Aʼwaajaa wanteera. Namüin na aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa aʼwaajünüsü tü wanteerakat nuulia Maleiwa süküjünüle pütchi analuʼulu otta shiiʼirajünüle amüin. Naainjüle tia müshii neʼitaakai naaʼin sünain akaaliinjünaa natuma na sülaülashiikana mma nuulia Maleiwa (Isaías 43:11; 1 Corinto 10:14; 1 Juan 5:21). Nabucodonosor, chi chejeʼewaikai Babilonia nia noʼutku na aluwataashii aʼwaajünakana. Süpüla niiʼiyatüin namüin na nuluwataakana aaʼu kojutüin nia atumawaa, wayuuin anoujüshi nia, akumajüshi wanee ayaakuaa otta nuluwataaka na wayuukana süpüla nasapainkain naya sünainmüin tia ayaakuaakat soʼutpünaa shiiʼirajünüin amüin. Akanasaʼa apünüinshii hebreo —Sadrac, Mesac otta Abednego— nayouktüin tia, mayaapejeʼe eein süpüla ouktüin naya sünainjee (Daniel, kapiitulo 3).

¿Jama maaʼulu? Müshi Carlton Hayes, wanee ashajüi süchiki kasa alatüirü: «Tü wanteerakat shia tü ayaawatünakat maʼin anainjee wanee mma otta aʼwaajünüsü shia. [...] Na wayuukana naakatüin nakooma süpüla neeʼiyatüin sujutü neʼrüle sülatüin, aküjüshii pütchi anasü maʼin otta eeʼirajüshii na tepichikana sümüin». Otta nüküjüin eein «kaʼi kojutüka» namüin na yaletakana atuma sünülia wanee mma —maʼaka saaʼin juulioʼu 4, tü Kaʼi Sükatalaakat oʼu Estados Unidos suulia wanee mma—, eeshii «na santo naʼwaajakana, na wayuu akanajüliikana sünain atkawaa otta tü piichiirua aʼwaajülee kojutükat namüin» (El nacionalismo: una religión). Müsia  sünüiki tü karalouktakat Diario Oficial de la Federación, chajatka México: «Tü escudokot, tü wanteerakat otta tü eeʼirajünakat sümüin shia tü ayaawatünakat anainjee wanee mma» otta aʼwaajünajatü shia saashin. Müsü wanee karaloukta kakaliairü ashajünüin: «Aʼwaajünajatü tü wanteerakat maʼaka saaʼin tü kuruusakat» (The Encyclopedia Americana).

Saashin tia karalouktakat, tü neeʼirajakat na wayuukana sümüin noumain «süpülajatü yaletüin shia natuma, wanaa sümaa tia nachuntüin nümüin Maleiwa nükaaliinjüin otta naaʼinmajüin na sülaülashiikana mma otta na naluwataakana aaʼu». Sükajee tia, nnojotsü naleʼeruʼujeejatüin neʼe na aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa suʼwaajünüin tü wanteerakat süküjünüle pütchi analuʼulu sümüin otta shiiʼirajünüle amüin wanee mma. Chi ekirajüikai D. W. Brogan nüküjüin tü münakat laülaapialuʼu nachiki tepichi Aküjülii pütchi nüchiki Je’waa ayouktaka naʼwaajüin süwanteerase Estados Unidos otta nnojoishii aküjüin pütchi eeʼiyatüinjatka neʼitaain naaʼin waneepia sünain. Müshi nia suluʼu tü karalouktakat Genio y figura del norteamericano: «Kojuyatua süküjüin Tü Laülaapia Miyoʼusükat suʼwaajünüin tü wanteerakat saainjünüle tia sümüin».

Nnojotsü naʼwaajüin tü wanteerakat na Aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa süka mojuin shia saashin tü Wiwüliakat, akatsaʼa natüjaa aaʼu eein süpüla naainjüin shia na wayuukana. Otta müsia, kojutüsü wamüin tü wanteerakat süka shiyaawatünüin wanee mma sükajee otta jüüjüüshii waya namüin na aneekünakana süpüla naluwataain süka ‹sülaülain naya mma› sümaa «nüchepchiain Maleiwa naya» (Roma 13:1-4). Oonooshii waya sümüin tü münakat wamüin ‹wachuntajanain naaʼu na aluwataashiikana jee napüshuaʼa eekai laülaain saaʼu wayuu›. Akatsaʼa waainjüin shia shiiʼiree ‹anain mmapaʼa wapüleerua, süpüla keisalain waya sümüin wakuaippa nuʼupala Maleiwa, je süpüla lotüin wakuaippa suʼupala wayuu› (1 Timoteo 2:2).

Awotaajaa. Chi anoujüshi shiimainkai nnojotsü mojuin nünüiki süka nawotaajüin na waneeinnua. Nnojoishi aainjüin kasa süpüla nnojoluin süwotaajüin wayuu otta nnojotsü niyouktajüin tü namakat na aluwataashii aneekünakana. Tü naainjakat shia nnojoluin sünainpünaain nia poliitika (Mateo 22:21; 1 Pedro 3:16). ¿Jama naluwataanüle na wayuukana napüshuaʼa sünain awotaajaa otta naʼürülaanüle anain na nnojoliikana aainjüin tia? Anale saaʼin  nümüin, eeshi süpüla nuʼunüin eere süwotaajünüin. Müle shia, naainjüin tü naainjakat Sadrac, Mesac otta Abednego, na oʼunakana eemüin tü patajatshii kanüliakat Dura. Akatsaʼa, süpüla nnojoluin sünainpünaain poliitika chi anoujüshikai, jülüjüinjatü maʼin naaʼin tü aipiruasükat pütchi:

  1. Na nikirajüinkana Jesús «nnojoishii wanaawain [...] namaa» na manoujüinsaliikana (Juan 15:18, 19).

  2. Na anoujüshiikana aluwataanüshii süpüla naapirüin wayuu süka nünüiki Cristo otta süchiki Nuluwataaya (Juan 18:36; 2 Corinto 5:20).

  3. Paaʼinwajiraashii na anoujüshii shiimainshiikana sünain nanoula otta aijiraashii naya (1 Corinto 1:10; Colosas 3:14).

  4. Chi awotaajakai nüsirü nümaa chi aluwataai nüneekakai tü kasa mojusü alatakat nuluwataapa (paashajeʼera tü pütchi sünainpünaakat tia suluʼu 1 Samuel 8:5, 10-18 otta 1 Timoteo 5:22).

  5. Wanaa sümaa nachuntüin na israeliitakana wanee wayuu aluwataainjachika naaʼu, aisü nümüin Je’waa tia süka nayouktüin Laülaain nia naaʼu (1 Samuel 8:7).

  6. Süka wanoujüin aashajaweeshii waya süchiki Nuluwataaya Maleiwa sümüin wayuu eeka eein sümaa meimmoluin waaʼin, jaʼitairü naatain sukuwaʼipa tü aluwataaya nachekakat (Mateo 24:14; 28:19, 20; Hebreokana 10:35, TNM).

Aʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu. Suluʼu waneeirua mma na aluwataashiikana naluwataain na ayouktakana surulaalüin süpüla naʼyataain sünain akaaliinjaa wayuu. ¿Kasa waainjüinjatka waluwataanüle sünain tia? Aashajaainjana waya nümaa Je’waa sümaa wekirajaain süchiki tü waainjüinjatkat otta eesü süpüla wachuntüin kaaliinwaa nümüin wanee wawala laülaa aaʼinchi sünain anoujaa. Müle shia, watüjaajeerü aaʼu tü waainjüinjatkat (Proverbios 2:1-5; Filipos 4:5, TNM).

Saashin tü Wiwüliakat ‹jüüjüüinjana waya namüin na sülaülashiikana mma jee yapainjanain waya süpüla aaʼinraa kasa eekai anain› otta nnojoishii ‹aʼülüjiraainjanain waya› (Tito 3:1, 2). Sükajee tia, wasakira waaʼin kaseerüin alatüin wacheküle aʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu: «¿Sünainpünaajeechi taya poliitika otta tü iküleesia nnojotkat shiimain?» (Miqueas 4:3, 5; 2 Corinto 6:16, 17).  «¿Kapüleejeerü tamüin otta iseerü tachiki taainjüin tü nuluwataakat anain Maleiwa?» (Mateo 28:19, 20; Éfeso 6:4; Hebreokana 10:24, 25.) «¿Eejeerü kaʼi süpüla taainjüin tü sünainpünaakat tanoula otta taʼyataain waneepia nümüin Maleiwa?» (Hebreokana 6:11, 12.)

Nücheküle wanee anoujüshi tia aʼyatawaakat, nnojotsü mojuinjatüin nanüiki na anoujüshiikana süchiki tia (Roma 14:10). Akaʼaya nnojorüle nücheküin shia, nnojotsü mojuinjatüin nanüiki (1 Corinto 10:28, 29; 2 Corinto 1:24).