O’UNUSHII maʼaka 50.000 israeliita Jerusalénmüin. Nantapa chamüin nnojotsü wayuu napüla otta nakumajüinjatü shia süchikuaʼa.

Nakumajüin palajana tü aʼajüleekat mürüt nümüin Jeowa. Mapa nakumajaka tü aʼwaajüleekat. Akanasaʼa naya eimmolojunushii natuma na naʼünüükana, nashajirüin karaloukta chi aluwataaikai Persia süpüla nooʼulaain na israeliitakana suulia akumajaa tü aʼwaajüleekat.

Alatüirü 17 juya süchikijee noʼunuin na israeliitakana Babiloniajee. Nuluwataaka Maleiwa na nünüikimaajanakana, Ageo otta Zacarías süpüla naküjüin namüin na wayuukana nakumajüinjatüin süchikuaʼa tü piichikat. Neʼitaain naaʼin na wayuukana nünain Maleiwa, nakumajaka süchikuaʼa tü aʼwaajüleekat sümaa nachiajaanüin paala nutuma chi aluwataaikai Persia.

Mapa nüntaka Tatenai wanee shikiipuʼu surulaat nüsakiraka na israeliitakana jamüin nakumajaka tü aʼwaajüleekat. Naküjaka nümüin nünüiki Ciro: ‹Juʼuna Jerusalénmüin otta jukumaja tü aʼwaajüleekat Jeowa›.

Nuluwataaka Tatenai wanee karaloukta Babiloniamüin süpüla nüsakirüin süchiirua nünüiki Ciro, ouktushi Ciro wanaa sümaa tia. Mapa suluwataanaka karaloukta eere süküjünüin shiimain nünüiki Ciro. Nümaka chi aluwataaikai Persia: ‹Juuʼulaa nakumajai na israeliitakana tü aʼwaajüleekat. Jükaaliinja naya›. Süchikijee 4 juya kettaasü tü aʼwaajüleekat, talataka maʼin na israeliitakana.

Alatüsü 48 juya süchikijee sukumajünüin tü aʼwaajüleekat. Müliashii na israeliitakana, tü miichikalüirua otta tü aʼwaajüleekat nnojotsü anain maʼin. Naapaka Esdras süchiki tia chaaʼaya Babilonia. ¿Kasa naainjaka sutuma tia?

Oʼunushi nia eemüin Artajerjes chi aluwataaikai Persia. Naapaka chi aluwataaikai nümüin wainma kasa süpüla nülüʼüjüin shia Jerusalénmüin. Naashajaaka Esdras namaa na israeliita chakana Babilonia süpüla nakaaliinjüin nia. Noʼunaka 6.000 nümaa. Alüʼüjüshii pülaata, ooro otta waneeirua kasa.

Mojusü naaʼin Esdras süka eein wayuu mojulaasü wopuluʼu. Eesü süpüla naʼluwajüin tü nachisekat otta noʼutuin naaʼin. Makalaka nuutkajeʼerüin Esdras na wayuukana maʼaka piʼrüin suluʼu tü ayaakuaakat. Nachuntaka nümüin Jeowa süpüla naaʼinmajüin naya wopuluʼu.

Esdras otta waneeinnua wayuu sünain o’uraajaa

Naaʼinmajaka Jeowa naya, süchikijee 4 kashi nantaka Jerusalénmüin. Shikirajüin waya tia, naaʼinmajüin Jeowa na wayuu eʼitaakana naaʼin nünain.

Esdras, kapiitulo 2-8.



Asakiraa

  • ¿Jeʼrashii israeliita oʼunaka Jerusalénmüin? ¿Kasa nnojotka napüla nantapa chamüin?
  • ¿Kasa nakumajaka palajana na israeliitakana? ¿Kasa naainjaka na naʼünüükana?
  • ¿Jaralii na wayuu kanüliakana Ageo otta Zacarías? ¿Jamüsü nanüiki namüin na wayuukana?
  • ¿Jamüsü nuluwataaka Tatenai wanee karaloukta Babiloniamüin? ¿Kasa aküjünaka suluʼu tü karaloukta aluwataanakat nümüin?
  • ¿Kasa naainjaka Esdras naapapa nnojoluin anain maʼin tü aʼwaajüleekat Jeowa?
  • ¿Kasa nuchuntaka Esdras nümüin Jeowa suluʼu tü ayaakuaakat? ¿Naapüin Jeowa nünüiki Esdras? ¿Kasa shikirajaka anain waya tia?

Asakiraa sooʼomüin

  • Paashajeʼera Esdras 3:1-13.

    ¿Kasa ayatüinjatka waainjüin suluʼule waya wanee mma eere nnojoluin na anoujashiikana nünain Maleiwa? (Esd. 3:3, 6; Aluw. 17:16, 17; Heb. 13:15.)

  • Paashajeʼera Esdras 4:1-7.

    ¿Jamüshii nnojoluinjanaka waya paaʼinwajiraain namaa na naatakana anoula maʼaka naainjüin shia Zorobabel? (Éxo. 34:12; 1 Cor. 15:33; 2 Cor. 6:14-17.)

  • Paashajeʼera Esdras 5:1-5, 17 otta 6:1-22.

    ¿Jamüshii nnojoliika nooʼulaain na israeliitakana suulia aainjaa tü aʼwaajüleekat natuma na naʼünüükana? (Esd. 5:5; Isa. 54:17.)

    ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat sülatüle kasa mojusü namüin maʼaka naaʼin na laülaashiikana napüleerua na Judíokana? (Esd. 6:14; Sal. 32:8; Roma 8:31; Sant. 1:5.)

  • Paashajeʼera Esdras 8:21-23, 28-36.

    ¿Kasa waainjüinjatka süpülapünaa waainjüin wanee kasa maʼaka naaʼin Esdras? (Esd. 8:23; Sal. 127:1; Pro. 10:22; Sant. 4:13-15.)