9. HELMIKUUTA 2016
ETELÄ-KOREA
YK:n ihmisoikeuskomitea kehottaa Etelä-Koreaa tunnustamaan oikeuden aseistakieltäytymiseen
YK:n ihmisoikeuskomitea esitti 3. marraskuuta 2015 loppupäätelmänsä Etelä-Korean ihmisoikeustilannetta koskevasta raportista. Tarkasteltuaan raporttia huolellisesti komitea totesi, että Etelä-Korea on ryhtynyt joihinkin myönteisiin toimiin ihmisoikeuksien parantamiseksi, mutta huomautti, ettei se ole pannut täytäntöön komitean aiempia päätöksiä, jotka koskevat asepalveluksesta kieltäytymistä.
Oikeus omantunnon- ja uskonnonvapauteen
Vaikka aseistakieltäytyminen on kansainvälisesti tunnustettu perusoikeus, Etelä-Korea rankaisee edelleen niitä, jotka kieltäytyvät palvelemasta armeijassa. Vuodesta 1950 lähtien yli 18 000 Jehovan todistajaa on tuomittu yhteensä miltei 36 000 vuodeksi vankilaan.
Ihmisoikeuskomitea totesi raportissaan, että Etelä-Korean hallituksen tulee
vapauttaa välittömästi aseistakieltäytyjät, jotka on vangittu
poistaa aseistakieltäytyjien rikosrekisterimerkinnät, maksaa heille asianmukaista vahingonkorvausta ja varmistaa, ettei aseistakieltäytyjien henkilökohtaisia tietoja paljasteta julkisuudessa
tunnustaa lainsäädännössä oikeus kieltäytyä asepalveluksesta ja tarjota aseistakieltäytyjille mahdollisuutta siviilipalvelukseen.
Velvollisuus noudattaa yleissopimusta
Vuodesta 2006 lähtien YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut viisi lausuntoa, joissa se on paheksunut Etelä-Korean toimintaa. Komitea on antanut moitteita siitä, että Etelä-Korea ei ole uudistanut lainsäädäntöään aseistakieltäytyjien oikeuksien suojelemiseksi, ja siitä, että se rankaisee niitä, jotka vaativat oikeutta kieltäytyä aseista. a Komitea kehotti 3. marraskuuta antamassaan loppupäätelmässä Etelä-Korean hallitusta ”ottamaan käyttöön sellaiset järjestelmät ja menettelytavat, että se voi noudattaa komitean lausuntoja kaikilta osin”. Loppupäätelmässä todettiin, että Etelä-Korean tulee noudattaa kaikkia lausuntoja, jotka komitea on tähän mennessä antanut.
YK:n ihmisoikeuskomitean loppupäätelmän julkaisemisen jälkeen Korean kansallisen ihmisoikeuskomission puheenjohtaja Seong-ho Lee myönsi siinä mainitut ihmisoikeusrikkomukset. Hän kehotti lausunnossaan Etelä-Koreaa toimimaan YK:n ihmisoikeuskomitean suositusten mukaisesti ja sanoi: ”Etelä-Korea on velvollinen noudattamaan kaikilta osin kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta [KP-yleissopimus].”
Etelä-Korea on sopimusvaltiona sitoutunut suojelemaan niitä oikeuksia, jotka KP-yleissopimus takaa. Koska YK:n ihmisoikeuskomitea, joka valvoo yleissopimuksen noudattamista, tunnustaa oikeuden aseistakieltäytymiseen, Etelä-Korean katsotaan rikkovan yleissopimusta niin kauan kuin se ei noudata ihmisoikeuskomitean lausuntoja ja suosituksia.
YK:n ihmisoikeuskomitean viimeisin raportti on jälleen uusi ääni kasvavassa kansainvälisessä kuorossa, joka vaatii Etelä-Koreaa lopettamaan aseistakieltäytyjien huonon kohtelun. Monet Etelä-Koreassa ja muualla seuraavat kiinnostuksella, miten maan hallitus reagoi, kun sitä vaaditaan noudattamaan sitoumuksiaan.
a YK:n ihmisoikeuskomitea antaa lausuntoja, kun se arvioi, onko jokin sopimusvaltio loukannut KP-yleissopimuksen takaamia oikeuksia. Viisi lausuntoa, joissa komitea on todennut Etelä-Korean rikkoneen yleissopimuksen 18. artiklaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaudesta, ovat nro 1321-1322/2004, Yeo-bum Yoon ja Myung-jin Choi vastaan Etelä-Korea, 3. marraskuuta 2006; nro 1593-1603/2007, Eu-min Jung ja muut vastaan Etelä-Korea, 23. maaliskuuta 2010; nro 1642-1741/2007, Min-kyu Jeong ja muut vastaan Etelä-Korea, 24. maaliskuuta 2011; nro 1786/2008, Jong-nam Kim ja muut vastaan Etelä-Korea, 25. lokakuuta 2012; nro 2179/2012, Young-kwan Kim ja muut vastaan Etelä-Korea, 15. lokakuuta 2014.