«Pümüle nümüin Maleiwa, ‹Pansaasü tanüiki pümüin›, anasü müleka pikeraajüle shia» (MAT. 5:33).

JAYEECHI: 63, 59

1. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jefté otta Ana waneʼewai nakua? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jarat tü pütchi wekirajaainjatkalü anain jooluʼu?

JEFTÉ niapuʼushi wanee wayuu yalayalakai aaʼin sünain atkawaa. Ana shiapuʼusü wanee wayuu kojutüka amüin suʼwayuuse, wayuu piichipaʼajatü shia. Nayakana piamaleʼeya, naʼwaajapuʼuin Jeʼwaa. Akaʼaya naya waneʼewai nakua, napansaajüin nanüiki nümüin Jeʼwaa sümaa nekeraajüin shia. Anasüjeseʼe nakuwaʼipa süpüla ashatünaa natuma na wayuu aapakana nanüiki nümüin Jeʼwaa maaʼutpünaa. Anashii wekirajaale sünain apünüinsü pütchi: ¿Kasa wayuu tü apansaajaakat wanüiki nümüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü nnojotka shaittaain apansaajaa wanüiki nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jefté otta müsia Ana?

2, 3. (1) ¿Kasa wayuu tü apansaajaakalü anüiki? (2) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki sujutü tü pütchi wapansaajakat nümüin Maleiwa?

2 Saashin tü Wiwüliakat, apansaajaa wanüiki nümüin Jeʼwaa shia waapüle wanüiki nümüin. Eesüjaʼa waapüle wanüiki süpüla waaʼinrüin jee wasülajüin wanee kasa, süpüla waʼyataain jee  shiale süpüla nnojoluin sünainpünaain waya wanee kasa. Nüpansaajüin nünüiki wanee wayuu süka naaʼin nümüiwaʼa. Kojutüsü maʼin nümüin Jeʼwaa tü wamakat nümüin otta wekeraajüinjatü shia. Saashin tü Wiwüliakat, kaawainsü tia wamakat nümüin süka waküjüin waaʼinrüinjatüle jee nnojoluinjatüle waaʼinrüin wanee kasa (Gén. 14:22, 23; Heb. 6:16, 17). ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki sujutü tü pütchi wapansaajakat nümüin Maleiwa?

3 Saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés, naapüle nünüiki wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, acheküsü nikeraajüinjatüin shia, «nikeraajüinjatü süpüshuaʼa tü pütchi niweetirakat» (Núm. 30:2). Kakalia mapa, müshi Salomón: «Püpansaajüle pünüiki nümüin Maleiwa, pikeraajamaatüinjatü shia, nnojoishi talatüin nia nümaa chi eekai malain. Paapüle pünüiki nümüin Maleiwa, pikeraaja shia» (Ecl. 5:4TNM). Nnojotsü shaittaain müleka waapüle wanüiki nümüin Jeʼwaa naashin Jesuu, müshi nia: «Jiʼraajüin tü nümapüʼükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‹Müleka pümüle nümüin Maleiwa, «Pansaasü tanüiki pümüin», anasü müleka pikeraajüle shia›» (Mat. 5:33).

4. (1) ¿Jamüsü nnojotka shaittaain aapa wanüiki nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain nüchiki Jefté otta Ana?

4 Wayaawatüitpa aaʼu nnojoluin shaittaain aapa wanüiki nümüin Jeʼwaa. Sünainpünaasü tia tü wakuwaʼipakat nümaa. Müshi David: «¿Jarai chi eekai süpüla nuʼunüin saaʼumüin nuʼuuchise Jeʼwaa? ¿Jarai chi eekai süpüla nikerotüin suluʼu tü aʼwaajüleekat nia? Nia chi eekai maainjalain, chi wulekai aaʼin, [...] chi nnojoikai aküjüin naʼalain» (Sal. 24:3, 4TNM). ¿Jarat tü pütchi nüpansaajakat Jefté otta Ana nümüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü kapüleeka namüin ekeraajaa nanüiki?

AYATÜSIA NAAʼINRÜIN TÜ NAMAKAT NÜMÜIN JEʼWAA

5. ¿Jamüsü nünüiki Jefté nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa niʼraka Jefté sünainjee tia?

5 Pansaasü nünüiki Jefté nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa nütkaainjachin namaa na ammoniitakana. Naya makana, süʼünüü nupueulose Maleiwa (Juec. 10:7-9). Niyamüleein Jefté na nüʼünüükana, anuujeseʼe nünüiki: «Müleka paapüle tajapuluʼu na nüchonniikana Ammón, taapeerü pümüin tü eekai sujuʼitüin palajana tepialuʼujee sünain apanapajaa taya taleʼejapa süchikijee ayamülaa na nüchonniikana Ammón». Akaaliinjünüshi Jefté nutuma Jeʼwaa süpüla niyamülüin na nüʼünüükana. Shiasaʼa nüleʼejapa Jefté nipialuʼumüin, shia apanapajaka nia tü nüchonkat. Shia naapüinjatka nümüin Jeʼwaa (Juec. 11:30-34TNM). ¿Kasaka saaʼinrüinjatüin jooluʼu tü nüchonkot Jefté?

Wayuukana naainnua, nnojotsü jülüjain naaʼin nnojoluinjatüin nekeraajüin nanüiki nümüin Maleiwa, jüüjüüshii naya waneepia nümüin

6. (1) ¿Jamüsü kapüleeka nümüin Jefté otta sümüin tü nüchonkot ekeraajaa nanüiki nümüin Maleiwa? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü pütchi suluʼukat Deuteronomio 23:21, 23 otta Salmo 15:4 süchiki aapaa wanüiki nümüin Maleiwa?

6 Süpüla nikeraajüin Jefté tü nünüikikat nümüin Jeʼwaa, acheküsü suʼunüinjatüin tü  nüchonkat süpüla shiʼyataainjatüin suluʼu tü aʼwaajüleekat waneepia. ¿Nnojotsüche jülüjain tia naaʼin Jefté süpülapünaa naapüin nünüiki nümüin Jeʼwaa? Nnojotsü shiain tia. Nütüjaa aaʼu eein süpüla shiain ojuʼitüin tü nüchonkot nüpanapajee. Kapüleepejeʼe namüin piamaleʼeya tü naaʼinrajatkat, shapaasü maʼin naaʼin saaʼu tia. Niʼraiwaʼaya Jefté tü nüchonkat nüpanapajee, nüchatatüin tü nüsheʼinkat sutuma tü mojaakalü aaʼin. Sümaka nümüin: «Puuʼulaa taʼyalajaiwa süka müirüinya maʼwayuusein taya». ¿Jamüsü maka sünüiki? Waneesia neʼe nüchon Jefté otta maʼwayuuseinjatü shia, müichia maikkeyuuin nia. Nnojotsü jaralüin nünülialuʼuinjatüin Jefté jee nnojotsü jaralüinjatüin niʼipünaain amüin tü nuwashirüinkat. Nnojotpejeʼe shiain shapaain atuma naaʼin tia, müshi Jefté: «Taapüitpa tanüiki nümüin Jeʼwaa, acheküsü tekeraajüinjatüin shia». Sümaka tü nüchonkat: «Paaʼinra taka tü pümakat nümüin Maleiwa» (Juec. 11:35-39TNM). Wayuukana naainnua, nnojotsü jülüjain naaʼin nnojoluinjatüin nekeraajüin nanüiki nümüin Maleiwa, jüüjüüshii naya waneepia nümüin. Nekeraajüin nanüiki mayaapejeʼe kapüleein shia namüin (paashajeʼera Deuteronomio 23:21, 23; Salmo 15:4).

7. (1) ¿Jamüsü sünüiki Ana soʼu saapüin sünüiki nümüin Maleiwa? ¿Jamüsü saaʼinraka tia? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa shiʼipajee tü suchuntakalü Ana nümüin? (3) ¿Jarat tü nukuwaʼipainjatkat Samuel sutuma saapüin sünüiki Ana nümüin Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü nootakat).

7 Shikeraajüin sünüiki Ana nümüin Jeʼwaa. Shapaasü saaʼin saaʼu maralüin shia otta saaʼu meeʼerapalain shia waneepia sutuma wayuu (1 Sam. 1:4-7, 10, 16). Süküjüin Ana nümüin Jeʼwaa jamüin saaʼin sutuma tü alatakat sümüin jee saapaka sünüiki nümüin sünain maa: «Jeʼwaakalee, jülüja paaʼin mojuin maʼin saaʼin tü püchepchiakat, soto paaʼin taya, paapa tamüin wanee tachon toolo. Taapeechika nia pümüin süpüla niʼyataainjachin pümüin waneepia jee moʼyotoojuweerü tü nuʼwalakat» * (1 Sam. 1:11TNM). Asouktüshi Jeʼwaa shiʼipajee tü suchuntakalü Ana nümüin jee kachonkalaka shia wanee joʼuu toolo waneemüin juya süchikijee tia. Talatashaanasü Ana sutuma kachoin shia. Nnojotpejeʼe motuin saaʼin saapüin sünüiki nümüin Jeʼwaa. Anuu sünüiki soʼu jemeyuluin shia: «Nia Jeʼwaa tachuntalaka amüin» (1 Sam. 1:20).

Süpüla shikeraajüin Ana tü sünüikikat nümüin Maleiwa, saapüin chi waneeshikai süchon

8. (1) ¿Jamüsüche kapüleeka sümüin Ana saaʼinrüin tü sümakat nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jarat tü pütchi anasü nüshajakat David süchiki Ana suluʼu Salmo 61?

8 Apünüinpa nuuyase Samuel, süpütirüin nia Ana jee ayatüsia saainjain Ana tü sümakat nümüin Jeʼwaa. «¿Jameeiche nnojoire teʼikajaain nia?», nnojotsü shia müʼinya. Shiʼikajaamaatüin nia chaa Silómüin eere tü aʼwaajüleekat Maleiwa, saapüin nia nümüin Elí sünain maa: «Tachuntala chi tachonkai nümüin Jeʼwaa. Anii joo taapüinjachin nia nümüin Jeʼwaa süpüla niʼyataain nümüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa, achuntuushi nia nümüin Jeʼwaa» (1 Sam. 1:24-28TNM). Ayatüshijaʼa jintüikai yala nümaa Jeʼwaa,  emiyoʼulaashi shiʼipaʼaya (1 Sam. 2:21). Kapüleekajasaʼa sümüin Ana nnojoluin sümaainjachin chi süchonkai. Süchuntaainjaʼa saaʼin yalainjachin nia sutuʼu, süshaittajaain nümaa jee saaʼinmajüin nia, alejatüjaʼa sukuwaʼipa wayuu jierü shiʼrüinjachin süchon nimiyoʼulaain suʼupala. Saapüin Ana chi süchonkai nümüin Jeʼwaa, talatüsü saaʼin sutuma saaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa (1 Sam. 2:1, 2; paashajeʼera Salmo 61:1, 5, 8).

¿Pikeraajüinche pünüiki nümüin Jeʼwaa?

9. ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

9 Watüjaaitpa aaʼu nnojoluin shaittaain tü pütchi wapansaajakat nümüin Jeʼwaa. Wekirajaa sünain pütchikat tüü: ¿Kasa pütchi eeka süpüla wapansaajüin nümüin Jeʼwaa wayakana aʼyataashiikana nümüin? ¿Ayateetche wekeraajüin shia waneepia?

AAPAA AAʼIN NÜMÜIN JEʼWAA

Aapaa aaʼin nümüin Jeʼwaa (Paashajeʼera tü pütchikat 10).

10. ¿Jarat tü pütchi kojutüshaanakat wapansaajaka nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa sünainpünaaka tia?

10 Tü kasa kojutüshaanakat wamüin waya aʼyataakana nümüin Jeʼwaa shia waapüin waaʼin nümüin. Soʼu waainjain tia oʼuraajüshii waya nümüin Jeʼwaa jee waküjüin nümüin niainjachin aluwataaka saaʼu wakuwaʼipa  jee niainjachin waʼyataaka amüin, jaʼitairü kasain oʼotüin wanain. Naashin Jesuu, chi wayuu eekai nümaweein, «anakaja müleka nnojorule naaʼinrüin tü nüchekakat neʼe nümüiwa», shia palajanainjatka nutuma tü nümakat Jeʼwaa (Mat. 16:24). Soʼujeʼereʼeya kaʼikat tia nia laülaaka Jeʼwaa saaʼu wakuwaʼipa (Roma 14:8, TNM). Chi wayuu aapakai naaʼin nümüin Jeʼwaa, nnojoishi naʼalainpalainjachin Jeʼwaa. Müsü nünüiki chi ashajakai Salmo 116: «¿Kaseetkajasaʼa tawalaajüin aka nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa naapakat tamüin? Tekeraajeerü tü tamakat nümüin Jeʼwaa, taaʼinreerü shia suʼupala nupueulose Jeʼwaa» (Sal. 116:12, 14TNM).

11. Püküja süchiki tü kasa alatakat soʼu puwoutisaajünüin.

11 Müleka paapüichipale paaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisaichipale pia, anasü maʼin tü paaʼinrakat. Soto paaʼin püsakinnüinkain sünain tüü: «Sutuma paapüin paaʼin nümüin Jeʼwaa otta woutiisain pia, ¿piyaawatüin piʼraajünüin süka tü anülieekat aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa wanaajiraa namaa na wayuu nuʼunirakana Jeʼwaa süka tü nütchinkat?». Wanaa sümaa «aa» pümüin, natüjaa aaʼu na jutkatüshiikana, paapüichipain paaʼin nümüin Jeʼwaa jee kettaaichipain pia süpüla woutiisain. Talatakajasaʼa maʼin naaʼin Jeʼwaa soʼu tia putuma.

12. (1) ¿Kasa wasakirüinjatka anain waaʼin? (2) ¿Kasa wayuu tü waaʼinrüinjatkat naashin Pedro?

12 Wanaa sümaa woutiisain pia, püküjüin nümüin Jeʼwaa niainjachin piʼyataaka amüin jee paaʼinrüinjatüin süpüshuaʼa tü nümakat. Ayatüinjatpejeʼe paaʼinrüin sooʼomüin kasa süchikijee woutiisain pia. Anashi püsakirüle paaʼin sünain tüü: «¿Alaüleʼerüichipache taya taaʼin sünain anouja süchikijee tawoutisaajünüin? ¿Ayatüshia taya aʼyataain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa taaʼin? (Col. 3:23). ¿Waneepiashiche taya sünain oʼuraajaa? ¿Taashajeʼerüinche tü Wiwüliakat soʼukaiwai? ¿Oʼunawaishiche taya sünain tü outkajawaakat? ¿Aküjawaishiche taya pütchi waneepia? ¿Tashokulajaataapa neʼe?». Süpüla nnojoluin sümalajaain wanoula naashin Pedro, wakatsüinrüinjatü shia, ekirajaainjana waya sünain nünüiki Maleiwa, wachecherüinjatü waaʼin otta waʼwaajüinjachi Maleiwa sümaa kojutüin nia wamüin (paashajeʼera 2 Pedro 1:5-8).

13. ¿Kasa nütüjaainjatka aaʼu wanee wayuu aapakai naaʼin nümüin Jeʼwaa otta awoutisaajünakai?

13 Naapapa naaʼin wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, nnojoluichipa süpüla niiʼiratüin nünüiki. Nnojoluitpale nücheküin wanee wayuu aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa jee nuuʼulaale suulia nuushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto, nnojoishi süpüla nümüinjachin: «¿Joujaikai taya aapüin taaʼin nümüin Maleiwa, joujaikai taya woutiisain?». * Shiʼrüin nia wayuu süpüshuaʼa sünain woutiisain nia. Naainjüle kasa mojusü, asouktajachi nia saaʼu naainjala nümüin Jeʼwaa jee namüin na wawalayuukana (Roma 14:12). Tü wachekakat shia nümüinjachin Jesuu wamüin: «Tatujaa aʼuchii jia sünain jaaʼinrüin tü kasa anasükat sümüin wayuu sünain alin shia jüpüla. Süka ichein jia tanain, kooʼomüinsü joo tü kasa anasü jaaʼinrakat sünain jiʼyataain tamüin suulia paala jikeroloiwaʼaya sünain anoujaa tanain» (Alat. Map. 2:4, 19). Waʼyataa nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin otta wekeraaja tü pütchi  wapansaajakat nümüin Jeʼwaa soʼu waapüin waaʼin nümüin; talateerü naaʼin waaʼinrüle tia.

PÜTCHI WAPANSAAJAKA SOʼU KASAALÜIN WAYA

Pütchi wapansaajaka soʼu kasaalüin waya (Paashajeʼera tü pütchikat 14).

14. ¿Jarat tü wanee pütchi kojutükat maʼin? ¿Jamüsü kojutüka maʼin shia?

14 Tü wanee kasa kojutükat maʼin shia tü pütchi napansaajakat na kasaatshiikana. Kojutüsü tia noʼuluʼu Jeʼwaa. Na kasaatkana, napansaajüin nanüiki noʼuluʼu Jeʼwaa jee noʼupala wainma wayuu. Naküjüin aijiraajeenain naya, nakaaliinjiraajeenain jee kojutüjiraajeenain naya. Naaʼinreerü tia naashin, suʼunnaa kasaalüin naya maʼaka nücheküin Maleiwa jee suʼunnaa katüin noʼu. Eeshii na nnojoliikana achuntüin tia pütchikat soʼu kasaalüin naya, napansaajitpajaʼa nanüiki nümüin Jeʼwaa. Shiasaʼa soʼujee tia, aʼaniraasü nakuwaʼipa otta nnojoishii akatajiraainjanain naya (Gén. 2:24; 1 Cor. 7:39). Müshi Jesuu: «Saʼaniraapa nukuaippa wane wayuu toolo sümaa wane jierü nütüma Maleiwa, nnojotsü anain süpüla sükatajiraanüin sütüma wayuu». Jülüjatüjülüinjatü naaʼin na kasaatkana nnojoluin süpüla nooʼulaajiraain (Mar. 10:9).

15. ¿Jamüsü nnojoluinjatka wanaawain waaʼin namaa na manoujainsaliikana sümüin tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee?

15 Nnojoipejeʼe eeichin wanee wayuu anashaatakai maʼin akuwaʼipa sümaa nuʼwayuuse, jama naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Müsüjeseʼe süküjüin tü Wiwüliakat kooʼomüinjeerüin tü müliaakat nümüin chi eekai nüchajaain kaʼwayuusee (1 Cor. 7:28). Maaʼulu yaa, watta naalii wayuu mojutkana amüin tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee. Jamüshiijaʼa mojujiraale naya waneepia sümaa naʼwayuuse, ooʼulaajiraashii naya. Nnojotsü nüshatüinjatüin tia wanee anoujashi. Nuuʼulaale wanee anoujashi suulia nuʼwayuuse, nia naʼalainpalaka Jeʼwaa. Jee üttüsü naaʼin Jeʼwaa nanain na keejiakana amüin aküjaa alawaa (Lev. 19:12; Prov. 6:16-19). Anuu nünüiki Pablo: «Chi wayuu eekai kaʼwayuusein, anashi müleka nnojoire nuuʼulaain tü nuʼwayuusekat» (1 Cor. 7:27). Makaʼa nünüiki Pablo shia süka nütüjaain aaʼu niyouktashaatain Jeʼwaa nooʼulaajiraain na kasaatshiikana, mojushaatasü tia noʼuluʼu (Mal. 2:13-16).

16. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü ooʼulaajirawaakat jee tü akatajirawaakat?

16 Naashin Jesuu, waneesia neʼe tü kasa eekat süpüla nuuʼulaajiraain anainjee wanee wayuu suulia nuʼwayuuse: shia müleka sümaʼüjiraale sukuwaʼipa nuʼwayuuse sümaa nnojoluin nülatirüin sooʼopünaa naaʼin tü saainjalakat (Mat. 19:9; Heb. 13:4). Lotusü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü akatajirawaakat suulia aʼwayuusee (paashajeʼera 1 Corinto 7:10, 11). Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat wanee kasa nükatajiraainjatka anainjee wanee wayuu suulia nuʼwayuuse. Eepejeʼe waneeirua kasa nakatajiraaka anainjee na anoujashiikana suulia naʼwayuuse. Naaʼinrüin tia maʼaka neʼrüle eein süpüla ouktüin naya otta eein süpüla sumojujaain nanoula sutuma mojulaain naʼwayuuse jee shiale nooʼulaain Jeʼwaa süpüla nekirajüin alawaa nüchiki. *

17. ¿Kasa naaʼinrajatka na kasaatshiikana süpüla ayatüinjanain naya waneepia sümaa naʼwayuuse?

17 Nuchuntüle kaaliinwaa wanee wawala sümaa nuʼwayuuse namüin na laülaashiikana, anashii nasakinnüle natuma müleka nanajüle jekenainka tü videokot ¿Cómo sabes si es amor? Jee müsia nekirajaale sünain tü  poyeetokot Talatajiraa paaʼin sümaa püpüshi. Sünain tia videokot jee tü poyeetokot, aküjünüsü tü pütchiirua suluʼujeejatkat tü Wiwüliakat akaaliinjaka na kasaatshiikana süpüla aijiraain naya. Anuu nünüiki wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse: «Aijiraaleeshiʼiya maʼin waya soʼujee wekirajaain sünain tia poyeetokot». Eesü wanee wayuu 22 juya sünain kasaalüü otta ooʼulaataairüje shia nuulia chi suʼwayuusekai, müsü shia: «Woutiisashii waya piamaleʼeya, nnojoliipejeʼe waya aleewajiraain maʼin paala. Ojuʼitüsü tü videokot wanaa sümaa choʼujaain shia wamüin. Anouktaaitpa tü wakuwaʼipakat». Kaʼwayuusere pia, püchajaa sukuwaʼipa süpüla paaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa. Müle shia putuma, ayateerü pikeraajüin tü pütchi püpansaajakat soʼu kasaalüin pia otta müsia talateerü maʼin paaʼin.

PÜTCHI NAPANSAAJAKA NA AʼYATAAKANA WANEEPIA NÜMÜIN JEʼWAA

18, 19. (1) ¿Kasa naaʼinraka watta naalii wawalayuu kachoinkana? (2) ¿Kasa eeka süpüla waküjüin nachiki na wawalayuu aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa?

18 ¿Kasa maa wanaawaka sünain tü naaʼinrakat Jefté sümaa tü saaʼinrakat Ana? Naapüin Jefté tü nüchonkot nümüin Jeʼwaa süpüla shiʼyataainjatüin suluʼu tü aʼwaajüleekat. Akaʼaya neʼe Ana, saapüin chi süchonkai süpüla niʼyataain suluʼu tü aʼwaajüleekat. Anasü maʼin nakuwaʼipa suluʼujee tia. Maaʼulu yaa, watta naalii wawalayuu atütüleʼetka naaʼin na nachonniikana süpüla naʼyataainjanain waneepia nümüin Jeʼwaa jee süpüla shiainjatüin jülüjain naaʼin tia. Anashaatasü maʼin tü jaaʼinrakat jiakana jimaʼalii otta majayünnüü aneekakana aʼyatawaa waneepia nümüin Jeʼwaa (Juec. 11:40; Sal. 110:3).

Pütchi napansaajaka na aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa (Paashajeʼera tü pütchikat 19).

19 Maaʼulu yaa, eeshii maʼaka 67.000 Aküjülii pütchi Aneekünaka süpüla aʼyatawaa Waneepia nümüin Jeʼwaa. Noʼutku naya wawalayuukana aʼyataashii suluʼu Weteet, eeshii eekai nakumajüliin piichi outkajaalee, eeshii eekai nalapalaain naaʼu na wawalayuukana, eeshii eekai süpülajanain ekirajaa, eeshii na pürekutsootkana pesiaat, na misioneerokana, na aʼyataakana sünain aaʼinmajaa tü Piichi süpülajatkat Outkajawaa miyoʼu jee tü piichiirua Ekirajüleekat. Wawalayuukana naainnua waneʼewai nakua, naapüin nanüiki süpüla naaʼinrüinjatüin süpüshuaʼa tü aluwataanakalü anain naya süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa jee süpüla nnojoluin kachiiruain naaʼin washirüü. Nnojoishii naya aʼyataainjanain yalapünaa, shia naaʼinmaainjatka tü aneekünakalü apüla naya. Aluʼuinjaʼa saapünüle permiso namüin süpüla naaʼinrüinjatüin wanee aʼyatawaa naatajatü, eesüjaʼa süpüla naaʼinrüin shia. Anashaatasü naʼyataain naya wawalayuukana. Nnojotsü yaletüin naaʼin otta neʼitaain suluʼu nakuwaʼipa nekeraajüinjatüin tü nanüikikat suʼunnaa naʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa.

20. ¿Kasa waaʼinrajatka waneepia? ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia?

20 Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaa anainrü apünüinsü pütchi eeka süpüla wapansaajüin nümüin Maleiwa. Eesüjaʼa püpansaajüirüle nümüin Maleiwa soʼutku pütchikat tüüirua. Watüjaa aaʼu nnojoluin shaittaain waapüle wanüiki nümüin Maleiwa otta wekeraajüinjatü shia (Prov. 20:25). Nnojorüle wekeraajüin wanüiki nümüin Maleiwa, süsaleena waya (Ecl. 5:6). Waaʼinra tü nümakat chi salmistakai: «Shiimainshaana teeʼirajeechin pümüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa süpüla tekeraajüin tanüiki pümüin waneepia», müshi nia (Sal. 61:8TNM).

^ püt. 7 Süküjüin Ana nümüin Jeʼwaa saapüinjachin chi süchonkai nümüin süpüla niʼyataainjachin waneepia nümüin Jeʼwaa, nazareoinjachi nia (Núm. 6:2, 5, 8).

^ püt. 13 Jaʼitaichi «mojutüitpa woutiisain taya» nümüle wanee wayuu, nnojotsü shiimain tia süka wainmain tü kasa naainjakat na laülaashiikana süpüla natüjaain saaʼu kettaale wanee wayuu süpüla woutiisaa.

^ püt. 16 Paashajeʼera tü karalouktakat «Ayata alin jüpüla Maleiwa» suluʼu süpana 219-221.