Etelä-Koreassa nuoret miehet, jotka omantunnonsyistä kieltäytyvät aseista, ovat 65 vuoden ajan joutuneet väistämättä vankilaan. Torstaina 28. kesäkuuta 2018 perustuslakituomioistuin teki käänteentekevän ratkaisun, joka muutti tilanteen. Tuomioistuimen mukaan asepalveluslain artiklan 5 kohta 1 on perustuslain vastainen, koska valtio ei tarjoa mahdollisuutta vaihtoehtoiseen palvelukseen.

Lehtimiehiä perustuslakituomioistuimen ulkopuolella. Kansainvälinen media seurasi tapausta tiiviisti.

Ylituomari Lee Jin-sungin johtama yhdeksän tuomarin paneeli teki äänin 6–3 ratkaisun, joka saattaa maan lähemmäksi kansainvälisiä normeja ja tunnustaa omantunnon-, ajatuksen- ja uskonnonvapauden.

Korean Jehovan todistajien edustajia perustuslakituomioistuimessa hetkeä ennen tuomioistuimen ratkaisua.

Etelä-Korea on vanginnut vuosittain enemmän aseistakieltäytyjiä kuin kaikki muut maat yhteensä. Eräässä vaiheessa joka vuosi keskimäärin 500–600 veljeämme joutui vankilaan. Vapauduttuaan he kaikki kantoivat elinikäistä häpeän leimaa rikosrekisteriin tulleen merkinnän vuoksi, mikä muiden vaikeuksien ohella rajoitti heidän mahdollisuuksiaan saada työtä.

Vuodesta 2011 lähtien jotkut veljet ovat tehneet perustuslakituomioistuimeen valituksia siitä, että laki ei anna omantuntonsa mukaan toimiville mahdollisuutta mihinkään muuhun kuin vankilatuomioon. Samoin vuodesta 2012 lähtien jopa jotkut tuomarit, joita vilpittömien aseistakieltäytyjien rankaiseminen vaivasi, päättivät siirtää asian perustuslakituomioistuimelle asepalveluslain tarkistamiseksi.

Korean Jehovan todistajien tiedottaja Hong Dae-ilia haastatellaan ratkaisun jälkeen tuomioistuimen ulkopuolella.

Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on ratkaista, onko jokin laki sopusoinnussa Korean perustuslain kanssa vai ei. Päätettyään kahdesti (vuosina 2004 ja 2011), että asepalveluslaki on perustuslain mukainen, perustuslakituomioistuin on lopulta tullut siihen tulokseen, että muutosta tarvitaan. Tuomioistuin määräsi, että Etelä-Korean tulee muuttaa lakia vuoden 2019 loppuun mennessä niin, että siihen sisältyy vaihtoehtoisen palveluksen mahdollisuus. Vaihtoehtoisia palvelusmuotoja voisivat olla esimerkiksi työskentely sairaaloissa tai muissa sosiaalisissa tehtävissä, jotka edistävät hyvinvointia yhteiskunnassa eivätkä liity armeijaan.

Korean Jehovan todistajien tiedottaja, veli Hong Dae-il auttaa ymmärtämään, miten tärkeä tämä muutos on. Hän sanoo: ”Perustuslakituomioistuin, joka on ihmisoikeuksien puolustamisessa tärkein linnake, on luonut pohjan tämän kysymyksen ratkaisemiselle. Veljemme odottavat voivansa palvella yhteiskuntaa tekemällä sellaista vaihtoehtoista palvelusta, joka ei ole ristiriidassa heidän omantuntonsa kanssa ja on kansainvälisten normien mukaista.”

Muihin ratkaisua odottaviin tärkeisiin kysymyksiin sisältyy niiden 192:n aseista kieltäytyneen Jehovan todistajan asema, jotka ovat nyt vankilassa, ja noin 900 rikostapausta, jotka odottavat käsittelyä eri oikeusistuimissa.

Perustuslakituomioistuimen historiallisen ratkaisun nojalla korkeimmalla oikeudella on paremmat mahdollisuudet antaa aseistakieltäytyjille suotuisia tuomioita. Korkeimman oikeuden täysistuntoratkaisu tulee vaikuttamaan siihen, miten nämä yksittäiset rikostapaukset tulee käsitellä.

Korkeimman oikeuden odotetaan käsittelevän asiaa julkisesti 30. elokuuta 2018, ja ratkaisu annetaan jonkin aikaa myöhemmin. Korkeimman oikeuden täysistunto pohtii nyt aseistakieltäytyjiä koskevaa kysymystä ensi kertaa 14 vuoteen.

Etelä-Korean lainsäädäntöelimessä, kansalliskokouksessa, laaditaan jo muutoksia asepalveluslakiin.

Hallintoelimeen kuuluva veli Mark Sanderson sanoo: ”Odotamme kovasti asian käsittelyä korkeimmassa oikeudessa. Korealaisveljemme ovat uhranneet halukkaasti vapautensa muistaen, että on mieluista, jos joku ’omantunnon vuoksi Jumalan edessä kestää – – ja kärsii epäoikeudenmukaisesti’ (1. Pietarin kirje 2:19). Iloitsemme heidän kanssaan siitä, että heidän kärsimänsä epäoikeudenmukaisuus on lopulta tunnustettu ja että he ovat rohkeasti noudattaneet omantuntonsa ääntä.”