«Jüchechera jaaʼin süpüla laülaainjatüin jaaʼin sünain anoujaa jee süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin junoula» (SANT. 1:4, TNM).

JAYEECHI: 135, 139

1, 2. (1) ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Gedeón otta na 300 wayuu nümaajanakana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jamüsü choʼujaaka wachecherüinjatüin waaʼin saashin Lucas 21:19?

CHAJACHINKA Gedeón otta na nusurulaatsekana sünain atkawaa namaa na naʼünüükana. Eejiraashii maʼin naya namaa otta mapüsajashaanashii naya. Malaaka joo nülatirüin wanee ai Gedeón otta na nusurulaatsekana sünain noushikajaain nachiirua na naʼünüükana, watta maʼin nakua nachiirua, eetaasü maʼaka 32 kiloometüro. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Antüshi Gedeón eemüin tü süchikat Jordán otta nülataka waneemüin saʼata namaa na 300 wayuu nümaajanakana, mapüsajashii maʼin naya». Soʼu tia, isasü nüpüleerua Gedeón najaʼlajeʼerüin 15.000 surulaat niʼipolokana. Kakalia müliain na israeliitakana natuma naya wayuukana, müshijeseʼe nnojolin süpüla nümalajaainjachin Gedeón namaa na nusurulaatsekana. Ayatshiijaʼa naya oushikajaain nachiirua na naʼünüükana najaʼlajeʼeraleepa naya napüshuaʼa (Juec. 7:22; 8:4TNM; 8:10, 28).

2 Müshiʼiya wayakana maaʼulu yaa, sünainshii waya wanee atkawaa, eejiraashii maʼin waya otta müshii mapüsajakai waaʼin. Nia eejiraaka amaa waya Satanaa, tü kasa mojusü nuluwataakalü aaʼu  Satanaa jee müsia eejiraashii waya sümaa tü kaainjalaakat. Eeshii wawalayuu kakaliainnakana eejiraain sümaa tia. Wainmatuairü wayamülüin tü eejiraakalü amaa waya süka nükaaliinjain waya Jeʼwaa. Nnojoyütpejeʼe wayamüraleein tü waʼünüükalüirua süpüshuaʼa otta müshii kakaliainnakai waaʼin sünain aʼatapajaa najaʼlajeʼerüin Jeʼwaa tü kasa mojusükat. Sutuma tia, eeshii süpüla müin sümalajaweekai saaʼin tü wanoulakat. Nüküjatüjülia Jesuu weʼrüinjanain wamüliala maaʼulu yaa otta müliainjanain waya natuma na waʼünüükana. Naashin Jesuu, wachecherüinjatü waaʼin suʼunnaa tü müliaakat süpüla woʼttaainjanain (paashajeʼera Lucas 21:19). ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu eekai nüchecherüin naaʼin? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wachecherüinjatüin waaʼin? ¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na achecherüinnakana naaʼin? ¿Jamüsü laülaajeetka waaʼin sünain anoujaa wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa? (Sant. 1:4).

¿KASA NAAʼINRAKA CHI WAYUU EEKAI NÜCHECHERÜIN NAAʼIN?

3. ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu eekai nüchecherüin naaʼin?

3 «Püchechera paaʼin», sümüle tü Wiwüliakat shia saashajaaka achiki tü wakuwaʼipainjatkat suʼunnaa weʼrüin wamüliala, nnojotsü shiain saashajaain achiki waapüinjatüin waaʼin sünain tü mojuukalü aaʼin. Wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala, yalayaleena waya, waneepieena waya nümaa Jeʼwaa otta nnojoleerü shapaain waaʼin. Saashin wanee karaloukta, chi wayuu achechetkai naaʼin nia chi katsüinkai anoula, chi eejiraakai sümaa tü müliaakat otta chi nnojoikai amalajaain sutuma tü alatakat nümüin jaʼitairü kapüleein shia. Wachecherüle waaʼin, wayamüleerü tü kasa mojusü alatakat wamüin otta nnojoleerü jülüjakuʼu müin waaʼin müliain waya, shieerü jülüjaka waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat sutuma wachecherüin waaʼin.

4. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu wachechereenain waaʼin aipüraliire waya?

4 Aipüraliire waya wachechereerü waaʼin (paashajeʼera 1 Corinto 13:4, 7, TNM). Sülatüle wamüin wanee kasa mojusü, wachecherüinjatü waaʼin saaʼu alin wapüla Jeʼwaa (Luc. 22:41, 42). Kaainjarale wamüin wanee wawala, wachecherüinjatü waaʼin saaʼu alin nia wapüla (1 Ped. 4:8). Akaataajaʼa aire wapüla waʼwayuuse, wachechereerü waaʼin suulia mojujiraain waya sümaa. Müle wakuwaʼipa, aijiraajeena maʼin waya sümaa tü waʼwayuusekat (1 Cor. 7:28).

¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA WACHECHERÜINJATÜIN WAAʼIN?

5. ¿Jamüshi niaka neʼe anain Jeʼwaa süpüla akatsüinrüin waaʼin?

5 Achuntajana waya nümüin Jeʼwaa süpüla nükatsüinrüinjatüin waaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, nia Jeʼwaa «achechetkai waaʼin, katsüinkai atüma wanoula» (Roma 15:5). Nia neʼe Jeʼwaa eeka süpüla akatsüinrüin waaʼin, niain atüjaain saaʼu tü wakuwaʼipakat. Nütüjaa aaʼu tü jülüjakat waaʼin jee tü wakuwaʼipakat wamaiwa. Müsüjeseʼe naapüin tü choʼujaakat wamüin süpüla wachecherüin waaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, naapeerü Maleiwa süpüshuaʼa «tü keeʼireekat naaʼin na mmoluwaakana neema, naapeerü nanüiki na achuntakana kaaliinwaa nümüin jee nuʼtteʼereena naya» (Sal. 145:19, TNM). ¿Kasa naaʼinraka Maleiwa süpüla nükaaliinjain waya wachuntapa nümüin nükatsüinrüinjatüin wanoula?

6. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa?

6 Wachuntüle kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla wachecherüinjatüin waaʼin, nükaaliinjeena waya süpüla watüjaainjatüin saaʼu jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa (paashajeʼera 1 Corinto 10:13). ¿Jamüsü sukuwaʼipa tia nutuma? Eesü nüsünneʼerüle woulia tü kasa müliakalü atuma waya. Eesü nüchecherüle waaʼin süpüla eejiraain waya sümaa tü alatakat wamüin sümaa talatüin waaʼin otta nnojoluin süshapalaain waaʼin (Col. 1:11). Akaʼaya Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu tü kasa isakat wachiki jee tü mojukalü atuma waaʼin. Nnojoleerü nuuʼulaain Jeʼwaa sülatüin wamüin  wanee kasa kapüleejeetka atuma wamüin waneepiain waya nümaa.

7. ¿Jamüsü choʼujaaka wekirajaainjanain maʼin sünain Nünüiki Maleiwa? Piʼitaa wanee shiyaawase.

7 Wachecherüinjatü waaʼin sünain anoujaa sükajee tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa. ¿Jamüsü choʼujaaka wekirajaainjanain maʼin sünain Nünüiki Maleiwa? Jamüshijaʼa noʼotooinjachire wayuu saaʼumüin tü uuchikat Everest, eküinjachi aipiruatua süpüla kaʼikat. Ekashaatainjachi wayuu süpüla katsüinjatüin naaʼin süpüla oʼotowaa süraloʼumüin tia uuchikat. Müsia neʼe wakuwaʼipa sünain anoujaa, süpüla katsüinjatüin wanoula süpüla ayamülaa tü eejiraakalü amaa waya, acheküshii wekirajaainjanain maʼin sünain tü nünüikikat Maleiwa. Choʼujaasü wakatalüin kaʼi süpüla wekirajaainjanain maʼin wamüiwaʼa sünain tü Wiwüliakat jee woʼunüin sünain tü outkajawaakat. Waaʼinrüle tia, katsüinjeerü waaʼin sünain anoujaa (Juan 6:27).

8, 9. (1) ¿Jamüsü nünüiki Satanaa süchiki tü wakuwaʼipakat suʼunnaa weʼrüin wamüliala saashin Job 2:4, 5? (2) ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa?

8 Sotuinjatü waaʼin waneepiainjanain waya nümaa Maleiwa. Müliashii maʼin waya sülatüle kasa mojusü wamüin. Sotuinjatpejeʼe waaʼin suuʼulakünüin waaʼin sünain anoujaa. Nnojotsü keeʼireein naaʼin Satanaa nuluwataainjachin Jeʼwaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Akaʼaya nia, mojusü nünüiki nüchiki Jeʼwaa. Naashin Satanaa, aʼyataasü neʼe wayuu nümüin Jeʼwaa saaʼu naapüin kasa anasü namüin. Kataiwaʼaya noʼu Job, müshi Satanaa: «Naapeerü chi wayuukai süpüshuaʼa tü kasa nümaʼanakat süpüla katüin noʼu». Nümaka süchikijee tia: «Paainja kasa mojusü nümüin otta mülia naaʼin putuma, [piʼrajaʼalaataajeetka] mojuin nünüiki pümüin» (Job 2:4, 5, TNM). Kakalia mapa süchikijee tia, nüjünajaanapa Satanaa chaa iipünaajee, ayatüshi nia sünain «eperulajaa waneepia» na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa (Alat. Map. 12:10). Ayatüshiʼiya niperulajüin waya Satanaa, naashin niakai, waʼwaajüin Jeʼwaa saaʼujee anain wakuwaʼipa nutuma. Keeʼireesü naaʼin chi Yolujaakai wayouktüinjachin Maleiwa süpüla aluwatawaa waaʼu otta nnojoluinjanain waʼyataain nümüin. Jülüjeesü maʼin waaʼin tia eejiraapa waya sümaa wanee kasa mojusü eekai sülatüin wamüin. Sükajee tü waaʼinrakat suʼunnaa weʼrüin müliaa, atüjaana aaʼu müleka shiimainre nümaain waya Jeʼwaa chi aluwataakai saaʼu kasakat süpüshuaʼa.

9 Suʼunnaa piʼrüin müliaa, jülüja paaʼin tüü: Satanaa sümaa tü yolujaa nümaajatkalüirua nanajüin pia sümaa namüin: «Ayamuluweechi, nnojoleechi kakaliain nia sünain eejirawaa». Eetaashi joo Jeʼwaa, Jesuu, na anoujashii asoʼiraainnakana aaʼin chaa iipünaa jee na aapieekana napüshuaʼa sünain nanajüin pia sümaa namüin: «Ayataʼaya eejiraain pia, nnojoleechi pia ayamuluuin». Talatüshii naya saaʼu neʼrüin waneepiain pia nümaa Jeʼwaa sümaa püchecherüin paaʼin mayaapejeʼe kapüleein tü eejiraakalü amaa pia. Anuujeseʼe nünüiki Jeʼwaa pümüin: «Kekii maʼin pia tachonchee otta pütalateʼera taaʼin süpüla tasouktüinjachin niʼipajee chi ojuyaajakai taya» (Prov. 27:11, TNM).

10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu suʼunnaa weʼrüin wamüliala?

10 Jülüjainjatü waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat wachecherüle waaʼin. Tü wakuwaʼipakat müsü aka saaʼin waraittaa suluʼupünaa wanee wopu sümaa kojoin maʼin piyuushi. Kaʼatapalapajaʼa waaʼin süka watüjaain saaʼu jaʼyuujeerüin mapa. Shiasaʼa sutuma watüjaain saaʼu tia, waraittüshii waya süpüla wantüinjanain eemüinjanale waya. Eesü kapüleere maʼin tü alatakat wamüin otta shapaasü waaʼin sutuma. Majachinka Jesuu wanaa sümaa nüchitünüin sünain wanee wunuʼu süpüla nuʼutünüin aaʼin, müliashaanashi maʼin nia atumawaa. Keemasü maʼin tü alatakat nümüin. ¿Kasaka akaaliinjain Jesuu süpüla nüchecherüinjatüin naaʼin? Shia süka jülüjain naaʼin «tü talataa eʼitaanakat nüpüleerua» saashin tü Wiwüliakat (Heb. 12:2, 3, TNM). Jülüjasü naaʼin Jesuu tü kasa anasü eejeetkat sutuma nüchecherüin naaʼin, jülüjasü naaʼin wuleerüin  nünülia Maleiwa otta niiʼiyateerüin sünain niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Nütüjaa aaʼu Jesuu motsoʼoinjatüin sümaʼa tü müliaa niʼrakat, eekajasaʼa tü kasa anasü aapünüinjatkat nümüin chaa iipünaa, eeinjatü süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Washata nukuwaʼipa Jesuu suʼunnaa weʼrüin wamüliala. Jülüja waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat wachechereʼerüle waaʼin suʼunnaa müliaa jee soto waaʼin motsoʼojeerüin sümaʼa.

NA ACHECHERÜINNAKANA NAAʼIN

11. ¿Jamüsü anaka wekirajaale sünain nakuwaʼipa na achecherüinnakana naaʼin suʼunnaa neʼrüin namüliala?

11 Wattainna naalii na aʼyataakana nümüin Maleiwa achecherüinnakana naaʼin suʼunnaa namüliala maʼaka waaʼin wayakana. Naashin Pedro, watta naalii na anoujashii achechetkana naaʼin soʼu müliain naya nutuma Satanaa. Müshijeseʼe nümüin Pedro: «Anakaja ayatüle jia sünain katsüin jaaʼin sünain anoujaa nünain Maleiwa, süpüla nnojolüinjatüin jaaʼinrüin tü nüchekakat jüpüleerua Satanás. Je nnojo motojüin jaaʼin nakuaippa na juwalayuukana sainküin mmakat süpüshua sünain neʼrüin müliaa maa aka tü müliaa jiʼrakat jiakanaya» (1 Ped. 5:9). Anasü maʼin wekirajaale sünain nakuwaʼipa na achecherüinnakana naaʼin suʼunnaa neʼrüin namüliala, süka jamüin, washateerüin nakuwaʼipa süpüla waneepiain waya nümaa Maleiwa otta weʼreerü sünain wainkeerüin wachecherüin waaʼin weʼrapa wamüliala. Jee müsia, soteerü waaʼin weʼreenain kasa anasü nutuma Jeʼwaa wachecherüle waaʼin (Sant. 5:11). Joʼu wekirajaai sünain nakuwaʼipa waneeinnua wayuu achechetka naaʼin. [1]

12. ¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na querubine aaʼinmajakana tü apainkat Edén?

12 Na querubinekana. Aapiee kojutshii nayainnua. Wanaa sümaa kaainjalain Adán sümaa Eva, niʼitaain Jeʼwaa waneeinnua querubine süpüla naaʼinrüinjatüin wanee aʼyatawaa yaa Mmapaʼa. Anasü maʼin washatüle nakuwaʼipa naya aapieekana nuluwataapa waya Jeʼwaa sünain aaʼinraa wanee aʼyatawaa eekai kapüleein wamüin. Saashin tü Wiwüliakat, niʼitaain «chi Maleiwakai wane aapieeirua [querubínes] nümaʼanajeejana chaa wüinpujeeruʼu sünain tü apainkat. Ooʼulaka niʼitaain wane chajaruuta leeyatüsü waneepia sümaa chuwatüin. Eʼitaanüsü tüüirua suulia shikerolüin wayuu sünainmüin tü wunuʼu kataapalakat atüma soʼu wayuu» (Gén. 3:24). [2] Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat nayounnalaain naya aapieekana sutuma tü aʼyatawaa eʼitaanakat najapuluʼu jee müshiʼiya naya «aapiee kojutüshii waya süpüla yaakuʼu wamüinjanain sünain aaʼinmajaa apain», nnojoishii müin nayayaʼasa. Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat nakulajaain aaʼin naya aapieekana sünainjee naʼyataain jee nnojotsü napütüin shia. Ayatüshii naya sünain aaʼinraa tü niʼitaakalü apüla naya Jeʼwaa kettaaleepa shia. Eetaashii maʼaka 1.600 juya naya sünain aaʼinmajaa tü apainkat Edén. Eeshiijaʼa süpüla nojoʼlooin suulia naʼyataain shiʼitaleepa tü Juya Miyoʼusükat.

13. ¿Kasa akaaliinjaka Job süpüla nüchecherüinjatüin naaʼin suʼunnaa niʼrüin nümüliala?

13 Job, chi waneepiakai nümaa Maleiwa.  Eesü mojule waaʼin sutuma airuʼuluin nünüiki wamüin wanee wayuu kasakai wanain jee niale wanee waʼaleewain. Eesü mojule waaʼin sutuma ayuulin maʼin waya jee shiale sutuma ouktüin wanee wapüshi aikai maʼin wapüla. Jaʼitairü kasain alatüin wamüin, aneerü waaʼin jülüjale waaʼin nukuwaʼipa Job (Job 1:18, 19; 2:7, 9; 19:1-3). Jamüshijaʼa Job, nnojotsü nütüjaain aaʼu jamüin sülatalaʼa sümaka wainma kasa mojusü nümüin. Nüchechetpajaʼa naaʼin Job suʼunnaa niʼrüin nümüliala. ¿Kasache akaaliinjaka nia süpüla nüchecherüin naaʼin? Shia süka alin Jeʼwaa nüpüla sümaa keeʼireein naaʼin anainjatüin nukuwaʼipa noʼuluʼu (Job 1:1). Aneesü nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa waneepia, jaʼitakajeʼe suʼunnaa niʼrüin nümüliala. Tü wanee achechetkat naaʼin Job shia süka nüküjüin Jeʼwaa nümüin süchiki tü kasa nukumajakat süpüla sotuinjatüin naaʼin Job pülashin Jeʼwaa. Niyaawata aaʼu Job yalejee naawaleʼereerüinjatüin Jeʼwaa nuulia tü müliaakat keraapa nia suulia (Job 42:1, 2). Nüsünneʼerüin Jeʼwaa nuulia Job tü müliakat atuma nia otta alanaʼaleesia suluʼu kojuyain tü naapakat Jeʼwaa nümüin suulialeʼeya tü amülouikat nutuma paala. Talatüshi maʼin Job waneepia kataiwaʼaya noʼu (Job 42:10, 17).

14. ¿Kasa naaʼinraka na anoujashiikana namaiwa sutuma nüchecherüin naaʼin Pablo saashin 2 Corinto 1:6?

14 Chi aluwataaushikai Pablo. Eeshii woʼutku wayakana eʼraka müliaa saaliijee waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Laülaashiire waya jee walapalaaliire naaʼu na wawalayuukana, eesü shapaale waaʼin saaʼujee wainmain tü waʼyataainkat. Müle wakuwaʼipa, sükaaliinjeena waya nukuwaʼipa Pablo. Müliashi maʼin Pablo atumawaa otta shapaasü naaʼin naaʼu na anoujashiikana (2 Cor. 11:23-29). Ayatapajaʼa nia eejiraain sümaa tü alatakat nümüin, shiasaʼa sutuma müin nukuwaʼipa Pablo, nashatüin shia na wanee anoujashiikana otta achechetshii naya naaʼin suʼunnaa neʼrüin namüliala (paashajeʼera 2 Corinto 1:6). Wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa, nashateerü wakuwaʼipa na wawalayuukana nayapa eʼrüin müliaa.

¿JAMÜSÜ LAÜLAAKA NAAʼIN WAYUU SÜNAIN ANOUJAA NÜCHECHERÜLE NAAʼIN?

15, 16. (1) ¿Jameerü wakuwaʼipa sünain anoujaa wachecherüle waaʼin? (2) ¿Jamüsü laülaajeetka waaʼin sünain anoujaa wachecherüle waaʼin?

15 Nüshajirüin Jeʼwaa Santiago pütchikat tüü: «Jüchechera jaaʼin süpüla laülaainjatüin jaaʼin  sünain anoujaa jee süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin junoula» (Sant. 1:4, TNM). Naashin Santiago, nnojoleerü kasain choʼujaain sümüin wanoula wachecherüle waaʼin. ¿Jamüsü laülaaka naaʼin wayuu sünain anoujaa nüchecherüle naaʼin? Sülatüle wanee kasa mojusü wamüin, eesü weʼrüle choʼujaain wanoukteʼerüin wakuwaʼipa süpüla nnojoliin washapajaain aaʼin, eesü choʼujaale waapawalin analuʼut sümüin wayuu jee shiale choʼujaain aipüraliinjanain maʼin waya. Wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala, anouktaajeerü wakuwaʼipa otta anamieena waya. Suluʼujee tia, laülaajeerü waaʼin sünain anoujaa.

Eejiraale waya sümaa tü kasa alatakat wamüin, laülaajeerü waaʼin sünain anoujaa. (Paashajeʼera tü pütchikat 15 otta 16).

16 Laülaasü waaʼin sünain anoujaa sutuma wachecherüin waaʼin, makalaka nnojoliinjanain weʼrüin wayumüin nümüin Jeʼwaa shiiʼiree walatüin süchikumüin tü alatakat wamüin. Anuu piamasü sukuwaʼipa: eejiraale waya sümaa wanee kasa mojusü jülüjaka waaʼin, achuntajana waya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla wayouktüin tia. Nnojotsü waaʼinrüinjatüin tü kasa mojusü jülüjakat waaʼin. Wanee sukuwaʼipa shia niyouktüle wapüleerua wanee wapüshi waʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa. Nnojoishii waya akaaʼinraainjanain nuulia Jeʼwaa, ayatüinjana waya aʼyataain nümüin. Müle shia watuma weʼitaaleejeeria maʼin waaʼin nünain Jeʼwaa. Aneerü wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa müleka wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa (Roma 5:3-5; Sant. 1:12).

17, 18. (1) ¿Jamüsü choʼujaaka wachecherüin waaʼin sülataleepa woulia tü müliaakat? Piʼitaa wanee shiyaawase. (2) ¿Kasa weʼitaainjatka anain waaʼin maaʼulu yaa süka sülüʼülüin sükalia süpüla sajaʼttüinjatüin kasakat süpüshuaʼa?

17 Choʼujaasü maʼin wachecherüinjatüin waaʼin sülataleepa woulia tü müliaakat, nnojotsü wachecherüinjatüin waaʼin motsomüin neʼe. Jamüsüjaʼa shimerojoole wanee anua, katünainjana na wayuu suluʼukana tü anuakat nantaleepa sotpaʼamüin tü wüinkat jaʼitainna mapüsain maʼin naya, nnojoliin oukteein naya. Akaataajaʼa suluʼuweere waya tü Paʼaraiisükat, acheküshii eejiraain waya waneepia sümaa tü kasa alatakat wamüin, jaʼitainna müliain maʼin waya. Washata nukuwaʼipa Pablo, nnojo wooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Maleiwa jaʼitainna weʼrüin maʼin wamüliala (2 Cor. 4:1, 16).

18 Nükaaliinjeena waya Jeʼwaa süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa. Mapuʼusü nukuwaʼipa Pablo, niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Anuujeseʼe nünüiki: «Jaʼitairü wainmain tü waʼünüükalüirua, shiimüin sünain wayamüleerüin ütamüinreʼeya, süka müichiain mooʼulaain Cristo suulia alin waya nüpüla. Müshi tachikua: Chi Maleiwakai, nnojoishi naʼalijirüin chi Nüchonkai, chi Wasenyotsekai Jesucristo. Nüjütüin nia waʼakamüin süpüla ouktaa waaʼujee. Sükajee tüü, tatüjaa aaʼulu sünain nnojolüin kasain asütajatüin joo waalii nüpüla Maleiwa. Jaʼitairü kasain alatüin wamüin kataiwaʼaya woʼu, jaʼitaina ouktüin waya, ayata waya alin nüpüla. Jaʼitakaja nooʼuleʼereein chi Maleiwakai tü yolujaakalüirua ooʼulaka na aapiee chakana iipünaa suulia alin waya nüpüla, ayateena alin waya nüpüla. Jaʼitakaja tü alatakat wamüin jooluʼu je mapeena, jaʼitakaja tü naaʼinreekat na sülaülashiikana mma, jaʼitakaja tü alatakat chaa sirumatuʼupünaa je shiinaluʼupünaa mmakat, jaʼitakaja tü süchekakat wapüleerua süpüshua tü akumajuushikalüirua, nnojotsü suuʼuleʼerüinjachin chi Maleiwakai suulia alin waya nüpüla» (Roma 8:37-39). Eeshii mapüsawaire waya. Müle wakuwaʼipa, washata nukuwaʼipa Gedeón otta na nümaajanakana. Mayaapejeʼe mapüsain maʼin naya, ayatüshii naya oushikajaain nachiirua na naʼünüükana (Juec. 8:4). ¿Püshateetche nakuwaʼipa naya wayuukana?

^ [1] (pütchi 11): Anashii wekirajaale nachiki na wayuu aʼyataakana nümüin Maleiwa maaʼutpünaa yaa achecherüinnakana naaʼin. Eeshii süpüla wekirajaain süchiki nakuwaʼipa na wawalayuu chejeʼewaliikana Etiopía, Malaui otta Rusia. Ojuʼitüsü tia suluʼu tü Anuario soʼujatkat 1992, 1999 otta 2008.

^ [2] (pütchi 12): Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat jeʼrashiin na querubine niʼitaakana Maleiwa sünain aaʼinmajaa tü apainkat Edén.