Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Jehovan todistajien hallintokeskus Venäjällä

27. HUHTIKUUTA 2016
VENÄJÄ

Jehovan todistajien Venäjän-toimistolle annettu varoitus uhkaa uskonnonvapautta

Jehovan todistajien Venäjän-toimistolle annettu varoitus uhkaa uskonnonvapautta

Venäjän viranomaiset ovat ottaneet uuden askeleen hallituksen tukemassa aggressiivisessa kampanjassa, joka on suunnattu Jehovan todistajia vastaan. Yleisen syyttäjän virasto uhkaa lakkauttaa Jehovan todistajien Venäjän-hallintokeskuksen ”ekstremistisen toiminnan” vuoksi. 2. maaliskuuta 2016 päivätyssä kirjeessä, jossa asiasta varoitettiin, apulaissyyttäjä V. J. Grin vaati hallintokeskusta lopettamaan kaikki ”rikkomukset” kahden kuukauden kuluessa.

Varoitus kärjistää Venäjän käymää kampanjaa, jonka tarkoitus on supistaa Jehovan todistajien toimintamahdollisuuksia ja rajoittaa heidän uskonnonvapauttaan. Jehovan todistajien hallintokeskuksen lakkauttaminen merkitsisi sitä, että se suljetaan ja että se pannaan valtion ylläpitämään ekstremististen järjestöjen luetteloon ja että sen omaisuus siirretään valtiolle. Lakkauttamisuhka koskee myös kaikkia Jehovan todistajien 406:ta paikallisyhdistystä ja yli 2 500:aa seurakuntaa, koska niillä on yhteyksiä hallintokeskukseen. Mikäli uhka toteutuu, Jehovan todistajat kautta Venäjän saattavat menettää valtakunnansalinsa (kokouspaikkansa). Hallintokeskuksen lakkauttaminen voisi viime kädessä riistää Jehovan todistajilta heidän oikeutensa uskonnonharjoittamiseen.

Venäjän systemaattinen hyökkäys Jehovan todistajia vastaan perustuu tekaistuihin todisteisiin ja ekstremismin vastaisen lain tarkoitukselliseen väärintulkintaan. Vuonna 2015 YK:n ihmisoikeuskomitea ilmaisi huolensa siitä, että ”[ekstremismin vastaisen] lain nojalla pyritään enenevässä määrin rajoittamaan sananvapautta – – ja kohteena ovat muun muassa Jehovan todistajat”. *

Jehovan todistajat on vakiintunut, kansainvälinen uskontokunta. He nauttivat uskonnonvapaudesta demokraattisissa maissa ympäri maailmaa, esimerkiksi kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Venäjä on poikkeus. Kampanja, jota se on käynyt Jehovan todistajia vastaan, on vähitellen voimistunut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Paine heitä kohtaan on entisestään kasvanut sen jälkeen kun Venäjällä laadittiin ekstremismin vastainen laki, jota alettiin käyttää sorron välineenä.

Ekstremistisen toiminnan väljä määritelmä lähtökohtana Jehovan todistajien epäoikeudenmukaiselle kohtelulle

Venäjällä laadittiin vuonna 2002 ekstremismin vastainen laki. Syynä siihen oli huoli terrorismista. Ekstremistinen toiminta määriteltiin laissa hyvin väljästi, mikä herätti alusta asti huolta siitä, että Venäjän viranomaiset voisivat käyttää tätä lakia sorron välineenä. YK:n ihmisoikeuskomitea kehotti vuonna 2003 Venäjää muuttamaan lakia ja tarkentamaan ekstremistisen toiminnan määritelmää, jotta voitaisiin ”sulkea pois mahdollisuus soveltaa lakia mielivaltaisesti”. *

Sen sijaan että lakia olisi selvennetty, siihen tehdyt muutokset antoivat mahdollisuuden soveltaa sitä entistä laajemmin. Vuonna 2012 Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous totesi raportissaan: ”Alkuperäisessä laissa ekstremismi määriteltiin ’kiihotukseksi yhteiskunnalliseen, rodulliseen, kansalliseen tai uskonnolliseen vihamielisyyteen, johon liittyy väkivaltaa tai yllytystä väkivaltaan’. Vuonna 2006 laista poistettiin ilmaus ’liittyy väkivaltaa tai yllytystä väkivaltaan’. – – Tämä ekstremismin monitulkintainen määritelmä tekee mahdolliseksi sen, että lainvalvontaviranomaiset voivat toimia mielivaltaisesti.”

Pelko lain väärinkäytöstä osoittautui aiheelliseksi. Yleisen syyttäjän virasto käytti hyväkseen lain sanamuotoa, kun se vuonna 2007 alkoi tutkia Jehovan todistajien toimintaa. Apulaissyyttäjä V. J. Grin – sama mies, joka allekirjoitti Jehovan todistajien hallintokeskukselle hiljattain annetun varoituksen – määräsi tuolloin virallisessa kirjeessä syyttäjiä käynnistämään Jehovan todistajia koskevat tutkimukset. Kirje oli ensimmäinen osoitus siitä, että kampanja Jehovan todistajia vastaan olisi maanlaajuinen ja keskitetysti organisoitu.

Vaikka Jehovan todistajat eivät osallistu mihinkään rikolliseen toimintaan, syyttäjät ovat vuodesta 2007 lähtien hyökänneet laajalla rintamalla Jehovan todistajia vastaan ja käynnistäneet yli 500 heitä koskevaa tutkintaa eri puolilla Venäjää. Aiemmin mainitussa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen raportissa todettiin: ”Vuonna 2002 voimaan tullutta ekstremismin vastaista lakia on käytetty aseena joitakin uskontokuntia vastaan. Tähtäimessä ovat olleet varsinkin Jehovan todistajat, joita on Venäjällä 162 000. Sen jälkeen kun lakia vuonna 2006 muutettiin, lain väärinkäyttö on lisääntynyt dramaattisesti.” *

”Ekstremismin vastaista lakia on käytetty aseena joitakin uskontokuntia vastaan. Tähtäimessä ovat olleet varsinkin Jehovan todistajat.” (Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous.)

Uskonnollisen kirjallisuuden kieltäminen perusteena sorron jatkamiselle

Ennen kuin lainvalvontaviranomaiset ottivat maalitaulukseen Pietarin lähellä sijaitsevan Jehovan todistajien hallintokeskuksen, he kohdistivat huomionsa todistajien uskonnolliseen kirjallisuuteen. Taganrogin ja Gorno-Altaiskin syyttäjät vaativat tuomioistuimia julistamaan useat Jehovan todistajien julkaisut ”ekstremistisiksi” ja panemaan ne valtiolliseen ekstremististen aineistojen luetteloon.

Sekä Taganrogin että Gorno-Altaiskin tuomioistuimet nojautuivat niin sanottujen asiantuntijoiden selvityksiin ja tekivät vuosina 2009 ja 2010 ratkaisut syyttäjien eduksi. Siitä lähtien nämä kaksi ratkaisua, joissa kiellettiin kaikkiaan 52 uskonnollista julkaisua, ovat olleet perusta suurimmalle osalle Jehovan todistajia vastaan esitetyistä syytteistä. Muiden Venäjän alueiden viranomaiset ovat toimineet samalla tavalla kuin Taganrogin ja Gorno-Altaiskin viranomaiset. Tuomioistuimet ovat tähän mennessä määränneet 87 Jehovan todistajien julkaisua pantavaksi ekstremististen aineistojen luetteloon.

Jehovan todistajat ovat valittaneet Taganrogin ja Gorno-Altaiskin ratkaisuista samoin kuin kaikista muista Venäjän tuomioistuinten ratkaisuista, joissa heidän julkaisunsa on julistettu ekstremistisiksi. He ovat jättäneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) 28 valitusta, jotka koskevat ekstremismisyytöksiä ja niihin liittyvää epäoikeudenmukaista kohtelua. EIT:n odotetaan antavan pian ratkaisunsa 22:een näistä valituksista. Venäjä on myöntänyt EIT:lle antamassaan lausunnossa, että useat Jehovan todistajien julkaisut, jotka ovat ekstremististen aineistojen luettelossa, eivät ”sisällä suoraa yllytystä väkivaltaan”.

Hyökkäyksen kohteena ilmaisunvapaus

Kun Venäjän viranomaiset olivat onnistuneet tuomioistuinten välityksellä julistamaan useita Jehovan todistajien julkaisuja ”ekstremistisiksi”, heillä oli ”laillisia” keinoja käynnistää hyökkäyksiä Jehovan todistajia vastaan ja rajoittaa edelleen heidän ilmaisunvapauttaan.

Ilmaisunvapauden rajoittamisen lisäksi viranomaiset ovat käyttäneet ekstremistiseksi luokiteltua kirjallisuutta tekosyynä, jonka varjolla he käynnistävät tutkimuksia Jehovan todistajien paikallisyhdistyksiä vastaan ja syyttävät yksittäisiä Jehovan todistajia uskonnollisesta toiminnasta.

Tarkastuksia ja tuomioita

Sen jälkeen kun jokin julkaisu on pantu ekstremististen aineistojen luetteloon, sen levittäminen, tuottaminen ja varastoiminen levittämistä varten on kiellettyä. Paikallisviranomaiset ovat käyttäneet tätä lain piirrettä hyväkseen ja hankkineet tuomioistuimilta luvan etsiä kiellettyä kirjallisuutta sadoista Jehovan todistajien kodeista ja valtakunnansaleista.

Etsinnät ovat usein aggressiivisia, ja viranomaiset takavarikoivat paljon muutakin kuin laki sallii. He ottavat haltuunsa ihmisten henkilökohtaisia tavaroita ja kaiken uskonnollisen kirjallisuuden, vaikka se ei kuuluisikaan kiellettyyn aineistoon.

  • Elokuussa 2010 noin 30 hengen joukko poliiseja, Venäjän federaation turvallisuuspalvelun agentteja ja aseistautuneiden erikoisjoukkojen jäseniä keskeytti Jehovan todistajien uskonnollisen tilaisuuden Joškar-Olassa. He pitivät joitakin todistajia kuristusotteessa ja niin sanotussa käsilukossa. He tutkivat kiinteistön, ottivat haltuunsa todistajien henkilökohtaisia tavaroita, asiapapereita ja kirjallisuutta.

  • Heinäkuussa 2012 turvallisuuspalvelun miehet kävivät julkisella paikalla erään Jehovan todistajan kimppuun Karjalan tasavallassa. Miehet olivat naamioituneet, ja heillä oli mukanaan automaattiaseet. He painoivat todistajamiehen kasvot auton konepeltiä vasten ja käänsivät hänen kätensä selän taakse. Miehet tarkastivat useiden Jehovan todistajien kodit ja takavarikoivat henkilökohtaisia tavaroita ja uskonnollisia julkaisuja, sellaisiakin jotka eivät kuuluneet ekstremististen aineistojen luetteloon.

  • Maaliskuussa 2016 poliisi teki Tatarstanin tasavallassa ratsian valtakunnansaliin ja useisiin Jehovan todistajien koteihin. He takavarikoivat tietokoneita, mobiililaitteita ja uskonnollista kirjallisuutta.

Tekaistua todistusaineistoa kätketään (näkyy videolta)

Lainvalvontaviranomaiset ovat videoineet salaa Jehovan todistajia näiden ollessa omassa kodissaan tai valtakunnansalissa. He ovat salakuunnelleet puheluita, seuranneet sähköposteja ja turvautuneet muihin laittomiin keinoihin tietojen keräämiseksi. Jotkut poliisit ovat tuoneet salaa valtakunnansaliin kiellettyä kirjallisuutta, jotta he saisivat tekaistuja todisteita ekstremismiväitteilleen. Tämän seurauksena monia Jehovan todistajia on syytetty rikoksesta tai hallinnollisesta rikkomuksesta.

Laillisten yhdistysten lakkauttaminen johtaa rikossyytteisiin

Sen lisäksi että viranomaiset ovat nostaneet syytteitä yksittäisiä Jehovan todistajia vastaan, he ovat käyttäneet valtakunnansaleihin kätkemäänsä kiellettyä kirjallisuutta perusteena Jehovan todistajien paikallisyhdistysten kieltämiselle. * Heti kun paikallisyhdistys lakkautetaan, valtio takavarikoi sen omaisuuden ja Jehovan todistajat menettävät kokouspaikkansa. Näin on jo tapahtunut Taganrogissa ja Samarassa. Muissakin kaupungeissa toimitaan saman kaavan mukaan.

Jehovan todistajia oikeudessa Taganrogissa Venäjällä

Viranomaiset toimivat lainvastaisesti lakkauttaessaan Taganrogin paikallisyhdistyksen. He väittivät perusteettomasti, että kokous, jossa rukoillaan ja palvotaan Jumalaa, on ”kielletyn järjestön laittoman toiminnan jatkamista”. Tällä perusteella 16 taganrogilaista Jehovan todistajaa sai rikostuomion vain siksi, että he olivat kokoontuneet rauhassa toisten kanssa hengelliseen tilaisuuteen. Tällaisia samanlaisia tilaisuuksia Jehovan todistajat pitävät joka puolella maailmaa. Ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uskonnon harjoittaminen Jehovan todistajana on nyt Taganrogissa rikollista toimintaa.

Jehovan todistajien hallintokeskukselle annettu varoitus kertoo tilanteen kärjistymisestä

Hallintokeskuksen piha-aluetta

Jehovan todistajien hallintokeskuksen lakkauttaminen merkitsisi sen sulkemista ja sen toiminnan kieltämistä koko Venäjän alueella. Jehovan todistajat kautta Venäjän ovat silloin vaarassa saada taganrogilaisten uskonveljiensä tavoin rikossyytteitä vain sen vuoksi, että he ovat läsnä kristillisissä kokouksissa ja puhuvat uskostaan toisille. Tilanne voi muuttua sellaiseksi, että he saavat kyllä uskoa haluamallaan tavalla mutta eivät saa harjoittaa uskontoaan toisten kanssa. *

Jehovan todistajien lakimiehenä toimiva Philip Brumley totesi: ”Jehovan todistajien niputtaminen yhteen ekstremististen ryhmien kanssa ja heidän kirjallisuutensa luokitteleminen samaan joukkoon väkivaltaisten terroristien julkaisujen kanssa on täysin sopimatonta ja loukkaa oikeustajua. Venäjän viranomaiset ovat soveltaneet väärin lakia, joka sotii kansainvälisiä normeja, Euroopan neuvoston periaatteita, YK:n ihmisoikeusjulistusta ja Venäjän omaa perustuslakia vastaan. He käyttävät sitä aseena tukahduttaakseen rauhanomaisen uskonnollisen toiminnan ja hyökätäkseen Venäjän Jehovan todistajien toiminnan ytimeen.”

Venäjän-hallintokeskuksen edustaja Vasili Kalin tähdensi: ”Jehovan todistajat ovat toimineet Venäjällä 1800-luvulta lähtien, ja neuvostoaikana he kärsivät ankaraa vainoa. Jälkeenpäin Venäjä tunnusti, että he olivat sorron uhreja. Me haluamme jatkaa uskonnon harjoittamista Venäjällä rauhassa. Meitä vastaan esitetyt ilkeämieliset syytökset ekstremismistä ovat vain naamio, joka kätkee taakseen niiden uskonnollisen suvaitsemattomuuden, jotka eivät ole uskonkäsityksistä samaa mieltä kanssamme. Me emme ole ekstremistejä.”

Jehovan todistajat toivovat, että Venäjä suojelisi heidän uskonnonvapauttaan, kuten monet muut maat tekevät. Lisäksi he pyytävät, että yleisen syyttäjän virasto lopettaisi hyökkäykset heidän hallintokeskustaan vastaan ja että Venäjä puolustaisi uskonnollisten vähemmistöjen ihmisoikeuksia. Tekeekö Venäjä niin? Vai tuleeko se jälleen sortamaan Jehovan todistajia, niin kuin tapahtui neuvostoaikana?

^ kpl 4 ”Loppupäätelmä Venäjän federaatiota koskevasta seitsemännestä määräaikaisraportista”, YK:n ihmisoikeuskomitea, CCPR/C/RUS/CO/7, 28. huhtikuuta 2015, kpl 20.

^ kpl 7 ”Yleissopimuksen 40. artiklan mukaisia sopimusvaltioiden raportteja koskeva käsittely, ihmisoikeuskomitean loppupäätelmä, Venäjän federaatio”, YK:n ihmisoikeuskomitea, CCPR/CO/79/RUS, 1. joulukuuta 2003, kpl 20.

^ kpl 10 ”Venäjän federaatio ja velvoitteiden ja sitoumusten kunnioittaminen”, dokumentti 13018, Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, 14. syyskuuta 2012, kpl 497.

^ kpl 30 Venäjällä uskonnolliset ryhmät, jotka täyttävät laissa esitetyt vaatimukset, voivat perustaa paikallisyhdistyksiä. Nämä yhdistykset koostuvat jonkin paikkakunnan seurakuntalaisista, eivätkä ne ole vastuussa uskontokuntansa maanlaajuisesta toiminnasta. Paikallisyhdistyksen nimissä voidaan muun muassa vuokrata tai ostaa kiinteistöjä.

^ kpl 33 Tämä rikkoo Venäjän perustuslain 28. artiklaa, jossa sanotaan: ”Jokaisella on oikeus omantunnonvapauteen ja uskonnonvapauteen. Tähän sisältyy oikeus harjoittaa uskontoa yksin tai yhdessä muiden kanssa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa sekä oikeus valita vapaasti omat uskonkäsityksensä ja muut näkemyksensä, levittää niitä ja toimia niiden mukaan.”

^ kpl 40 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania on ei-kaupallinen yhdistys, jonka pääasiallinen tarkoitus on edistää Jehovan todistajien maailmanlaajuista toimintaa. Se on Jehovan todistajien julkaisujen tekijänoikeuksien haltija.