Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

9 TOUKOKUUTA 2016
ETELÄ-KOREA

Turvaako Etelä-Korea omantunnonvapauden?

Turvaako Etelä-Korea omantunnonvapauden?

Seon-hyeok Kim käy läpi yhtä elämänsä suurimmista haasteista. Vuoden 2015 alkupuolella tämä 28-vuotias aviomies ja isä asetettiin syytteeseen aseistakieltäytymisen vuoksi. Gwangjun piirioikeus antoi kuitenkin kansainvälisten normien mukaisen tuomion, kun se julisti Kimin syyttömäksi. Tämä oli historiallinen päätös, sillä tuhansia omantuntonsa vuoksi asepalveluksesta kieltäytyneitä on tuomittu ja vangittu Etelä-Koreassa jo vuosikymmenien ajan. Valitustuomioistuin kuitenkin kumosi piirioikeuden päätöksen ja antoi Kimille 18 kuukauden vankeustuomion. Kim on jättänyt valituksen tästä tuomiosta Etelä-Korean korkeimpaan oikeuteen.

Se että valtio ei tunnusta oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä, on herättänyt Etelä-Koreassa viime aikoina paljon keskustelua. Jotkut tuomarit ovat rohkeasti puolustaneet kansainvälisiä oikeuksia, mutta heidän päätöksiään on kuitenkin kumottu ylemmissä oikeusasteissa.

Tuomioistuin puolustaa omantunnonvapautta

Gwangjun piirioikeuden tuomari Chang-seok Choi vapautti Kimin syytteistä 12. toukokuuta 2015. Tuomarin mukaan Kim ei laiminlyönyt kansalaisvelvollisuuttaan kieltäytyessään armeijasta. Hän sen sijaan totesi Kimin olevan syvästi uskonnollinen mies, jonka vakaumus yhtenä Jehovan todistajista ei sallinut hänen palvella armeijassa. Tuomari kiinnitti huomiota siihen, että Kim olisi valmis suorittamaan vaihtoehtoisen siviilipalveluksen, joka ei olisi asevoimien alaisuudessa. *

Lisäksi tuomari Choi totesi päätöksessään, että Kimillä oli oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä ja että ”omantunnonvapautta tulee suojella kaikin tavoin”. Tuomari Choi osoitti rohkeutta kunnioittaessaan Kimin tekemää eettistä ratkaisua, sillä hänen päätöksensä oli vastoin Etelä-Korean yleistä oikeuskäytäntöä mutta sopusoinnussa kansainvälisesti tunnustettujen yleisoikeuksien kanssa.

”Omantunnonvapautta tulee suojella kaikin tavoin. Tätä vapautta voidaan suojella suhteellisen yksinkertaisesti ilman kansallisen puolustuksen kohtuutonta vaarantamista.” (Tuomari Chang-seok Choi, Gwangjun piirioikeus)

Viidessä päätöksessään, jotka ovat koskeneet yli 500 valitusta, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea (CCPR) on tuominnut Etelä-Korean tavan rangaista aseistakieltäytyjiä. Tuoreessa päätöksessään CCPR totesi, että näiden aseistakieltäytyjien vangitseminen täytti kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (ICCPR) artiklassa 9 kielletyn mielivaltaisen vangitsemisen tunnusmerkit. * CCPR ja muut kansainväliset organisaatiot ovat kehottaneet Etelä-Koreaa antamaan asepalveluksesta omantunnonsyistä kieltäytyville mahdollisuuden suorittaa vaihtoehtoinen siviilipalvelus. Vaikka Etelä-Korea on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen lisäpöytäkirjan jo vuonna 1990, se ei ole ottanut tarvittavia askeleita näiden päätösten täytäntöönpanemiseksi.

Oikeusprosessi jatkuu

Sen jälkeen kun piirioikeus oli todennut Kimin syyttömäksi, syyttäjä valitti asiasta valitustuomioistuimeen. Syyttäjän mukaan Kimin kieltäytyminen asepalveluksesta vaarantaa kansallisen turvallisuuden. * 26. marraskuuta 2015 valitustuomioistuin kumosi piirioikeuden päätöksen ja tuomitsi Kimin 18 kuukauden vankeuteen asevelvollisuuden laiminlyönnistä.

Valitustuomioistuin sivuutti CCPR:n päätökset ja totesi, että tuomioistuimen tekemä päätös oli kansainvälisen lainsäädännön yläpuolella. Kim valitti asiasta heti Etelä-Korean korkeimpaan oikeuteen. Lisäksi hän jätti valituksen YK:n työryhmälle *, joka käsittelee mielivaltaisia pidätyksiä, ja pyysi sitä käsittelemään asian viipymättä. Kummankin valituksen käsittely on vielä kesken.

Etelä-Korean korkein oikeus ja perustuslakituomioistuin ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet tunnustamasta aseista omantunnonsyistä kieltäytyvien oikeuksia. Perustuslakituomioistuin totesi vuosien 2004 ja 2011 päätöksissään, että laki asepalveluksesta on perustuslain mukainen. Parhaillaan perustuslakituomioistuin käsittelee asepalveluslain perustuslaillisuutta jo kolmatta kertaa, ja päätöstä odotetaan lähiaikoina.

Vuodesta 1953 lähtien Etelä-Korea on tuominnut yli 18 000 Jehovan todistajaa vankeuteen näiden kieltäydyttyä asepalveluksesta.

Tuleeko Etelä-Korea noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia?

Jos korkein oikeus hylkää Kimin valituksen, häntä odottaa vankeusrangaistus. Kim on huolissaan hänen perheensä jaksamisesta ja siitä, miten 18 kuukauden vankeusaika vaikuttaisi perheeseen taloudellisesti. Hänen vaimonsa jäisi huolehtimaan heidän kahdesta lapsestaan yksin. Vapautumisensa jälkeen Kimillä olisi rikosrekisteri, mikä tekisi työn saamisesta huomattavasti vaikeampaa.

Jehovan todistajat ovat kiitollisia siitä, että valtiot ympäri maailman ovat tunnustaneet oikeuden kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon vuoksi. Kaikki Etelä-Korean Jehovan todistajat odottavat Seon-hyeok Kimin tavoin oikeuden päätöstä. Aikooko korkein oikeus noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, joita Etelä-Korea on vapaaehtoisesti luvannut noudattaa? Tuleeko Etelä-Korea tunnustamaan, että sen kansalaisilla on oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon vuoksi?

^ kpl 5 Vuonna 2015 Gwangjun piirioikeus antoi vapauttavat tuomiot myös kolmen muun todistajan tapauksissa. Samoin Suwonin piirioikeus vapautti kaksi todistajaa syytteestä, jonka mukaan he laiminlöivät asevelvollisuutensa.

^ kpl 7 Ihmisoikeuskomitean näkemys tapauksessa Young-kwan Kim et al. v. Republic of Korea, Communication No. 2179/2012, UN Doc. CCPR/C/112/D/2179/2012 (15. lokakuuta 2014).

^ kpl 9 Syyttäjä väitti, että aseistakieltäytyjillä on haitallinen vaikutus kansalliseen turvallisuuteen. Muut lakiasiantuntijat ovat kuitenkin eri mieltä. Esimerkiksi Changwon Masan piirioikeuden tuomari Gwan-gu Kim totesi, että ”ei ole olemassa suoranaisia todisteita siitä, että vaihtoehtoinen siviilipalvelus heikentäisi kansallista turvallisuutta”.

^ kpl 10 YK:n mielivaltaisia pidätyksiä käsittelevään työryhmään (WGAD) voi valittaa vangitsemisista, jotka liittyvät kansainvälisten lakien takaamiin perusihmisoikeuksiin tai vapauksiin.

 

Aiheesta lisää

Miksi Jehovan todistajat eivät mene armeijaan?

Jehovan todistajat tunnetaan kautta maailman siitä, että he kieltäytyvät sotimasta. Lue, miksi he eivät edes mene armeijaan.