Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

22. KESÄKUUTA 2015
GEORGIA

Georgia tunnustaa loukanneensa Jehovan todistajien oikeuksia

Georgia tunnustaa loukanneensa Jehovan todistajien oikeuksia

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on hyväksynyt Georgian valtion tunnustuksen, jossa se myöntää loukanneensa Jehovan todistajien uskonnon- ja yhdistymisvapautta. Georgian valtio oli mitätöinyt kahden Jehovan todistajien käyttämän laillisen yhdistyksen rekisteröinnin, mikä johti Jehovan todistajiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen vuosina 2001–2004. Jehovan todistajat valittivat asiasta EIT:hen (tapaus Jehovan todistajien yhdistys ja muut vastaan Georgia).

Georgia tunnustaa syyllisyytensä

EIT teki asiassa ratkaisun, jonka se julkaisi 21. toukokuuta 2015. * Siitä kävi ilmi, että Georgia oli antanut syyskuussa 2014 julistuksen, jossa se pahoitteli Jehovan todistajien oikeuksien loukkaamista. Lisäksi Georgia myönsi julistuksessa, että Jehovan todistajien laillisten yhdistysten poistaminen rekisteristä vuonna 2000 ”ei ollut oikeutettua” ja että asianmukaisen lainsäädännön puuttuminen riisti noilta yhdistyksiltä mahdollisuuden rekisteröityä.

EIT piti Georgian tunnustusta riittävänä perusteena sille, että tapaus voitiin katsoa loppuunkäsitellyksi. EIT totesi, että ”kieltämällä uskonnollisten ryhmien rekisteröinnin ja mitätöimällä niiden rekisteröinnin viranomaiset ovat loukanneet – – [Jehovan todistajien] järjestön oikeutta uskonnon- ja yhdistymisvapauteen, mikä rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11. artiklaa, kun sitä tulkitaan 9. artiklan valossa.” Georgia on suostunut maksamaan 6 000 euroa korvausta aiheutuneista vahingoista ja kuluista.

Rekisteröinnin mitätöinti johtaa vuosia kestävään vainoon

Kaksi Jehovan todistajien käyttämää laillista yhdistystä (Union of Jehovah’s Witnesses ja Representation of the Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania (USA) in Georgia) rekisteröitiin Georgiassa vuonna 1998. Eräs äärikansallinen parlamentaarikko halusi kuitenkin, että Jehovan todistajat kiellettäisiin Georgiassa. Jotkut ortodoksiset uskonnolliset johtajat ja kiihkoilijat tukivat häntä levittämällä räikeitä valheita Jehovan todistajista ja lietsomalla väkivaltaa heitä vastaan.

Huhtikuussa 1999 tämä parlamentaarikko jätti puolueensa nimissä kanteen Tbilisissä toimivan Isani-Samgorin alioikeuteen. Hän vaati Jehovan todistajien kieltämistä ja heidän laillisten yhdistystensä lakkauttamista. Kun oikeudenkäynti alkoi kesäkuussa 1999, oikeussaliin tuli ortodoksipappeja kannattajineen. Oikeussalin ulkopuolella Vasili Mkalavišvili – viralta pantu ortodoksipappi – ja hänen seuraajansa polttivat julkisesti Jehovan todistajien kirjallisuutta.

Tutkittuaan todistusaineiston alioikeus hylkäsi kanteen aiheettomana. Parlamentaarikko valitti päätöksestä. Muutoksenhakujaosto kumosi 26. kesäkuuta 2000 alioikeuden päätöksen ja määräsi Jehovan todistajien laillisten yhdistysten rekisteröinnin mitätöitäväksi. Ortodoksikiihkoilijat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja järjestivät sarjan väkivaltaisia hyökkäyksiä Jehovan todistajia vastaan. 22. helmikuuta 2001 Georgian korkein oikeus päätti pitää voimassa muutoksenhakujaoston päätöksen ja väitti, että sillä ei asianmukaisen lainsäädännön puuttumisen vuoksi ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä Jehovan todistajien kannalta kielteinen ratkaisu. Koska kaikki Georgian oikeusjärjestelmän suomat valitusmahdollisuudet oli käytetty, Jehovan todistajat vetosivat EIT:hen 16. elokuuta 2001.

Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Jehovan todistajiin kohdistuva vaino ja väkivalta lisääntyi huomattavasti ja johti satoihin hyökkäyksiin. Useimmissa tapauksissa lainvalvontaviranomaiset eivät suojelleet todistajia, ja toisinaan he osallistuivat jopa itse väkivallantekoihin. Monet todistajat loukkaantuivat vakavasti. Uskonnollisten ääriliikkeiden jäsenet keskeyttivät väkivaltaisesti heidän kokouksiaan, penkoivat ja polttivat heidän kotejaan, varastivat ja tuhosivat heidän henkilökohtaista omaisuuttaan ja polttivat uskonnollista kirjallisuutta. Viranomaiset epäsivät Jehovan todistajilta luvan tuoda maahan kirjallisuutta ja takavarikoivat jo aiemmin maahantuotuja julkaisuja. Todistajien ei annettu vuokrata tiloja uskonnollisia kokouksiaan varten. Koska vaino oli kiihkeää ja viranomaiset kieltäytyivät suojelemasta uhreja, Georgian Jehovan todistajat jättivät EIT:lle valituksia kiinnittääkseen huomion siihen, että heitä oli kohdeltu kaltoin ja että lainvalvontaviranomaiset olivat osallisia tapahtumiin. Kahdessa näistä tapauksista EIT on jo tehnyt todistajille suotuisan ratkaisun. *

Kun tilanne Georgiassa parani, Jehovan todistajat pystyivät rekisteröimään lailliset yhdistyksensä uudelleen, mikä antoi heille mahdollisuuden omistaa kiinteistöjä ja suojella oikeuksiaan. Samoihin aikoihin Georgian viranomaiset vangitsivat Mkalavišvilin, joka oli pääasiallinen syyllinen väkivallantekoihin, sekä joitakin hänen kannattajiaan. Todistajien ankara vainoaminen päättyi vuonna 2004.

Tilanne nykyään

Vaikka Jehovan todistajia on viime vuosina kohdeltu paremmin Georgiassa, heidän uskonnollista toimintaansa häiritään vieläkin silloin tällöin. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle hiljattain jätetystä raportista selviää, että vuoden 2014 aikana Jehovan todistajat joutuivat Georgiassa viharikosten uhreiksi 63 kertaa.

Georgian Jehovan todistajien edustaja Michael Jones sanoo: ”Olemme kiitollisia siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tunnustanut sen, että Jehovan todistajia on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti viime vuosina. Olemme myös iloisia siitä, että Georgia on sitoutunut suojelemaan ihmisoikeuksia. Toivomme, että tämä viimeisin ratkaisu muiden tuomioistuimen antamien myönteisten ratkaisujen ohella johtaa siihen, että Georgian Jehovan todistajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja he saavat entistä suuremman uskonnonvapauden.”

^ kpl 4 EIT teki ratkaisun 21. huhtikuuta 2015, mutta julkaisi sen kuukautta myöhemmin.

^ kpl 10 Jehovan todistajien Gldanin-seurakunnan jäsenet ja muut vastaan Georgia, nro 71156/01, 3. toukokuuta 2007 ja Begheluri ja muut vastaan Georgia, nro 28490/02, 7. lokakuuta 2014.