Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

12. LOKAKUUTA 2016
ETELÄ-KOREA

Merkinnät aseistakieltäytyjien rikosrekisterissä aiheuttavat ongelmia

Merkinnät aseistakieltäytyjien rikosrekisterissä aiheuttavat ongelmia

Eteläkorealaiset Hyun-jun Gwon ja Gwang-taek Oh saapuivat Japaniin tammikuussa 2016. He odottivat innolla edessä olevaa lomaansa. Kun he jonottivat passintarkastukseen Nagoyan lentoasemalla, he luulivat, että kaikki sujuisi ongelmitta. Yllätyksekseen he joutuivat kuitenkin viranomaisten kuulusteltaviksi, koska heidän maahantulokorttiensa mukaan heillä molemmilla oli merkintä rikosrekisterissä.

Gwon ja Oh selittivät viranomaisille, että heidän vankeusrangaistuksensa oli johtunut aseistakieltäytymisestä. He lisäsivät, että aseistakieltäytyminen omantunnonsyistä on kansainvälisesti tunnustettu oikeus. Viranomaiset kuitenkin eväsivät heiltä pääsyn Japaniin. Myöhemmin Etelä-Koreassa asiasta valitettiin tuloksetta Japanin konsulaattiin. Gwon ja Oh joutuivat huomaamaan, että heidän vakaumuksellaan oli kauaskantoisia seurauksia, jotka vaikuttaisivat odottamattomasti heidän elämäänsä.

Pysyvät seuraukset

Aseistakieltäytyjille on Etelä-Koreassa vain kaksi vaihtoehtoa: joko tinkiä puolueettomuudestaan ja liittyä armeijaan tai mennä vankilaan. Etelä-Korea rikkoo selvästi kansainvälisiä ihmisoikeuksia, koska se ei tarjoa mitään muuta vaihtoehtoa aseistakieltäytyjille. * Tilannetta pahentaa se, että aseistakieltäytyjät saavat pysyvän merkinnän rikosrekisteriinsä ja heitä voidaan kohdella epäoikeudenmukaisesti vielä pitkän ajan kuluttua heidän vankeusrangaistuksestaan. Pysyvä merkintä rikosrekisterissä vaikeuttaa huomattavasti työnsaantia ja rajoittaa mahdollisuuksia matkustaa esimerkiksi Japaniin, joka on suosittu matkakohde eteläkorealaisille.

Myös muut asepalveluksesta omantunnonsyistä kieltäytyneet eteläkorealaiset ovat kohdanneet samanlaista epäoikeudenmukaisuutta kuin Gwon ja Oh. Esimerkiksi joulukuussa 2011 Jin-mo Kang ja hänen japanilainen vaimonsa Kotomi matkustivat Japaniin vieraillakseen tämän sukulaisten luona. Kangilta evättiin pääsy rajan yli, koska hänellä oli merkintä rikosrekisterissä aseistakieltäytymisen vuoksi. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää vaimonsa Japaniin ja palata itse Etelä-Koreaan. Monista yrityksistä huolimatta viranomaiset eivät ole päästäneet häntä Japaniin.

Japanin linja on poikkeuksellinen

Japani pitää aseistakieltäytyjiä ”ei-toivottuina henkilöinä”, mikä on poikkeuksellista muihin maihin verrattuna. Gwang-taek Oh’n tapauksessa viranomaiset kuitenkin joustivat. Oh esitti Etelä-Koreassa sijaitsevan Japanin konsulaatin virkailijoille kutsukirjeen japanilaisilta ystäviltään, jotka olivat tehneet järjestelyt hänen vierailuaan varten. Riittävien perustelujen jälkeen konsulaatti myönsi Oh’lle tarvittavat matkustusasiakirjat, ja hän saapui Japaniin heinäkuussa 2016.

Toisin kuin Japani useimmat demokraattiset valtiot eivät pidä aseistakieltäytyjiä rikollisina vaan sallivat heidän maahantulonsa huolimatta rikosrekisterimerkinnästä. Jotkut valtiot, esimerkiksi Australia, Kanada ja Ranska, ovat jopa myöntäneet turvapaikan joillekin eteläkorealaisille aseistakieltäytyjille. Näin ne noudattavat tuoreinta YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöstä. Päätöksessä valtioita kehotetaan ”harkitsemaan turvapaikan myöntämistä sellaisille aseistakieltäytyjille, joilla on perustellut syyt pelätä joutuvansa vainon kohteeksi kotimaassaan, koska he eivät suorita asepalvelusta eikä heille tarjota todellista vaihtoehtoa asepalveluksen suorittamiselle.” *

Jehovan todistajien edustajat yrittävät päästä ratkaisuun Japanin viranomaisten kanssa. Kansainvälisiin asioihin erikoistunut ihmisoikeusjuristi André Carbonneau sanoo: ”Se että Gwang-taek Oh pääsi lopulta Japaniin, osoittaa, että joustavuus aseistakieltäytyjien kohdalla ei ole mahdotonta. Japanin viranomaisten tarvitsisi vain tunnustaa, että aseistakieltäytyjät ovat rauhaa rakastavia ihmisiä eivätkä rikollisia. Heille tulisi sallia pääsy maahan heidän aiemmasta vankeustuomiostaan huolimatta.”

Muuttaako Etelä-Korea kantaansa?

Kansainvälisen yhteisön silmissä aseistakieltäytyjiä ei pidetä rikollisina. YK:n ihmisoikeuskomitea (CCPR) on vuodesta 2006 lähtien toistuvasti arvostellut Etelä-Koreaa aseistakieltäytyjien vangitsemisen vuoksi. CCPR:n mukaan Etelä-Korea syyllistyy ”mielivaltaisiin vangitsemisiin” tuomitessaan aseistakieltäytyjiä vankilaan. Se on kehottanut viranomaisia uudistamaan lainsäädäntöä ja tunnustamaan oikeuden kieltäytyä aseista omantunnonsyistä. Päätöksissään CCPR määrää Etelä-Koreaa poistamaan rikosrekisterimerkinnät niiltä, jotka ovat olleet vangittuina aseistakieltäytymisen vuoksi. *

Etelä-Korea sivuuttaa edelleen CCPR:n päätökset, vaikka se on allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja sen valinnaisen lisäpöytäkirjan. Niihin sitoutuneiden valtioiden edellytetään noudattavan CCPR:n päätöksiä, vaikka nuo päätökset olisivat ristiriidassa kansallisten lakien kanssa.

Niin kauan kuin Etelä-Korea kieltäytyy hyväksymästä sitä, että aseistakieltäytyminen kuuluu ihmisoikeuksiin, sadat sen kansalaiset joutuvat kärsimään vangitsemisen lisäksi siitä, että heidät leimataan aiheettomasti rikollisiksi. * Jehovan todistajat toivovat, että Etelä-Korea lakkaa kriminalisoimasta aseistakieltäytymisen ja antaa kansalaisilleen mahdollisuuden toimia omantuntonsa mukaan. Sillä välin Hyun-jun Gwon ja Gwang-taek Oh sekä monet muut eteläkorealaiset toivovat, että Japanin viranomaiset päästäisivät aseistakieltäytyjät matkustamaan Japaniin.

^ kpl 5 Maailmassa on tällä hetkellä vain neljä maata, joissa Jehovan todistajia vangitaan aseistakieltäytymisen vuoksi, ja Etelä-Korea on yksi niistä. Useimmat maat, joissa on yleinen asevelvollisuus, kunnioittavat oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta ja antavat aseistakieltäytyjille joko jonkinlaisen vapautuksen asepalveluksesta tai mahdollisuuden sellaiseen vaihtoehtoiseen siviilipalvelukseen, joka ei ole armeijan valvonnassa.

^ kpl 9 Ks. ihmisoikeusneuvoston 8.10.2013 hyväksymä päätös 24/17 “Conscientious objection to military service”.

^ kpl 12 Ks. Communications No. 1642-1741/2007, Jeong et al v. The Republic of Korea, komitean hyväksyntä 24.3.2011.

^ kpl 14 Viimeisten viiden vuoden aikana Etelä-Korea on vanginnut 2 701 nuorta todistajaa näiden kieltäydyttyä asepalveluksesta omantunnonsyistä.