuukana sainküin mmakat. Saashin tü Wiwüliakat, müshii aka naya saaʼin tü palajatkat süchon aʼttiee (Sant. 1:18, TNM). Nüchoinnapa naya Maleiwa otta nüneeküin naya süpüla naluwataainjanain wanaa nümaa Jesuu suluʼu Nuluwataaya Maleiwa (1 Ped. 2:9, TNM). Sükajee tia aluwataayakat, naapeerü Jeʼwaa watta saalii kasa anasü namüin na wayuu oonookana sümaa nünüiki. Kojutüinjatü wamüin wayakana wapüshuaʼa tü alatakat sünain tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33, jaʼitainna wayale noʼutku na yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa jee wayale noʼutku na chainjanakana chaa iipünaa. [1]

TÜ ALATAKAT NÜNEEKAPA JEʼWAA WANEE ANOUJASHI

5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naatawalin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa nüneekawaipa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?

5 Natüjaa aaʼu na 120 nikirajüin Jesuu sünain nüneeküin naya Maleiwa nükajee chi naaʼinkai wanaa sümaa süshakatüin saaʼu nekii «wane kasairua müsü aka saaʼin suwarala siki suluʼu shiyeekuaippayaain shia wayuu». Akaʼaya naya, aashajaashii suluʼu sünüiki wayuu suluʼujeejatka waneeirua mma (Aluw. 2:6-12). Nnojoipejeʼe aaʼinrüin Maleiwa kasa pülasü waneepia nüneeküinjanapa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. Watüjaakaʼa saaʼu tia, shia süka nüneeküin Jeʼwaa watta naalii anoujashii nooʼomüin na nikirajüinkana Jesuu soʼuleʼeya kaʼikat tia, nnojotpejeʼe süküjüin tü Wiwüliakat sünain süshakatüin «wane kasairua müsü aka saaʼin suwarala siki» saaʼu nekii. Nüneeküin naya Maleiwa woutiisapa naya (Aluw. 2:38). Eeshii nnojorüle nüneeküin Jeʼwaa uatuwoʼushi na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa woutiisapa naya. Majanainka na anoujashii chajanakana Samaria, ashakatüshi chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu kakalia mapa süchikijee woutiisain naya (Aluw. 8:14-17). Jee müshia Cornelio namaa na nüpüshikana, aneekünüshii naya nutuma Maleiwa nükajee chi naaʼinkai süpülapünaa woutiisain naya (Aluw. 10:44-48).

6. (1) ¿Kasa aapünaka namüin napüshuaʼa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa? (2) ¿Kasa natüjaaka aaʼu na anoujashii naapakana amüin Jeʼwaa chi naaʼinkai?

6 Eeshii anoujashii eekai natüjaamaatüin saaʼu aneekuushin naya nutuma Maleiwa. Eetaashii na ayaawatakana saaʼu tia shiʼipaʼaya sülatüin tü kaʼikat. Eepejeʼe wanee kasa aapünaka namüin napüshuaʼa. Anuu nünüiki Pablo: «Süchikijee junoujain, aapünüshi jümüin chi naaʼinkai Maleiwa süpüla müinjachin aka saaʼin nejeetse jümüin, shia aküjünatüjütkalia achiki paala. Müsü aka saaʼin wanee korolo kojutüsü, süpüshi shia tü apaalaa aapünüinjatkat jümüin mapeena» (Éf. 1:13, 14, TNM). Naapüin Jeʼwaa chi naaʼinkai namüin napüshuaʼa na anoujashii nüneekakana süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Müsüjeseʼe natüjaain saaʼu shiimain maʼin nüneeküin naya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Nüküjüinjeseʼe Pablo müin aka saaʼin wanee «korolo kojutüsü» chi naaʼinkai Maleiwa süpüla natüjaainjatüin saaʼu sünain shiimain nüneeküin naya Maleiwa (paashajeʼera 2 Corinto 1:21, 22; 5:5, TNM).

7. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?

7 Wanaa sümaa nüneeküin Maleiwa wanee anoujashi süpüla oʼunaa chaa iipünaa, keisalainjachi sümüin nukuwaʼipa nuʼupala Maleiwa. Naashin Pedro, naaʼinrüinjatü waneepia tü nüchekakat Maleiwa nüpüleerua. Anuu sooʼomüin nünüiki Pedro:  «Sünainjee tü kasa anasü jaaʼinrakat, jütüjaa aaʼulu sünain shiimüin aneekuushin jia nütüma Maleiwa süpüla nüpüshinjanain jia. Müleka masütaajule sünain aaʼinraa tü nüchekakat Maleiwa jüpüleerua, talatashaateerü maʼi jaaʼin wanaa sümaa jikerolüin soʼuweena wane kaʼi nümaʼanamüin chi Oʼtteʼerüikai waya, chi Wasenyotsekai Jesucristo, chaʼaya eere nuluwataain süpüla kaʼikat süpüshua» (2 Ped. 1:10, 11). Naya anoujashiikana waneʼewai nakua, nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla waneepiainjanain naya nümaa Maleiwa. Cheena naya chaa iipünaa müleka jüüjüüle naya waneepia nümüin Jeʼwaa (Heb. 3:1; Alat. Map. 2:10).

¿JAMÜSÜCHE SÜPÜLA NATÜJAAIN SAAʼU NANEEKUUSHIN?

8, 9. (1) ¿Jamüsü nnojotka wayaawatüin saaʼu kasain aʼwanajaain suluʼu naaʼin na anoujashii nüneekakana Maleiwa? (2) ¿Jamüsüche süpüla niyaawatüin saaʼu wanee anoujashi sünain nüneeküin nia Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?

8 Na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa, nnojotsü nayaawatüin saaʼu tü kasa aʼwanajaakat suluʼu naaʼin na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Nnojotkaʼa nayaawatüin saaʼu tia, shia süka nnojoluin naneekünüin süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Nukumajüin wayuu Maleiwa süpüla yaainjatüin kepiain yaa Mmapaʼa (Gén. 1:28; Sal. 37:29). Nüneekapajaʼa soʼutku wayuu süpüla naluwataainjanain chaa iipünaa jee sacerdooteinjanain naya. Nüneekapa Maleiwa naya nükajee chi naaʼinkai, eeʼiranajaasü naaʼin nutuma otta keeʼireesü naaʼin oʼunaa chaa iipünaa (paashajeʼera Éfeso 1:18, TNM).

9 ¿Jamüsüche süpüla niyaawatüin saaʼu wanee anoujashi sünain nüneeküin nia Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa? Anasü jülüjale waaʼin tü nümakat Pablo namüin na anoujashii «aneekünüshiikana» chejeʼewaliikana Roma. Anuu nünüiki namüin: «Saaʼu naapünüichipain wamüin chi Naaʼinkai [Maleiwa], nnojoliinapa waya mmolüin sheema süchepchiaa kaainjalaa wachikua. Aluʼujasa jooluʼu, süka nüchooinapain waya Maleiwa, «Taata Maleiwa», wainküin wamüin nümüin. Nükaaliijain waya chi Naaʼinkai sünain ayaawataa saaʼu sünain nüchooinapain waya» (Roma 1:6, 7; 8:15, 16). Nükajee chi naaʼinkai, nükaaliinjain Maleiwa na anoujashii nüneekakana süpüla nayaawatüin saaʼu sünain naluwataainjanain wanaa nümaa Jesuu chaa iipünaa (1 Tes. 2:12, TNM).

10. Saashin 1 Juan 2:27, ¿kasa wayuu tü nnojotkat choʼujaain nekirajünüin anain na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?

10 Na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, natüjaa aaʼu sünain shiimain naneekuushin süka nükaaliinjain naya Maleiwa sünain ayaawataa saaʼu tia. «Aapünüshi chi Naaʼinkai Maleiwa nütüma Cristo chi Maainjalasaikai. Je saaʼujee eeichipain chi Naaʼinkai Maleiwa jümaa, jütüjaa aaʼut jüpüshualeʼeya tü shiimüinkat», müshi Juan namüin naya anoujashiikana. Nümaka süchikijee: «[Aapünüshi] chi Naaʼinkai Maleiwa jümüin nütüma Cristo chi Nüchonkai Maleiwa, ee jümata jaaʼin sünain ayatüinjanain jia sünain wanaawajiraain jaaʼin nümaa. Chi Naaʼinkai Maleiwa, müichia nnojolin oʼunüin juulia [...]. Nnojotsü cheʼojaain jikirajünüinjanain sütüma wayuu naatajatü» (1 Juan 2:20, 27). Choʼujaasiaajeʼe wamüin wayakana wapüshuaʼa wekirajünüin, jaʼitainna waʼatapajüin kepiaa waneepia yaa saaʼu tü Mmakat jee chainjanale waya chaa iipünaa. Tü nnojotkat choʼujaain namüin na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa shia süküjünüinjatüin namüin sünain shiimain nüneeküin naya Jeʼwaa. Nia neʼe Jeʼwaa akaaliinjaka naya nükajee chi naaʼinkai süpüla nayaawatüin saaʼu tia.

JEMEISHII NAYA NACHIKUAʼA

11, 12. (1) ¿Kasa eeka süpüla nüsakireʼerüin anain naaʼin wanee anoujashi chainjachikai chaa iipünaa? (2) ¿Kasa natüjaaka aaʼu na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?

11 Naashin Jesuu, müshi jemeikai naaʼin nüchikuaʼa wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa (Juan 3:3, 5). Anuu sooʼomüin nünüiki Jesuu: «Cheʼojaasü jemelii süchikua sümüin wayuu süpüshua. Maa aka tü jouktaikat saapünüin neʼe shipijana sümaa nnojolüin sütüjaanüin aaʼu eejeere suʼunüin otta jalamüinjatüin süntüin, müshia chi wayuu jemeikai nüchikua nütüma chi Naaʼinkai Maleiwa süka jaʼyain sünain shiiʼiranajaain naaʼin» (Juan 3:7, 8). Sutuma tü nümakat Jesuu, wayaawata aaʼu kapüleeshaatain nümüin wanee anoujashi chainjachikai chaa iipünaa nüküjüin nümüin wanee anoujashi yaainjachikai yaa mmapaʼa kasain antajaain suluʼu naaʼin nüneekünapa nutuma Maleiwa. [2]

 12 «¿Jamüshiche tayaka nüneeküin Maleiwa naʼakajee na tawalayuukana? ¿Kasache anasü niʼraka Maleiwa tanain makaʼa nüneeküin taya?», eesüjaʼa maa müle naaʼin wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa. Eesüjaʼa shapaale naaʼin sutuma iseerüin nüchiki naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa nüpüleerua naashin. Nütüjaapajaʼa saaʼu nüneeküin nia Jeʼwaa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, makalaka talatüin naaʼin saaʼujee tia. Müsü nünüiki maʼaka naaʼin Pedro, müshi nia: «Anakaja müleka waʼwaajüle chi Maleiwakai saaʼu niain nüshin chi Wasenyotsekai Jesucristo otta saaʼu niain Nümaleiwaseinya. Jeketüitpa wakuaippa sümaa shiiʼiranajaaitpain waaʼin nütüma Maleiwa, süka nümüliajashaatain waya. Je jooluʼu sünainjee süsoʼiraain naaʼin Jesucristo süchikijee ouktaa [...], pansaasü nünüiki wamüin waya nüpüshikana sünain nünaajaain wapüla wainma kasa anasü nümaʼanakat chaʼaya iipünaa. Nnojotsü müinya aka saaʼin tü kasa eekat wamaʼana maaʼulu yaa süka matüjain ajaʼttaa shia, matüjain yarüttaa, je ayateerü sünain anain sukuaippa waneepia» (1 Ped. 1:3, 4). Naashajeʼerüle pütchikat tüü wanee anoujashi chainjachikai chaa iipünaa, nütüjaa aaʼu nünüikin tia Jeʼwaa nümüin.

13. (1) ¿Kasa nnojoluitpaka jülüjain naaʼin wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa? (2) ¿Jamüsü shiiʼiranajaaka naaʼin chia anoujashikai?

13 Wekirajaaitpa anain shiiʼiranajaain naaʼin wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa. Jamüshijaʼa nia süpülapünaa nüneekünüin süpüla oʼunaa chaa iipünaa, suchuntaapuʼuin naaʼin yaainjachin nia waneepia yaa saaʼu Mmakat. Niʼree amüinrü Paʼaraiisüin tü Mmakat nutuma Jeʼwaa, niʼree amüinrü najaʼlajeʼetpa Jeʼwaa tü kasa mojusükat. Eesüjaʼa jülüjapuʼule naaʼin nüntiraainjachin nümaa wanee nüpüshi jee niale wanee naʼaleewain eekai süsoʼiraain naaʼin. Akaʼaya nia, eesü jülüjale naaʼin nukumajüinjachin nipia suluʼu tü Paʼaraiisükat otta niküinjachin süchon nüʼttia (Is. 65:21-23). Shiasaʼa nüneekapa nia Jeʼwaa, eeʼiranajaasü naaʼin, nnojoluitpa jülüjain naaʼin tia. ¿Jamüsü shiiʼiranajaaka naaʼin chia anoujashikai? ¿Shiache sutuma mojupuʼuin naaʼin? ¿Shiache sutuma müliain nia paala sümaiwa? ¿Shiache sutuma nnojolujaain naaʼin shiiʼiree kepiaa yaa saaʼu tü Mmakat? ¿Shiataapa sutuma keeʼireejaain naaʼin oʼunaa chaa iipünaa nümaʼanamüin Maleiwa? Nnojotsü shiain sutuma tia. Nia eeʼiranajeʼetka Jeʼwaa naaʼin chia anoujashikai nükajee chi naaʼinkai, müsüjeseʼe naataitpain tü jülüjakat naaʼin jee tü naʼatapajakat chia anoujashikai.

14. ¿Jamüsü naaʼin na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa süka yaayüliin naya yaa Mmapaʼa?

14 ¿Keeʼireesüche naaʼin na anoujashii aneekuushikana ouktüin naya süpüla noʼunamaatüinjanain chaa iipünaa? Nnojo, nnojotsü keeʼireein naaʼin tia. Nüküjüin Pablo tü keeʼireekat naaʼin naya anoujashiikana, müshi nia: «Ashapataasü waaʼin waya yaakana suluʼu piichikat tüü süka wainmain müliaa weʼraka; nnojotpejeʼe keeʼireein waaʼin waakatüin shia woulia, tü keeʼireekat waaʼin shia waʼatüinjatüin wanain tü jeketkat shiiʼirakain süka anaʼleejeerüin shia» (2 Cor. 5:4, TNM). «Piichikat tüü», müshi Pablo sümüin tü shiʼirukukat wayuu, müsü aka saaʼin wanee piichi naashin. «Nnojotpejeʼe keeʼireein waaʼin waakatüin shia woulia», müshii na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa süka nnojoluin oukteein naya. Talatüshii naya süka katüin noʼu otta anasü namüin kottiraain naya sümaa napüshi otta naʼaleewainyuu sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa suʼunnaa yaain naya yaa mmapaʼa. Nnojotsü motuin naaʼin tü kasa anashaatasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin (1 Cor. 15:53; 2 Ped. 1:4; 1 Juan 3:2, 3; Alat. Map. 20:6, TNM).

¿NÜNEEKÜINCHE TAYA MALEIWA SÜPÜLA OʼUNAA CHAA IIPÜNAA?

15. «Aa» pümüle shiʼipajee tü asakinnakalü anain sünain pütchikat tüü, ¿shiache süka püneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?

15 «¿Nüneeküinche taya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?», eesüjaʼa maa müle paaʼin. «Aa, nüneeküin taya» pümüle suluʼu paaʼin, anashi pusouktüle shiʼipajee pütchikat tüüirua: ¿Kamalainshaatasü maʼin pümüin aküjaa pütchi? ¿Kamalainshaatasü maʼin pümüin ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat jee sünain «süpüshua tü kasa jülüjakat naaʼin chi Maleiwakai»? (1 Cor. 2:10). ¿Nükaaliinjainche pia Jeʼwaa saaʼin pümüin süpüla anainjatüin pukuwaʼipa sünain aküjaa pütchi? ¿Keeʼireeshaatasü maʼin paaʼin oonowaa sümaa nünüiki Maleiwa? ¿Aishaatashii maʼin püpüla na wawalayuukana? ¿Suchuntaain maʼin paaʼin pükaaliinjain na wawalayuukana süpüla naʼyataainjanain  nümüin Jeʼwaa? ¿Piʼrüirü sünain nükaaliinjamaatüin pia Jeʼwaa sünain tü puchuntakat nümüin? «Aa» pümüle shiʼipajee pütchikat tüüirua, nnojotsü shiain süka nüneeküin pia Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Alatüsü tia namüin napüshuaʼa na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa, nükaaliinjain naya napüshuaʼa nükajee chi naaʼinkai, jaʼitainna yaainjanain naya kepiain yaa Mmapaʼa. «¿Nüneeküinche taya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?», maa müle paaʼin jooluʼu, nnojoishijaʼa mata nüneeküin pia Maleiwa, süka jamüin, natüjaa aaʼu na aneekuushikana shiimain chainjanain naya chaa iipünaa.

16. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluinjanain noʼunüin chaa iipünaamüin napüshuaʼa na wayuu naapakana amüin Maleiwa chi naaʼinkai?

16 Süküjüin tü Wiwüliakat nachiki wainma wayuu namaiwajannuu naapakana amüin Jeʼwaa chi naaʼinkai, nnojoliipejeʼe oʼunüin naya chaa iipünaamüin. Noʼutku naya wayuukana, nia Juan chi Owoutisaajüikai. Nüküjüin Jesuu wayuuin kojutüshi Juan noʼuluʼu Maleiwa, nnojoipejeʼe chainjachin nia chaa iipünaa naashin Jesuu (Mat. 11:10, 11). Wanee wayuu nükaaliinjakai Maleiwa nükajee chi naaʼinkai nia David (1 Sam. 16:13). Müsüjeseʼe niyaawatüin saaʼu tü kasa kapüleekat süpüla shiyaawatüin wayuu nüchiki Jeʼwaa otta nüshajüin waneeirua pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat (Mar. 12:36). Nnojoipejeʼe David «ayalereʼennüin nütüma Maleiwakai sirumaluʼumüin» naashin Pedro (Aluw. 2:34). Wainma kasa nuuntaka naaʼinrüin Juan nümaa David süka eejachin chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu, nnojoliipejeʼe naya aneekuushin nutuma Maleiwa nükajee chi naaʼinkai süpüla oʼunaa chaa iipünaa. ¿Jamüshii nnojoliika nüneeküin naya? ¿Matsüinsatche nanoula? ¿Shiataapa saaʼu nnojoluin anain naya süpüla oʼunaa chaa iipünaa? Nnojo, nnojotsü shiain saaʼujee tia. Shia keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa süsoʼiraain naaʼin yaa Mmapaʼa Paʼaraiisüpa shia (Juan 5:28, 29; Aluw. 24:15).

17, 18. (1) Naʼakajee na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa, ¿jaralii na wattaleekana aalii? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?

17 Naʼakajee na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa, naya wattaleekana aalii na yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa. Keeʼireesü naaʼin kepiaa yaa mmapaʼa shiapa Nuluwataaya Maleiwa laülaain naaʼu. Naʼatapajüin tia maʼaka naʼatapajüin shia Abraham, David, Juan chi Owoutisaajüikai otta waneeirua tooloyuu jee jieyuu namaiwajannuu (Heb. 11:10, TNM). 144.000 na chainjanakana chaa iipünaa sünain aluwatawaa wanaa nümaa Jesuu. Süküjüin tü Wiwüliakat eejeenain noʼutku naya anoujashiikana maaʼulu yaa saaʼu tü Mmakat (Alat. Map. 12:17). Naʼakajee naya 144.000 anoujashii, kojuyaleeshiʼiya na chainnapakana chaa iipünaa.

18 «Aneekuushi taya nutuma Maleiwa» nümüle wanee anoujashi, ¿kasa naaʼinrajatka na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa? Weʼrüle wanee wawala eekai niküin tü pankat jee nüsüin tü wiinokot sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu, ¿kojutüleeinjaiche nia wamüin noulia na wanee wawalayuukana? Nawainmalaale na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot, ¿shapaainjatche waaʼin sutuma tia? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.

^ [1] (pütchi 4): Eesüjaʼa süpüla saainjünawalin tü miʼiraakat Pentecostés wanaapünaa sümaa tü kaʼi naapakalü oʼu Jeʼwaa tü Pütchikat nümüin Moisés chaa saaʼu tü uuchikat Sinaí sümaiwa paala (Éxodo 19:1). Mülejeʼeya shia, eesüjaʼa süpüla nüpansaajirüin Jesuu tü Pütchikat namaa na Aluwataainjanakana nümaa wanaaluʼu maʼin sümaa tü kaʼi naapakalü oʼu Maleiwa tü Pütchikat nümüin Moisés paala sümaiwa.

^ [2] (pütchi 11): Pütüjeere sooʼomüin süchiki jamaluʼuluin jemelinjachin wanee wayuu nüchikuaʼa, paashajeʼera Aapiria Wayuu ojuʼitaka aaʼuriiroʼu 1 soʼu 2009, süpana 3 sünainmüin 11 (alijunaikiruʼu).