Viime vuosina Tšekin ja Slovakian oikeusistuimet ovat puhdistaneet sellaisten veljiemme maineen, jotka olivat menneisyydessä saaneet rikossyytteitä siksi, että olivat omantunnonsyistä kieltäytyneet suorittamasta asepalvelusta tai olivat osallistuneet saarnaamistyöhön. Tällaisia asioita ei enää pidetä rikoksina. Yksi näistä kumotuista tuomioista oli langetettu vuonna 1925. (Ks. kertomus veli Martin Boorista, joka todettiin syyttömäksi 90 vuotta sen jälkeen, kun hän sai tuomion.) Oikeusistuinten ratkaisut vahvistavat veljien perustavaa laatua olevan oikeuden toimia uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti.

Vuoden 2017 toukokuusta lähtien Tšekin tasavallan korkein oikeus on kumonnut 45 sellaisen veljemme tuomiot, jotka kommunistihallinnon aikana kieltäytyivät suorittamasta asepalvelusta ja saivat siitä tuomion ja rangaistuksen. Lokakuussa 2017 korkein oikeus totesi syyttömäksi myös veli Martin Magenheimin, joka oli tuomittu vuonna 1978 saarnaamistoimintansa vuoksi.

Slovakiassa Bratislavan I piirikunnan alioikeus puhdisti neljän sellaisen veljemme maineen, jotka oli tuomittu asepalveluksesta kieltäytymisen ”rikoksesta”, ja samoin Trenčínin aluetuomioistuin totesi yhden veljemme syyttömäksi. Rimavská Sobotan alioikeus totesi syyttömäksi sisar Eva Borošován, joka oli tuomittu vuonna 1974 osallistumisesta saarnaamistoimintaan. Michalovcen alioikeus purki 9. tammikuuta 2018 tuomion, joka oli langetettu vuonna 1993 veli Miloš Išky Janíkille. Hänet oli tuomittu toistuvasti siitä, että hän kieltäytyi suorittamasta sellaista siviilipalvelusta, jota hänen omatuntonsa ei voinut hyväksyä.

Jehovan todistajien asianajaja André Carbonneau selittää: ”Vuosikymmeniä sitten monia Jehovan todistajia rangaistiin siitä, että he vakaumuksensa vuoksi kieltäytyivät suorittamasta asepalvelusta tai tekivät saarnaamistyötä. Myöntäessään, että on ollut väärin rangaista näitä todistajia, oikeusistuimet ilmaisevat kunnioittavansa perustotuutta, jonka mukaan jokaisella on oikeus uskoa ja palvoa Jumalaa valitsemallaan tavalla. Nämä oikeusistuimet pyrkivät korjaamaan sen epäoikeudenmukaisen kohtelun, jonka asepalveluksesta kieltäytyneet saivat osakseen aikana, jolloin monissa maissa ei kunnioitettu ihmisoikeuksia. Näin ne antavat hyvän mallin kansainväliselle yhteisölle. Lisäksi oikeusistuimet ovat osaltaan puhdistaneet sitä tahraa, joka on aiheutettu viattomien palvojatoveriemme maineelle. Se on hyvin arvostettavaa, sillä Raamatun mukaan hyvä nimi on erittäin kallisarvoinen.” (Saarnaaja 7:1.)