1, 2. (1) ¿Kasa wayu tü naatainjatkat nümüin José sümaa nüpüshi? (2) ¿Kasa nüküjaka José sümüin María?

KETTAAKALAKA nutuma José nüchise chi püliikikai. Aipaʼajatü tia chaa Belén. Eirakawaain müshi nia nüchiirua otta nüpüleerua sümaa naʼatalüin chi püliikikai. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin wattain maʼin tü mmakat Egipto, eemüinjachire nia. Naatajannuu na wayuu chakana, naatajatü tü nanüikipalakat jee tü nakuwaʼipakat. ¿Aneetche sukuwaʼipa nüpüshi José chaa eemüinjanale naya?

2 Eesüjaʼa kapüleere nümüin José naashajaain sümaa María süchiki tü nüküjakat wanee aapiee nüʼlapüinruʼu. Nüküjain neʼe sümüin María nuʼutuneein aaʼin chi süchonkai nutuma Herodes. Makalaka noʼunamaatüinjanain Belénjee (paashajeʼera Mateo 2:13, 14). Shapaasü maʼin saaʼin María sutuma tü nümakat sümüin. Nnojotsü antapünaain suluʼu nekii eein wanee wayuu oʼuteeka naaʼin wanee jintüichon. Wayuuka joo miyoʼu nia süpüla naainjainjachin kasa mojusü sümüin wayuu. Ayatapejeʼe oonooin José otta María sümaa nünüiki Jeʼwaa jee noʼunaka Belénjee.

3. Püküja jamüin sukuwaʼipa süpüla nuʼunuin José sümaa nüpüshi Belénjee. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 163).

3 Atunküshii maʼin na wayuu chajanakana Belén. Nnojotsü neʼitaain sülatajatüin kasa mojusü namüin. Aluʼujasaʼa José, María otta Jesuu oʼunushii naya saʼwai suluʼujee tü pueulokot; uuchimüinshii naya oʼunuin. Shiasaʼa jaʼyuupa shia, sesü nuwarala chi Kaʼikai wüinpejee nanain otta eeshijaʼa nümüle José: «Wayuu aʼyataai neʼe taya süka taapüla, ¿jameeikajasaʼa taya süpüla taaʼinmajüin tapüshi noulia na mojulaashiikana? ¿Tainkeetche taapüin tü choʼujaakat namüin? ¿Tainkeetche tepijain jintüikai chii maʼaka nüküjain shia Jeʼwaa tamüin?». Wainma kasa mojusü eejiraaka amaa José. Wekirajaale sünain tü kasa naaʼinrakat süpüla nülatüin süchikumüin tia, watüjaweerü aaʼu choʼujaain maʼin washatüin sukuwaʼipa nunoula.

Naaʼinmajüin nüpüshi suulia kasa mojusü

4, 5. (1) ¿Jamüsü suʼwanajaʼalaa sümaka nukuwaʼipa José? (2) ¿Jamüsü nünüiki chi aapieekai nümüin José süpüla naaʼinrüin tü aluwataanakalü anain nia?

4 Awanajaʼalaa müsü nukuwaʼipa José wanee juya süpülapünaa tia  alatakat, chaiwaʼaya nia kepiain Nazaret. Nuchuntuin paala María tü nüchonkat Helí süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Wayuu loto akuwaʼipat María sümaa kanoulain shia. Süküjaka nümüin soʼu wanee kaʼi, ipuoluin shia sümaa nnojolin nia sünainpünaain. Shiasaʼa suulia saapülijünüin sutuma wayuu, nuuʼulaweein shia ojuunaa. * Soʼu maʼin tia, nüʼlapüjaaka José nümaa wanee aapiee otta nüküjaka nümüin ipuoluin María sutuma nüpülain chi naaʼinkai Maleiwa. Nümaka chi aapieekai nüchiki chi jintüikai: «[Niainjachi oʼtteʼeraka] tü nüpüshikalüirua suulia saainjala». Nümaʼleeka chi aapieekai nümüin: «Nnojo mmolüin pia saaʼu María, puʼwayuuse pümata» (Mat. 1:18-21).

5 Süka lotuin nukuwaʼipa José nuʼupala Maleiwa otta jüüjüüin nia nümüin, noonoo amaalü tü münakat nümüin. Nnojotsü niyoutajaain amaa nipijüin chi Nüchonkai Maleiwa. Mapa süchikijee tia, oʼunushi nia Belénmüin süka nuluwataanüin nutuma chi sülaülakai mma sünain nüshajirüin nünülia chayaa. Nümaasü tü nuʼwayuusekat sümaa jakütüin maʼin shia. Chajachika jemelin Jesuu.

6-8. (1) ¿Kasa alataka nümüin José sümaa nüpüshi? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niain Satanaa keʼinaajalain tü jolotsükat? (Paashajeʼera tü nootakat).

6 Nnojoishi eitaain José Nazaretmüin, makatüshi nia chaa Belén sümaa María otta Jesuu. Pejesü Belén sünain Jerusalén. Mayaainjeʼe nnojolin washirüin nia, naapüin sümüin María nümaa chi joʼuukai tü kasa choʼujaakat namüin. Jamüshijaʼa süchikijee jemelin Jesuu, nüchajaain José wanee miichi eeinjanale kepiain naya. Najaʼapülaapa Jesuu, eepa maʼaka wanee juya nuuyase, alatalaa müsü namüin wanee kasa.

7 Nantaka nipialuʼumüin José sümaa María wanee wayuuinnua atüjashii saaʼu sukuwaʼipa tü jolotsükat. Wayuu wüinpejeʼewalii naya, eeshiijaʼa süpüla chejeʼewaliin naya Babiloniajee. Antüshii naya chamüin süpüla neeʼiyatüin nujutü chi jintüi aluwataainjachikai naaʼu na judíokana.

8 Suʼunirüin naya tü jolotsükat Jerusalénmüin, eejachire Herodes. Nnojoishii lotuin naya Belénmüin sutuma. Shiasaʼa nantapa nümaʼanamüin Herodes, naküjain nümüin chaʼwaliin naya eemüin chi jintüi aluwataainjachikai naaʼu na judíokana. * Jashichikalaka maʼin Herodes naapapa tia otta üttüsü maʼin naaʼin nünain chi joʼuukai. Kakuwaʼipataaichijeʼe Jesuu sutuma nanüiki naya wayuukana.

9-11. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu pülashin chi Maleiwakai nuulia Herodes otta Satanaa? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Jesuu sümaa nüpüshi wopuluʼupünaa saashin waneirua aküjalaa? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin shiimain tia?

9 Akaijasaʼa pülain maʼin chi Maleiwakai nuulia Herodes jee nuulia Satanaa. Anuu tü alatakat. Nantapa naya wayuukana, eejachi  napüla chi joʼuukai sümaa tü niikat. Naapaka tü nakoloinkat nümüin, akolojushii naya ooro, wanee wunuʼu jemeta eejuut jee wanee wunuʼu kanüliasü mirra. ¡Ponokojasaʼa naaʼin José sümaa María tü akolojünakat nümüin Jesuu! Naleʼejapa naya wayuukana, chapünaainjana Jerusalénpünaa sünain aküjaa nümüin Herodes jalain chi jintüikai. Naapinnakalaka nutuma Maleiwa naʼlapüinruʼu nnojoliinjanain chapünaain naya (paashajeʼera Mateo 2:1-12).

10 Noʼunapa naya wayuukana, antüshi wanee aapiee nünainmüin José sünain maa nümüin: «Püchijiraa maala süpüla pümaainjachin chi joʼuukai sümaa tü niikat chamüin suluʼumüin tü mmakat Egipto süpüla jujuittüinjanain nuulia Herodes. Nüchajaweechi achiki chi joʼuukai süpüla nuʼutüinjachin naaʼin. Anakaja makatüle jia chaʼaya waneʼereʼeya jaapinnapa tatüma» (Mat. 2:13). Suʼttiajee tü ekirajaayakat, aküjünüsü nuʼunamaatüin José Jerusalénjee. Naaʼinmajashaatain chi jintüikai, makalaka nuʼunuin Egiptomüin. Anashii naya wopuluʼu otta chaa Egipto süka süsülajünüin kasa namüin natuma na wayuu anaʼlaakana paala namüin.

Nüpütüin José tü niʼyataainkat jee tü kasa nümaʼanajatkat süpüla naaʼinmajüin chi nüchonkai suulia kasa mojusü.

11 Saashin waneirua aküjalaa, anashaatashii naya wopuluʼu otta wainma kasa pülasü naaʼinraka Jesuu. Saashin tia pütchikat, motsoʼojaasü sümaa tü wopukot nutuma Jesuu, apülajaashi nia süpüla nnojoliin naʼluwajünüin sutuma wayuu jee nejepüleʼerüin suuʼulia dátil süpüla neküinjatüin shia. * Nnojotpajaʼa majatüin nakuwaʼipa, wattasü tia mmakat napüleerua jee nnojotsü natüjaain saaʼu kaseerüin alatüin namüin wopuluʼupünaa.

Nüpütüin José tü niʼyataainkat jee tü kasa nümaʼanajatkat süpüla naaʼinmajüin nüpüshi

12. ¿Kasa shikirajaka anain nukuwaʼipa José na kachonshiikana?

12 Tü naainjakat José, anasü maʼin süpüla nashatüin na kachonshiikana. Nüpütüin tü niʼyataainkat jee tü kasa nümaʼanajatkat süpüla naaʼinmajüin nüpüshi. ¡Nnojotsü shaittaain nümüin José tü aluwataanakalü anain nia nutuma Jeʼwaa! Maaʼulu yaa, na kachonshiikana eejiraainjana sümaa wainma kasa mojusü amojujeʼereeka nakuwaʼipa nachonnii. Anashaatasü tü naainjakat na wayuu achajaakana sukuwaʼipa süpüla naaʼinmajüin nachonnii maʼaka naainjain shia José.

Naapüin süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat sümüin nüpüshi

13, 14. ¿Jamüshi chakuwaika José sümaa María Nazaretmüin?

13 Nnojoishi makatüin José sümaa nüpüshi chaa Egipto, süka jamüin, aapinnüshi nia nutuma wanee aapiee outuichipain Herodes.  Saashin wanee pütchi ashajuushi suluʼu tü Nüchikimaajatkat Maleiwa, nuunejüinjachi chi nüchonkai süpüla nujuʼitüin Egiptojee (Mat. 2:15). Nikeraajüin José tia pütchikat süka nujuʼitüin chejeechiki sümaa María otta Jesuu. ¿Jalamüinka naya antüin?

14 José, nia wanee wayuu kekiishi maʼin jee eejüsü naaʼin nuulia Arquelao, oʼutui saaʼin wayuu chia makai, nia aikalaaka nüchikumüin Herodes. Chakuwaishi José nutuma Maleiwa Nazaretmüin, chaa Galilea. Wattashi nia palaamüin saaʼujee Jerusalén. Chajachi nia kepiain otta chajana jemelin waneinnua nüchonnii jee miyoʼuyuushii naya chayaa (paashajeʼera Mateo 2:19-23).

15, 16. ¿Kasa sünainpünaaka niʼyataain José? ¿Kasache niʼyataaka aka?

15 Kapüleesü nümüin José epijaa nüchonnii otta aapaa tü choʼujaakat namüin chaa Nazaret. Saashin tü Wiwüliakat, aʼyataai süka taapüla José, jashichi tia aʼyatawaakat. Na aʼyataakana sünain tia, ashottüinjana wunuʼu, neijainjatü shia jee noosojuinjatü. Eeshii nakumajüle piichi, anuwa jee puentechen süka taapüla. Eeshii nakumajüle karatiia, suuʼui kareeta, ajaraittia kareeta jee waneirua kasa shiʼyataayaka wayuu sünain apünajaa (Mat. 13:55). Aʼyatawaakat tia, süpülajatü wayuu eekai katchin. Eeshii naʼyataale soʼuluʼu nepia jee nakumajüle wanee piichichon saʼatoʼu nepia, eeinjanale naʼyataain.

16 Wainma tü niʼyataayakat José, eesüjaʼa niʼipünaarale shia chi nüshikai nüpüla. Eejatü nümaʼana escuadra, plomada, azuela, formon, kouya emeriijia, polu, seruucha, mattiia jee mapüüja. Eesüjaʼa eejatüle nümaʼana wanee taladro aainjuushi süka taapüla. Aʼleeyajünüsü shia süka wanee kouya. Eesüjaʼa eejatüle külaawa nümaʼana mayaainjeʼe kojutuin maʼin shia soʼu tia.

17, 18. (1) ¿Kasa ekirajünaka anain Jesuu nutuma José? (2) ¿Jamüshi niʼyataainjachika maʼin José?

17 Jülüjataa paaʼin Jesuu jintüliiwaʼaya nia sünain ananajaa chi nüshiyaashikai sünain aʼyatawaa. Aʼyataashi maʼin José otta yalashi Jesuu chüntüin noʼu sünain tü kasa naainjakat. Niʼrüin kajaalapüin nia sünain aʼyatawaa, katünashüʼüin nia otta laütain maʼin nia. Niʼrüin Jesuu tütüin maʼin José otta nütüjain maʼin süpüleerua niʼyataain. Eeshijaʼa nikirajüle José chi nüchonkai sünain oojoo tü taapülakat süka süta jime jutsü. Otta müshia, eesü niiʼiyatüle nümüin  waneirua taapüla ayuʼluushi sünainjee sicómoro, roble, olivo otta waneirua.

Ekirajünüshi Jesuu nutuma José sünain aʼyatawaa süka taapüla.

18 Mayaainjeʼe niʼrüin Jesuu kaʼlein najapü José sutuma ashoʼlojoo wunuʼu jee naainjain waneirua aʼyatawaa jashichi, nnojoishii kataʼalin nia. Aisü nüpüla nuʼwayuuse sümaa nüchonnii. Awainmalaashii joo nüchonnii José sümaa María, saashin tü Wiwüliakat eeshii süpüla aipiruashiin nuwalayuu Jesuu (Mat. 13:55, 56). Süka nawainmalaainapain nüchonnii José, aʼyataainjachi maʼin nia napüleerua.

Shia naaʼinmaaka José sunoula nüpüshi

19. ¿Kasa naainjaka José süpüla anainjatüin sunoula nüpüshi?

19 Mayaainjeʼe niʼyataain José süpüla nipijain nüchonnii, shia jülüjaka maʼin naaʼin tü nanoulakat. Makalaka nükatalüin kaʼi süpüla naashajaain sümaa nüchonnii nüchiki Jeʼwaa jee tü nuluwataakalü anain. Oʼunawaishi José sümaa María suluʼumüin tü ekirajüleekat na judíokana; otta namaashii na tepichikana. Aashajeʼennüsü chayaa Nünüiki chi Maleiwakai jee aküjünüsü jamaluʼuluin shia. Shiasaʼa naleʼejapa, eeshijaʼa nüsakiijüle Jesuu chi nüshiyaashikai süchiki tü aashajeʼennakat. Nüchajaainja sukuwaʼipa José süpüla nusoutuin nümüin Jesuu. Jee müsia nümaʼawaisü José nüpüshi sünain tü miʼiraa aainjünakat chaa Jerusalén. Süpüla noʼunuinjanain sünain tü Pascuakat juyawai, waraitüshii naya 120 kiloometüro chaiwaʼaya nakua jee müsia naleʼejapa. Eesüjaʼa yüütüüire nepia piama semaana.

Nümaʼawaishii José na nüpüshikana Jerusalénmüin süpüla naʼwaajüinjachin Jeʼwaa.

20. ¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana süpüla nashatüin nukuwaʼipa José?

20 Maaʼulu yaa, na kachonshiikana naapüin tü choʼujaakat sümüin napüshi maʼaka nutuma José. Mayaainjeʼe naʼyataain süpüla nepijain nachonnii, shia kojutuleeka namüin anain nanoula nachonnii. Namaashii naya sünain tü outkajawaakat jee tü outkajawaakat miyoʼu. Jee nnojotsü eitüin natuma tü ai naʼwaajakalü oʼu Maleiwa. Neʼrüin na kachonshiikana shiain anain maʼin nekirajüle nachonnii sünain kanoulainjanain naya nünain Maleiwa maʼaka naainjain shia José.

«Achajaashii waya püchiki sünain shapaain maʼi waya paaʼu»

21. ¿Kasa naainjaka José sümaa nüpüshi soʼu tü Pascuakat? ¿Joujachi asukajaanüin Jesuu nutuma José sümaa María?

21 Aashajaasü tü Wiwüliakat süchiki wanee kasa alataka wanaa sümaa 12 juya Jesuu. Nümaashii José na nüpüshikana sünain tü Pascuakat Jerusalénmüin. Wainmashii na wayuu oʼunakana sümaa napüshi, koutapüishii naya. Talatüsü naaʼin süka neʼrüin kasiin tü  mojuuikat eepünaale naya. Yaletshiijaasü tü mmakat nalüʼülaapa sünain Jerusalén jee eeʼirajüshii naya tü jayeechi kanüliakat «Canciones de las Subidas» (Sal. 120-134). Wainmashaata wayuu antaka sünain tia miʼiraakat. Kettaapa tü miʼiraakat, aleʼejayaa müsü wayuu süchikuaʼa shipialuʼumüin. Wainma kasa jülüjaka naaʼin José sümaa María, nnojoika nasukajaain Jesuu, chayaashi naküjainruʼu palajana namaa na kasayuukana nanain. Waneemüin kaʼi, nasukajaain Jesuu. Ayoʼujaasü maʼin naaʼin süka nnojolin neʼrüin nia (Luc. 2:41-44).

22, 23. ¿Kasa naainjaka José sümaa María nasukajaapa Jesuu? ¿Jamüsü sünüiki María nantapa nünain Jesuu?

22 Nüleʼejaaka José sümaa María Jerusalénmüin. Noʼtta achikit tü kaayekat otta yüütüüisü maʼin napüla. «¡Jesuwaa, Jesuu!»,  namakalaka sümaa nachajaain nüchiki. Alatüsü apünüin kaʼi jee nnojoishi nantüin anain. Eesüjaʼa shapaale naaʼin José süka müichipain machikin Jesuu. «Nnojotsü taainjain tü nuchuntakat tamüin Maleiwa», eeshijaʼa nümüle. Shiasaʼa mapa, noʼunaka eemüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa eejanale jutkatüin na laülaayuu karaloʼutamaajanakana. Yalajaittaaka Jesuu napüla joyotiraain namaa na laülaayuukana. Talatajaasü naaʼin neʼrapa nia (Luc. 2:45, 46).

23 Eejachi Jesuu napüla sünain naapajüin otta nasakiijüin na laülaayuukana. Kekiishi maʼin nia otta atüjashi maʼin süpüleerua nünüiki, ponokoloko nia naaʼin na laülaayuukana. Jee müshia José sümaa María, ponusü maʼin naaʼin tia. Mayaapejeʼe nnojoluin süküjain tü Wiwüliakat jamüin nünüiki José wanaa sümaa tia, watüjaa aaʼu  shapaain maʼin naya, anuʼusa sünüiki María: «Tachonchee, ¿jamüshii nnojoliikaʼa paapirüin waya sünain makatajachin pia? Achajaashii waya püchiki sünain shapaain maʼi waya paaʼu» (Luc. 2:47, 48).

24. ¿Jamüsü kapüleeka epijaa tepichi saashin tü Wiwüliakat?

24 Süküjain wamüin tü Wiwüliakat shapaain maʼin naaʼin José sümaa María naaʼu chi nachonkai, eerejeʼe lotuin maʼin nukuwaʼipa Jesuu. Süka wainmain tü kasa mojusü alatakat maaʼulu, shapaasü naaʼin na wayuukana naaʼu nachonnii. Atalatalaasü naaʼin süka sükaaliinjain naya tü Wiwüliakat süpüla anain nepijia nachonnii natuma.

25, 26. ¿Jamüsü nünüiki Jesuu nümüin José sümaa María? ¿Jamüsü naaʼin José sutuma tia?

25 Anasü naaʼin Jesuu suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa, pejesü naaʼin nünain chi Nüshikai. Nnojotkalaka ponuinjatüin waaʼin makatüin nia chayaa. Chajachijaʼa nia aapajüin süpüshuaʼa tü ekirajünakalü anain nia. Nümakalaka nümüin José sümaa María sümaa kojutuin naya nümüin: «¿Jamüshii jia jüchajaakaʼa tachiki? ¿Nnojotsüjasaʼa jütüjaain saaʼu yaainjachin taya suluʼu nipia chi Tashikai?» (Luc. 2:49, TNM).

26 Jülüjaa müsü naaʼin José nünüiki Jesuu. ¿Talatüsüche naaʼin sutuma tü nümakat? Eesüjaʼa süpüla müin shia, süka jamüin, nüchajaain maʼin sukuwaʼipa José süpüla nikirajüin Jesuu süpüla alinjachin Jeʼwaa nüpüla süka niain Nüshin. Mayaainjeʼe jintülin Jesuu, nütüjaa aaʼu eein wanee nüshi aipürai otta kamaneeshi. Nnojotsü maaʼalüin neʼe nukuwaʼipa Jesuu süpaʼa mma, nükaaliinjain nia José.

27. ¿Kasa pükaaliinjüinjanaka anain na püchonniikana? ¿Kasa nashatüinjatka sünainjee nukuwaʼipa José na kachonyaashiikana?

27 Kachonle pia, anashii pükaaliinjüle naya süpüla wayuuinjanain aipüralii naya. Ayateerü müin nakuwaʼipa kachonniipa naya. Müleka kachonyaashire pia, alinjana püpüla maʼaka alin Jesuu nüpüla José. Pükaaliinja naya süpüla aleewainjanain nümaa Jeʼwaa, chi Nashikai (paashajeʼera Éfeso 6:4).

 Naaʼinrüin süpüshuaʼa tü achuntunakat nümüin

28, 29. (1) ¿Kasa süküjeeka achiki Lucas 2:51, 52 nüchiki José? (2) ¿Kasa akaaliinjünaka anain Jesuu nutuma José?

28 Nnojotsü aashajaain maʼin tü Wiwüliakat süchiki nukuwaʼipa José. Saashin tü Wiwüliakat, ayatüshia Jesuu jüüjüüin nümüin chi nüshiyaashikai otta sümüin tü niikat jee «ataralaashi joo Jesús sümaa kekiin maʼi je sümaa yalayalain. Kojutushi nia sütüma wayuu süpüshua, je talatüsü maʼi naaʼin Maleiwa nümaa» (paashajeʼera Lucas 2:51, 52). Wayaawata aaʼu sutuma pütchikat tia niain José wanee wayuu anakai maʼin atuma shipijia nüchonnii, müshijeseʼe kojutuin nia nümüin Jesuu, jüüjüüin nia nümüin otta noonooin sümaa nünüiki.

29 Saashin tü Wiwüliakat, kekiishi maʼin Jesuu. Nükaaliinjakajasaʼa nia José süpüla kekiinjachin nia. Naashin na judíokana, nnojoishi kekiin maʼin chi wayuu aʼyataakai waneepia. Naashin nayakana, nnojoishi süpüla niyaawatüin saaʼu tü lotookalü akuwaʼipaa jee matüjainsai süpüleerua nünüiki chi wayuu eekai niʼyataain süka taapüla, eekai nüpünajülin jee niʼyataale sünain kachueera. Alawaapejeʼe neʼe tia namakat na judíokana. Ichaʼasaʼa kekiin maʼin Jesuu miyoʼupa nia mayaainjeʼe nipijalain nia wanee wayuu aʼyataai süka taapüla. Naapakajasaʼa Jesuu sünain anain maʼin nünüiki chi nüshiyaashikai süchiki tü lotookalü akuwaʼipaa, shiain wane nukuwaʼipa Jeʼwaa tia.

30. ¿Kasa nashatüinjatka sünainjee nukuwaʼipa José na kachonshiikana?

30 Süka niʼyataain José waneepia süpüleerua nüpüshi, nnojotsü choʼujaain tü eküütkat namüin. Müshijeseʼe katsüin otta tütüin maʼin Jesuu miyoʼupa nia. Ekirajünüshi niaya nutuma José sünain aʼyatawaa süka taapüla, jashichi tia aʼyatawaakat. Eʼnnaajünüshi nia saaʼujee niʼyataalin süka taapüla (Mar. 6:3). Nnojoishi amülain neʼe nikirajüin nia José. Na wayuu kachonshiikana, naapüinjatü nayaalujut nachonnii otta nekirajüinjana naya sünain aʼyatawaa.

31. (1) ¿Joujachi outuin José? (Paashajeʼera tü pütchi  süttakat). (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa nunoula José?

31 Süchikijee tia, nnojotsü achuntunuin piantua nünülia José. Shia neʼe süküjaka tü Wiwüliakat woutiisain Jesuu wanaa sümaa 30 juya nia. Sünainjee tia, wayaawata aaʼu maʼwayuusein María nuʼttapa Jesuu sünain aküjaa pütchi sümüin wayuu (paashajeʼera tü pütchikat « ¿Joujachi outuin José?»). Wayuu kanoulashi José, nia wanee wayuu aʼyataakai süpüleerua nüpüshi otta naaʼinmajüin naya suulia kasa mojusü. Anasü washatüle sukuwaʼipa nunoula José, jaʼitainna machoin waya.

^ püt. 4 Suʼunnaa tia, suchuntuushire wanee jierü nutuma wanee wayuu, müsü saʼaniraaitpakai saaʼin nakuwaʼipa namüin na wayuukana.

^ püt. 8 Nnojotsü nüjünalain Jeʼwaa tia jolotsükat. Nia eʼitaaka shia Satanaa noʼupaʼaluʼu naya wayuukana shiiʼiree nuʼutunuin aaʼin Jesuu.

^ püt. 11 Tü palajatkat kasa pülasü naainjaka Jesuu, naainjain shia woutiisapa nia saashin tü Wiwüliakat (Juan 2:1-11).