Eeshii eeka naainjüin kasa nekiira na ouktushiikana süka katüin noʼu naashin

¿Jamüshi niʼyataaka maʼin Satanás namaa na yolujaakana shiiʼiree nemeejüin waya? Shia süka keeʼireein naaʼin waʼwaajeein naya, wanoujeein sünain tü naʼalainkat, weʼreein wayumüin otta waainjeein kasa mojusü nümüin Je’waa maʼaka tü kasa aainjünakat namüin na ouktushiikana.

Ouktule wanee wapüshi aisü maʼin wamüin, eeshii waʼyalajüle maʼaka ‹niʼyalajüin Jesús› wanaa sümaa ouktuin Lázaro, chi naʼaleewainkai (Juan 11:35).

Suluʼupünaa tü mmakat watta saalii sümaa naatawalin sukuwaʼipa tü kasa aainjünakat namüin na ouktushiikana. Eesü eeka anain saashin tü Wiwüliakat, tü mojukat shia tü aainjünakat nekiira na ouktushiikana süka katüin noʼu naashin na wayuukana otta süpüla nnojoluinjanain jashichin naya namüin. Süka ‹nnojoluin kasain natüjaain aaʼu na ouktushiikana›, eeka naaʼinrüin tia, oonooshii sümaa naʼalain Satanás (Eclesiastés 9:5, NM).

Eesü wayuu anoujaka sünain wakaalinjüinjanain na outushiikana naashin

 Eeshii eeka nasülajüin eküülü sümaa asüüshi namüin na ouktushiikana otta nekaain nekiira soʼu 40 kaʼi otta nekeraajapa wanee juya. Tia aainjünüsü süpüla nakaaliinjünüin na ouktushiikana suulia mojujain nakuwaʼipa na wayuukana natuma otta ‹suʼunuinjatüin› tü naaʼinkat eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua.

Tia aainjünakat nnojotsü anain otta müsia naʼalain shia Satanás. ¿Anasüche nümüin Je’waa woonoole sümaa naʼalain Satanás? ¡Nnojo! (2 Corinto 6:14-18).

Nnojoishii sünainpünaain naʼalain Satanás na aʼyataashiikana nümüin chi Maleiwa shiimainkai. Tü naainjakat maʼin shia nakaaliinjüin otta natalateʼerüin naaʼin na katoʼuchiikana. Natüjaa aaʼu niain müleʼe Je’waa eeka süpüla nükaaliinjüin na ouktushiikana (Job 14:14, 15).

 Mojusü nümüin Maleiwa aaʼinraa tü naaʼinrakat na outshiikana

Eeshii eeka naashajaain namaa na yolujaakana otta waneeinnua oʼunushii eemüin na ooʼulaküliikana. Naaʼinraka na outshiikana shia: vudú, ooʼulakiraa, eiyajaa wayuu otta asakiraa na ouktushiikana.

Mojusü nümüin Maleiwa kasa eekai müin aka saaʼin tüü. Nuchuntuin nuʼwaajünüinjachin nümüiwaʼa (Exodo 20:5)

Mojusü tia saashin tü Wiwüliakat, müsü sünüiki: «Nnojoluinjana eein jaʼaka wayuu eeka [...] nooʼulaküliin, naainjüliin kasa pülasü, neiyajüliin wayuu, nasakirüin outsü jee niale wanee ooʼulaküi atüjüshi maʼin ayaawataa tü alatajatkat otta eeka nasakirüin na ouktushiikana. Üttüsü naaʼin Je’waa nanain eeka naainjüin tia» (Deuteronomio 18:10-12, NM).

¿Jamüshii naapiraka waya Je’waa suulia tü naaʼinrakat na outshiikana?

 Naapirüin waya Je’waa suulia tü naaʼinrakat na outshiikana süpüla anain wakuwaʼipa. Aipürai nia, nükaaliinjeein na wayuukana otta nütüjaa aaʼu mülieenain maʼin eeka namaain na yolujaakana.

Eesü wanee wayuu outsü Nilda sünülia chejeʼewalü Brasil. Müliasü maʼin shia natuma na yolujaakana. Müsü sünüiki: «Taleʼeruʼushii na yolujaakana, naaʼinrüin tü naaʼinreekat taka, ouktapünaʼawaisü otta mamainnasü taya natuma, oʼuninnüsü taya pitaaruluʼumüin, asüsü taya wunuʼu, yootsü otta akamüjüsü maʼin taya soʼu watta saalii juya».

Mojusü nakuwaʼipa na wayuu eeka naaʼinrüin tü naainjakat na ooʼulaküliikana. Eeshii eeka mepiain, püreesain ooʼulaka ouktuin sutuma

Mapa akaaliinjünüsü Nilda nutuma Je’waa otta natuma na Aküjüliikana pütchi nüchiki, süchikijee tia oʼunushii na yolujaakana suulia, maaʼulu anasü maʼin sukuwaʼipa. Müsü shia: «Nnojo nanainpünaain jia na yolujaakana».