Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

11. JOULUKUUTA 2015
AZERBAIDŽAN

Rəşad Niftəliyeville sakkoja ja vankeutta uskonnollisiin kokouksiin osallistumisesta

Rəşad Niftəliyeville sakkoja ja vankeutta uskonnollisiin kokouksiin osallistumisesta

Jehovan todistajien sananpalvelija Rəşad Niftəliyev on vuoden ja kahden kuukauden aikana toista kertaa vankilassa sen vuoksi, että hän ei ole pystynyt maksamaan sakkoja, jotka langetettiin hänelle osallistumisesta uskonnollisiin kokouksiin. Gəncən tuomioistuin Azerbaidžanissa tuomitsi hänet 19. marraskuuta 2015 vankilaan 25 päiväksi siitä syystä, että hän ei ollut pystynyt lyhentämään tarpeeksi sakkoja, jotka hän oli saanut ”uskonnollisten kokousten järjestämisestä ja johtamisesta”.

Niftəliyev on saanut tähän mennessä sakkoja 9 450 manatia (yli 10 000 euroa). Vaikka sakot ovat hänen mielestään epäoikeudenmukaisia, hän on maksanut niitä pienissä erissä sen mukaan kuin hän on vähistä varoistaan pystynyt.

Rangaistaan uskonnolliseen kokoukseen osallistumisesta

Niftəliyevin viimeisimpään vangitsemiseen johtivat marraskuun 14. päivän 2015 tapahtumat. Tuolloin poliisi teki ratsian hengelliseen tilaisuuteen Gəncəssa, joka on Azerbaidžanin toiseksi suurin kaupunki. Poliisi keskeytti tilaisuuden ja vei 27 henkilöä Gəncəssa olevalle Kəpəzin poliisiasemalle. Poliisi syytti 12:ta heistä, mukaan lukien Niftəliyevia, siitä, että he olivat rikkoneet uskonnollisia tilaisuuksia koskevaa lakia. * Asia käsiteltiin suljettujen ovien takana Gəncəssa Kəpəzin alioikeudessa 18.–25. marraskuuta. Yhdeksän syytettyä tuomittiin kukin 2 000 manatin (1 700 euron) sakkoihin siitä, että he olivat osallistuneet ”uskonnolliseen kokoukseen, joka oli järjestetty ilman asianmukaista lupaa”.

19. marraskuuta haastemies kutsui Niftəliyevin kuulusteluun, jossa häneltä vaadittiin selitystä siihen, miksi hän oli maksanut niin hitaasti viittä sakkoa, jotka hänelle oli viiden vuoden aikana aina saman syyn vuoksi langetettu. Niftəliyev selitti, että hän oli tehnyt voitavansa sakkojen maksamiseksi mutta että hänellä oli pienet tulot ja hänen täytyi huolehtia sairaasta äidistään. Tästä huolimatta haastemies vei asian oikeuteen. Käsittelyn jälkeen Kəpəzin alioikeus passitti Niftəliyevin heti vankilaan. Lisäksi oikeus tuomitsi hänet sakkoihin siitä, että hän oli 14. marraskuuta osallistunut uskonnolliseen tilaisuuteen, mikä kasvatti hänen velkaansa entisestään. Näin häntä rangaistiin jälleen epäoikeudenmukaisesti uskonnonharjoituksesta.

Uskonnollisia kokouksia häiritään

Jehovan todistajien kokoukseen 14. marraskuuta tehty ratsia oli kahdeksas Gəncəssa tehty ratsia sitten vuoden 2010. * Ratsiat noudattavat yleensä samaa kaavaa: Pieni Jehovan todistajien ryhmä pitää rauhanomaista kokousta jonkun kodissa. Poliisit tulevat kotiin ilman kotietsintälupaa tai oikeuden päätöstä eivätkä esittäydy asianmukaisesti tai kerro syytä tuloonsa. He lopettavat kokouksen, takavarikoivat ihmisten Raamattuja ja uskonnollista kirjallisuutta, videoivat tilanteen ja solvaavat ja uhkailevat paikallaolijoita.

Poliisi vie kaikki läsnäolijat, mukaan lukien lapset ja vanhukset, poliisiasemalle. Oikeuskäsittely pidetään yleensä myöhemmin samana päivänä, mutta toisinaan tuomioistuin antaa pidätetyille mahdollisuuden ottaa yhteyttä asianajajiinsa sekä muutaman päivän aikaa valmistaa puolustus. Paikallinen media on monesti uutisoinut pidätyksistä ja jopa näyttänyt televisiossa kuvia poliisiasemalla odottavista Jehovan todistajista.

Viranomaiset vaativat rekisteröintiä mutta hakemukset evätään toistuvasti

Koska Jehovan todistajia ei ole hakemuksista huolimatta virallisesti rekisteröity Gəncəssa, heidän uskonnollisten kokoustensa katsotaan olevan laittomia. Tämän perusteella Kəpəzin alioikeus antoi sakkotuomiot niille, jotka osallistuivat 14. marraskuuta pidettyyn kokoukseen, ja totesi, että ”Jehovan todistajien yhteisö ei ole hankkinut asianomaisilta viranomaisilta lupaa toimia Gəncən kaupungissa”. *

On kuitenkin huomionarvoista, että Azerbaidžanissa ei ole lakia, jonka mukaan uskonnollisten kokousten järjestäminen edellyttäisi etukäteen hankittua virallista lupaa. Uskonnonvapauslain 21. artiklassa todetaan: ”Jumalanpalveluksia – – uskonnollisia toimituksia ja seremonioita tulee voida pitää vapaasti uskonnollisissa rakennuksissa – – samoin kuin kansalaisten asuinhuoneistoissa ja taloissa.”

Jehovan todistajat on rekisteröity pääkaupungissa Bakussa, ja he ovat jättäneet lukuisia rekisteröintihakemuksia Gəncəssa vuodesta 2010 lähtien. Uskonnollisten yhteisöjen toimintaa valvova valtion komitea on kuitenkin joka kerta evännyt hakemuksen vedoten ”teknisiin virheisiin”, tai se ei ole vastannut hakemukseen lainkaan. Jehovan todistajien viimeisin hakemus, joka on jätetty 10. marraskuuta 2015, odottaa edelleen käsittelyä.

Uskonnonvapauden rajoituksia yritetään poistaa

Jehovan todistajat pyrkivät edelleen tapaamaan Azerbaidžanin viranomaisia tavoitteenaan se, että heidän uskonnollinen yhteisönsä rekisteröitäisiin ja että heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitettaisiin enemmän. Epäoikeudenmukaisen kohtelun vuoksi Azerbaidžanin Jehovan todistajat ovat vedonneet myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Tällä hetkellä EIT:n käsittelyä odottaa 21 vetoomusta. Ne koskevat tapauksia, joissa viranomaiset ovat loukanneet heidän uskonnon- ja vakaumuksenvapauttaan.

Jehovan todistajat vetoavat Azerbaidžanin viranomaisiin, että heille suotaisiin ne oikeudet, jotka maan laki takaa kaikille kansalaisilleen, kuten uskonnonvapauden. Lisäksi he toivovat, että Niftəliyevin kaltaisten vilpittömien ihmisten rankaiseminen lopetettaisiin.

^ kpl 5 Heitä syytettiin erityisesti siitä, että he rikkoivat hallinnollisia rikkomuksia koskevan lain artiklaa 299.0.2, joka kieltää ”järjestämästä ja johtamasta uskonnollisia tilaisuuksia ja kulkueita ja muita uskonnollisia seremonioita” ilman paikallisten viranomaisten lupaa.

^ kpl 8 Ratsioita on tehty myös Lənkəranissa, Lökbatanissa, Mingəçevirissa, Şəmkirissa ja Zaqatalassa.

^ kpl 11 Viranomaiset vetoavat uskonnonvapauslain 12. artiklaan, jossa sanotaan: ”Uskonnollinen yhteisö saa toimia vasta sen jälkeen, kun asianomainen viranomainen on rekisteröinyt sen ja se on lisätty valtion ylläpitämään uskonnollisten yhteisöjen rekisteriin.” Tämä artikla koskee laillisia uskonnollisia yhdistyksiä, mutta se ei rajoita ihmisten oikeutta kokoontua ryhmänä uskonnonharjoitusta varten. Ks. myös kokoontumisvapautta koskevan lain 4. artiklaa, joka sulkee ”uskonnolliset seremoniat” sääntelyn ulkopuolelle.