1, 2. ¿Kasa aʼwanajaaka süchikijee nükalioʼu Noé? ¿Jamüsü naaʼin Abraham sutuma tü alatakat?

ASHAʼWALAAPÜNAASHI Abraham sümaa niirakaain wopumüin. * Shiasaʼa niirakaaka sümüin wanee pirámide, zigurat münüsü. Niʼrüin kaitataalain sümüsain tü aʼajünakat suluʼu tia aʼwaajüleekat. Eeshiijaʼa süpüla nayain aʼajüin tia na sacerdoote aʼwaajakana chi kashikai. Aapünüsü nekiisa kaayeruʼupünaa. «Mojutaʼaleesüjaʼa maʼin tü naainjakat wayuukana naainua», nümaka Abraham. Oʼunaajaa nümüin nipialuʼumüin. Jeej, alatüshi nia pasanainpünaa sünain tü wayuukalüirua; üttakajasaʼa naaʼin sutuma suʼwaajünüin maleiwayaasü suluʼu tü pueulokot Ur. Eeyaai neʼe mapuʼuin tü mmapaʼakat kataiwaʼaya noʼu Noé.

2 Joʼuushi Abraham piama juya süchikijee nünaajaain Noé. Wanaa sümaa nüshakatüin Noé sümaa nüpüshi suluʼujee tü anuwakat, aʼajüshi nia mürüt nümüin Maleiwa, shiiʼiyataaka wanee kasüpolüin sirumatuʼu (Gén. 8:20; 9:12-14). Niaʼala neʼe aʼwaajünaka Jeʼwaa nümüiwaʼa soʼu tia. Kakalia süchikijee tia, nükalioʼu Abraham, palitchon na aʼwaajakana Jeʼwaa. Shia aʼwaajünaka maʼin tü maleiwayaasükalüirua, eejachijaʼa Taré chi nüshikai Abraham sünain aaʼinraa tia. Eeshijaʼa nukumajüire shiyaakua maleiwayaasü (Jos. 24:2).

¿Jamüsü anaka ashataa sukuwaʼipa nunoula Abraham?

3. ¿Jarat tü akuwaʼipaa eʼnnaajünakalü aluʼujee Abraham? ¿Kasa eeka süpüla washatüin sünainjee nukuwaʼipa?

3 Naatajatpajaʼa nukuwaʼipa Abraham, eʼnnaajünüshi nia suluʼu kanoulain nia nünain Maleiwa. Suʼunnaa sülatüin tü kaʼikalüirua, ayatsia akooʼomüinraain tü nunoulakat, müshijeseʼe «nashi napüshuaʼa na kanoulashiikana» nümüin Pablo nüchiki (paashajeʼera Roma 4:11, TNM). Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Abraham süpüla  kanoulainjachin nia nünain Maleiwa otta tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin nukuwaʼipa.

Alataka süchikijee Juya Miyoʼusüka

4, 5. ¿Jara ekirajaka Abraham nüchiki Jeʼwaa? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?

4 ¿Jara ekirajaka Abraham nüchiki Jeʼwaa? Eejana waneeinnua wayuu waneepiakana nümaa Maleiwa nükalioʼu Abraham maʼaka naaʼin Sem. Mayaainjeʼe nnojolin niain eʼirumaain, nia achuntunawaika anülia palajana suluʼu tü Wiwüliakat, eesüjaʼa shiale sutuma wayuuin kanoulashi nia. * Kakalia mapa süchikijee tü Juya Miyoʼusükat, «chi Nümaleiwasekai Sem» müshi Noé nüchiki Jeʼwaa (Gén. 9:26). Kojutushi maʼin Jeʼwaa nümüin Sem otta kojutusü nümüin aʼwaajaa nia.

5 ¿Niʼraajüinche Abraham Sem kataiwaʼaya noʼu? Eeshijaʼa süpüla niʼraajüin nia. Eeshijaʼa süpüla niʼraajüin Sem laülaacheʼechonpa nia. Ponokajasaʼa naaʼin Abraham wattairüin saaliin tü kasa niʼrakat chi nutuushikai, yaamaʼaichika joo nutuushi, alatüirü suulia 400 juya nuuyase. Eetüjüiya Sem süpülapünaa tü Juya miyoʼusükat. Niʼrüin mojulaain maʼin wayuu otta niʼrüin shipirajaain wüin tü Mmapaʼakat. Niʼrüin tü palajatkalüirua pueulo akumajaakalü. Niʼrüin sumojujaain tü mmapaʼakat sutuma niʼrüin wayumüin Nemrod, chi akumajitkai tü torre chajatkat Babel. Nnojoipejeʼe sünainpünaain Sem tia. Nnojotsüjeseʼe eeʼiranajaain nünüiki otta sünüiki nüpüshi soʼu nükatajirüin Jeʼwaa «sükuaippa sünüiki tü wayuukolüirua süpüshua». Ayatshiijaʼa naya aashajaain süka tü sünüikitüjütkaʼaya wayuu nutuma Jeʼwaa sümaʼleiwaʼaya. Kojutushaatashi Sem nümüin Abraham. Eeshijaʼa süpüla niain ekirajüin Abraham nüchiki Jeʼwaa, malaaka kakaliain niʼraajüin nia Abraham.

Niyoutashaatain Abraham naʼwaajünüin maleiwayaasü na wayuu chejeʼewaliikana Ur.

6. (1) ¿Kasa naaʼinraka Abraham sutuma nütüjaain saaʼu tü nüʼitirakalü aaliijee Jeʼwaa tü Juya Miyoʼusükat? (2) ¿Jamapuʼusü nukuwaʼipa Abraham sümaa Sara kasaatpa naya?

6 Nünaajaain Abraham suluʼu naaʼin tü nüʼitirakalü aaliijee Jeʼwaa tü Juya Miyoʼusükat otta wanaawasü naaʼin nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin Noé. Niyoutuinjeseʼe aʼwaajaa tü maleiwayaasükalüirua, nnojotsü nüshatüin nakuwaʼipa na wayuu manoulasaliikana, jaʼitakajeʼe neʼe nüpüshire naya. Kasaatshi Abraham sümaa wanee wayuu anamia maʼin, Sara sünülia. * Anachonsü maʼin tia wayuukot otta kanoulashaatasü  maʼin shia nünain Maleiwa. Mayaapejeʼe machonniin naya, talatüshii maʼin naya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Nia nachonyaaka Lot, nüsiipü Abraham chia makai otta mooʼutshi nia.

7. ¿Jamüsü choʼujaaka washatüinjatüin nukuwaʼipa Abraham?

7 Abraham sümaa Sara waneepiashii naya nümaa Jeʼwaa, nnojotsü naʼwaajüin namaleiwaseya na wayuu chejeʼewaliikana Ur. Süpüla katsüinjatüin wanoula, nnojotsü washatüinjatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana jee nnojoliinjana waya mmoluin. Naashin Jesuu, nnojotsü wanaawain naaʼin na nikirajüinkana namaa na manoujainsaliikana, müshiijeseʼe maaliin naya napüla na manoujainsaliikana (paashajeʼera Juan 15:19). Püʼleejünüle sutuma püpüshi jee sutuma wayuu saaliijee piʼyataain nümüin Jeʼwaa, soteesü paaʼin wainmainnain na wawalayuu alatakana amüin tia. Alatüsü tia pümüin süka wayuuin kanoulashi pia maʼaka naaʼin Abraham sümaa Sara.

«Puʼuna suluʼujee tü puumainkat»

8, 9. (1) ¿Jarat tü kasa anashaatasü alatakat nümüin Abraham soʼuinka wanee kaʼi? (2) ¿Jarat tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa aküjünaka nümüin Abraham?

8 Soʼu wanee kaʼi, alatüsü wanee kasa anashaatasü nümüin Abraham. Naapüin wanee pütchi nümaʼanajeejatü Maleiwa. Nnojotsü aküjünüin jamüin maʼin sukuwaʼipa süpüla süküjünüinjatüin tia pütchikat nümüin Abraham, shiajaʼa aküjünaka niiʼiyataain nümüin «chi Maleiwa anashantashikai maʼi» (paashajeʼera Aluwataaushikana 7:2, 3). Eeshijaʼa süpüla aapieein chi aküjakai nümüin Abraham nünüiki chi Maleiwa Aluwataashikai saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Atütülaakajasaʼa naaʼin Abraham sutuma niʼrüin naatajatshaanain nukuwaʼipa Maleiwa suulia tü sümaleiwayaasükat wayuu.

9 Anuu tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa aküjünaka nümüin Abraham: «Puʼuna suluʼujee tü puumainkat otta namaʼanajee na kasakana pünain. Puʼuna suluʼumüin tü mma teeʼiyateetkat pümüin». Nnojotsü nüküjain Jeʼwaa nümüin Abraham jaralüin tü mma eeinjachire kejepüsein nia, shia neʼe nüküjaka niiʼiyateerüin shia nümüin. Oʼunuinjachi Abraham suluʼujee nuumain jee sümaʼanajee nüpüshi. Sümaiwa paala, kojutushaatasü nüpüshi wanee wayuu nümüin chaa Oriente Medio. Nüpütüle wanee wayuu nüpüshi sümaa nuʼunuin wattamüin noulia, mojushaatasü maʼin tü naaʼinrakat. Mojuleesia suulia outaa naashin naya wayuukana.

10. ¿Kasa kapüleeka aaʼujee nümüin Abraham sümaa Sara napütüin tü nepia chajatkat Ur?

10 Kapüleekajasaʼa nümüin Abraham oʼunaa nuumainpaʼajee. Washitpuʼu maʼin tü mmakat Ur otta watta saalii wayuu eejatka chayaa (paashajeʼera tü pütchikat « Tü mma nuʼunakalü aluʼujee Abraham sümaa Sara»). Wanaa sümaa supotunüin eejatüle tü pueulokot Ur, antüna anainrü süchikanain piichi muloʼuyuu otta atüjaana aaʼu  kepiuunasein na kepiapuʼukana suluʼu tia piichikalüirua. Eesü piichi eekai 12 sukuatse otta ipa süpaʼa tü süpaatiasekat. Eesü kaʼwüinseka, eekai kaluʼuin oʼoojulee jee alcantarillado. Wanee kasa kapüleeka aaʼujee nümüin Abraham nuʼunuin nuumainpaʼajee shia sutuma 70 nuuyase otta Sara eesü maʼaka 60 suuyase. Shapaakajasaʼa naaʼin Abraham saaʼu tü nuʼwayuusekat, jamaleere shia chaa eemüinjanale noʼunuin. ¿Naaʼinmajeetche eera shia? Yootokajasaʼa nia sümaa Sara süchiki tü shapaakalü atuma naaʼin piamaleʼeya. Talatashaatasü naaʼin Abraham wanaa sümaa «oʼuneerü taya pümaa» sümüin Sara nümüin. Yapasüjaʼa Sara süpüla apütaa shipia mayaasüjeʼe anashaatain shia.

11, 12. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka Abraham sümaa Sara süpülapünaa noʼunuin noumainpaʼajee? (2) ¿Jamüsü maʼin nukuwaʼipa Abraham namaa na nüpüshikana noʼunajanapa suluʼujee mmakat Ur?

11 Kettaapa sukuwaʼipa nutuma Abraham sümaa Sara tü naaʼinrajatkat, yapaajaʼa namüin. Wainma kasa naaʼinrajatka, naneeküinjatü kasain nalüʼüjüinjatüin. ¿Namaainjanache na napüshikana namaa na nepiuunasekana? Laülaaichipajaʼa maʼin Taré, chi nüshikai Abraham. ¿Anashiche nümaanüle chaa eeʼewaire Abraham sümaa Sara? Nnojoishi napüteein süka laülaaichin nia, choʼujaashi naaʼinmajüin. Niakajaʼa jamüshin Taré, oʼuneeshi nia namaa; nnojoluichipa nia aʼwaajüin maleiwayaasü. Süküjain tü Wiwüliakat niain Taré nekiipüʼüjanain na nüpüshikana soʼu nojuʼitüin suluʼujee tü pueulokot Ur. Oʼunataalashi Lot namaʼaya (Gén. 11:31).

12 Anta müsüjaʼa tü kaʼi noʼunajatkalü oʼu. Jutkatapüittaalashii naya anooipaʼa sünain tü pueulokot süʼütpaʼa tü wüin süsapoʼupünaakat tü pueulokot. Yalajatüjaʼa anneetkalüirua naʼütpaʼa, keraasü chisoouikat saaʼu püliikükalüirua otta tü kameeyakalüirua. * Talatajüshii na wayuukana. Eirakaa müshiijaʼa naya nümüin Abraham, «jooʼuya jümaala» nümaka namüin. Akoʼulayaa müshiijaʼa naya nüchiirua, müinnamaʼaleʼe maleʼejüin nachikuaʼa suluʼumüin tia pueulokot.

13. ¿Kasa naaʼinraka na wawalayuukana süka nashatüin nukuwaʼipa Abraham sümaa Sara?

13 Maaʼulu yaa, watta naalii wawalayuu okolojookana eere alin neeʼiree Aküjalii pütchi. Eeshii na ekirajaakana sünain wanee anüikii naatajatü süpüla kooʼomüin naʼyataain sünain aküjaa pütchi, eeshii na ooʼulakakana tü sukuwaʼipakat aküjaa pütchi jeketkat. Kapüleesia namüin na wawalayuukana aaʼinraa tia süka napütüinjatüin tü kasa namaʼanakat maʼaka saaʼin nutuma Abraham sümaa Sara. Shiimainshaata kojutuin namüin naʼyataain nümüin Jeʼwaa, müsüjeseʼe naaʼinrüin tia. Waaʼinrüle tia, aneerü maʼin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa otta alanaʼaleejeeria tü naapakat wamüin suulialeʼeya tü waapakat  nümüin (Heb. 6:10; 11:6). ¿Kasaka naaʼinrüin Maleiwa nüpüleerua Abraham saaʼu kanoulain nia nünain?

Nalatüin tü süchikat Éufrates

14, 15. ¿Jamüsü nukuwaʼipa Abraham nuʼunaiwaʼaya chejee Ur nüntaleepa Haránmüin? ¿Kasa makataka anainjee Abraham suluʼu tü pueulokot Harán?

14 Wattainna wayuukana otta kiʼrainnapa naya sünain waraitaa jee saaʼuwaa püliikü jee kameeya. Yootushi Abraham sümaa Sara wopuluʼupünaa. Nnojotpejeʼe jaʼyain nanüiki sutuma chalen chalen majüin shipisana sükaleenase tü neʼejenakalüirua. Shiasaʼa sutuma kakaliairüin tü wayuukalüirua sünain waraitaa, mapüleeitpa namüin akumajaa otta atsajaa tü nepiayaakat eere natunkaapünaain. Püliikoʼushi Taré jee eeshi saaʼule nia kameeya. Palaamüinkuatsü tü wayuukalüirua, sotpaʼapünaasüirua tü süchikat Éufrates. Kakalia naya waraitüin otta anashii naya napüshuaʼa.

15 Waraitapa naya maʼaka 960 kiloometüro, antapaatüshii naya eemüin wanee piichichennii, shiajaʼa tü pueulokot Harán, süpünaluʼusü wayuu wüinpejeʼewat jee wopujeʼewat. Makatüshijaʼa Abraham suluʼu tia pueulokot süka mapülüʼüin naaʼin chi nüshikai, isasü nüchiki oʼunaa.

16, 17. (1) ¿Jarat tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Abraham chaa Harán sutuma nükaaliinjain nia Jeʼwaa?

16 Süchikijee tia, anaajaashi chi laülaakai Taré, 205 nuuyase soʼu  tia (Gén. 11:32). Mojukajasaʼa naaʼin Abraham nüchiirua chi nüshikai. Aashajaashi Jeʼwaa nüchikuaʼa nümaa Abraham. Nüküjain süchikuaʼa nümüin Abraham tü nümakalinkat nümüin soʼu chajachin nia Ur. Nüküjainjaʼa Jeʼwaa wattainjanain naaliin nuuʼuliwoʼu Abraham otta anakuwaʼipalüinjatüin wayuu süpüshuaʼa nünainjee (paashajeʼera Génesis 12:2, 3). Atütülaakajasaʼa naaʼin Abraham sutuma nünüiki Jeʼwaa. Oʼunushijaʼa nia suluʼujee tü pueulokot Harán, talatüin nia sutuma tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin.

17 Wainmaleesia maʼin tü kasa nakotchojüinjatkat. Akooʼomüinraasü nuwashirüin Abraham chaa Harán süka anakuwaʼipalin nia nutuma Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, wainma «tü nawashirüinkat je tü nachepchiakalüirua nayalainkat» chaa Harán (Gén. 12:4, 5). Choʼujaasü wainmainjatüin nuwashirüin Abraham otta nüchepchiairua, malaaka joo wainmainjatüin nuuʼuliwoʼu. Maaʼulu yaa, nnojoishii washirüin nutuma Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin, shiajaʼa naapaka tü choʼujaakat süpüla nekeraajüin tü nuluwataakalü anain naya. Yapashijaʼa Abraham süpüla oʼunaa Haránjee, nnojotpejeʼe nütüjaain aaʼu jalamüinjachin nüntüin.

Nüpütüin Abraham otta Sara süpüshuaʼa tü kasa namaʼanajatkat Ur.

18. (1) ¿Kasoʼulajachi nülatüin Abraham waneemüin saʼata tü süchikat Éufrates? (2) ¿Kasa maa alataka 14 nisán kakalia mapa süchikijee nülatüin Abraham waneemüin saʼata tü süchikat? (Paashajeʼera « Kojutusü maʼin tia kaʼikat»).

18 Waraitüle Abraham namaa na nümaajanakana maʼaka jeʼra kaʼi, antüshiijee Carquemis, süpüna maʼin wayuu tia pueulokot otta shia eere sülatüin wayuu waneemüin saʼata süchikat Éufrates. Eeshijaʼa süpüla chajachin Abraham soʼu tü kaʼi kojutukalü maʼin sümüin nupueulose Maleiwa. Soʼu 1943 süpülapünaa wakalia, alatüshi Abraham waneemüin saʼata tü süchikat Éufrates, eesüjaʼa soʼujatüle shia 14 nisán (Éx. 12:40-43). Soʼujeʼereʼeya tia, oʼttüsü sünain shikeraajüin tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham. Uuchimüin sukua, chajatü tü mma niiʼiyatüinjatkat Jeʼwaa nümüin Abraham.

19. ¿Kasa nümaka Jeʼwaa nümüin Abraham? ¿Kasache antajaaka nikiiruʼu soʼu tia?

19 Uuchimüinkuatsü tü wayuukalüirua, antüsüjaʼa shiairua Siquemmüin, nashaʼwalaapünaaka süʼütpaʼa tü wunuʼuirua miyoʼuyuu chajatkat Moré. Naashajaaka Jeʼwaa nüchikuaʼa nümaa Abraham yalaʼaya, müshi Jeʼwaa nümüin: «Süpüshua mmakat tüü,  shiimüin sünain taapeerüin shia namüin na puuʼuliwoʼukana». Shiayaainjeʼe sotojooin naaʼin Abraham tü nümakalinkat Jeʼwaa suluʼu tü apainkat Edén nüchiki wanee suuʼuliwoʼu tü jietkat, chi oʼtteʼerüinjachikai wayuu (Gén. 3:15; 12:7). Eesüjaʼa süpüla niyaawatüin saaʼu Abraham naaʼinrüinjatüin Jeʼwaa wanee kasa anashaatasü nükajee niakai.

20. ¿Kasa naaʼinraka Abraham süka kojutushaatain nümüin tü nüneekakalü apüla nia Jeʼwaa?

20 Kojutushaatasü nümüin Abraham tü nüneekakalü apüla nia Jeʼwaa. Soʼu chajachinkain nia suluʼu tia mmakat eere kepiapuʼuin na kananeokana, eejüsü naaʼin. Akumajüshi nia aʼajülee mürüt nümüin Jeʼwaa eere nutunkaapünain; nukumajüin wanee süʼütpaʼa tü wunuʼu miyoʼuyuu chajatkat Moré otta wanee süʼütpaʼa Betel. Nuchuntapuʼuin Abraham nünülia Jeʼwaa. Eeshijaʼa naapüle analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu niiʼiyatüin nümüin tü mma namüinjatkat na nuuʼuliwoʼukana. Eeshijaʼa süpüla nüküjain pütchi namüin na kepiakana suluʼu tia mma nüntakalü aluʼumüin (paashajeʼera Génesis 12:7, 8). Choʼujaayütpejeʼe niʼrüin nümüliala Abraham soʼu tia saaliijee kanoulain nia. Akalajasaʼa nnojoluin jülüjakuʼu müin naaʼin tü kasa nüpütakat Ur. Shia jülüjaka naaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Maleiwa nümüin. Saashin tü Wiwüliakat, «naʼatapajüin tü pueulo ichekat maʼin aikalaaya, tü nukumajakat Maleiwa» (Heb. 11:10, TNM).

21. ¿Kasa watüjaaka aaʼu süchiki Nuluwataaya Maleiwa nnojotka nütüjaain aaʼu Abraham nümaiwa? ¿Kasa anaka süpüla waaʼinrüin?

21 Maaʼulu yaa, wainmaleesia tü watüjaakalü aaʼu nuulia Abraham süchiki tü pueulo aküjünakalü achiki nümüin, watüjaa aaʼu shiain Nuluwataaya Maleiwa. Watüjaa aaʼu suluwataaitpain tia Aluwataayakat chaa iipünaa otta shiainjatü ajaʼlajeʼeraka tü kasa mojusükat. Watüjaaitpa aaʼu niain Jesuu shikiipüʼüin tia Aluwataayakat otta nuuʼuliwoʼuin nia Abraham. Anashaateerü maʼin weʼrapa süsoʼiraain naaʼin Abraham otta nütüjaapa saaʼu tü naaʼinrakat Maleiwa süpüla nikeraajüin tü nünüikikat. ¿Jama piakai? ¿Piʼreein tü naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa süpüla nikeraajüin nünüiki? Ayataʼaya püshatüin nukuwaʼipa Abraham. Piʼyataa nümüin Jeʼwaa jaʼitairü puuʼulaainjatüin tü kasa pümaʼanakat süpüleerua aaʼinraa tia, poonoo sümaa nünüiki otta kojuta maʼin pümüin tü aʼyatawaa eekai naapüin Jeʼwaa pümüin. Paaʼinrüle tia, meechi Abraham maʼaka naaʼin wanee püshi pümüin.

^ püt. 1 Soʼu tia, Abrán nünülia chia wayuukai. Kakalia mapa süchikijee tia, Abraham nünülia nutuma Maleiwa, «Süshi wayuu Watta saalii», maluʼulu tia anülieekat (Gén. 17:5, TNM).

^ püt. 4 Akaʼaya neʼe Abraham, nia achuntunawaika anülia palajana suluʼu tü Wiwüliakat mayaainjeʼe nnojolin niʼirumain nia Taré.

^ püt. 6 Wanaa sümaa tia, Sarai sünülia tia wayuukot. Mapa süchikijee tia, Sara sünülia nutuma Maleiwa, «Nüchon wanee aluwataai» maluʼulu tia anülieekat (Gén. 17:15, TNM).

^ püt. 12 Naashin noʼutku na wayuu ekirajaakana sünain sukuwaʼipa wayuu sümaiwajatka, nnojotpuʼusü kamüʼlüin wayuu kameeya kataiwaʼaya noʼu Abraham. Nnojotpejeʼe pansaain tü namakat. Kojuyatua ashajünüin suluʼu tü Wiwüliakat kamüʼlüin kameeya Abraham (Gén. 12:16; 24:35).