Siirry sisältöön

Mitä voimme oppia Raamatussa mainituista naisista?

Mitä voimme oppia Raamatussa mainituista naisista?

Raamattu vastaa

Raamatussa kerrotaan monista naisista, joiden elämä voi opettaa meille arvokkaita asioita (Roomalaisille 15:4; 2. Timoteukselle 3:16, 17). Tässä artikkelissa kuvaillaan lyhyesti vain muutamia Raamatussa mainituista naisista. Monet heistä ovat hyviä esimerkkejä jäljiteltäviksi, kun taas toisten esimerkki on varoittava (1. Korinttilaisille 10:11; Heprealaisille 6:12).

  Abigail

Kuka Abigail oli? Hän oli varakkaan mutta tylyn miehen, Nabalin, vaimo. Abigail puolestaan oli arvostelukykyinen ja nöyrä. Lisäksi hän oli kaunis ja hänellä oli ominaisuuksia, jotka miellyttivät Jehovaa. (1. Samuelin kirja 25:3.)

Mitä hän teki? Abigail toimi järkevästi ja viisaasti torjuakseen onnettomuuden. Hän ja Nabal asuivat alueella, jossa Daavid, Israelin tuleva kuningas, piileskeli pakolaisena. Daavid ja hänen miehensä suojelivat siellä Nabalin lammaslaumoja ryöstäjiltä. Mutta kun Daavid lähetti Nabalille pyynnön saada häneltä vähän ruokaa, Nabal kieltäytyi röyhkeästi antamasta sitä. Daavid vihastui kovasti. Niinpä hän lähti miehineen liikkeelle aikomuksenaan tappaa Nabal ja koko hänen väkensä. (1. Samuelin kirja 25:10–12, 22.)

Kun Abigail kuuli, miten hänen miehensä oli menetellyt, hän toimi nopeasti. Hän antoi palvelijoilleen runsaasti ruokaa vietäväksi Daavidille ja hänen miehilleen ja seurasi itse perässä pyytääkseen anteeksi Daavidilta. (1. Samuelin kirja 25:14–19, 24–31.) Nähdessään Abigailin lahjan, havaitessaan hänen nöyryytensä ja kuullessaan hänen viisaat sanansa Daavid tajusi, että Jumala oli käyttänyt Abigailia estämään onnettomuuden (1. Samuelin kirja 25: 32, 33). Pian tämän jälkeen Nabal kuoli ja Abigailista tuli Daavidin vaimo (1. Samuelin kirja 25:37–41).

Mitä voimme oppia Abigailista? Kauneudestaan ja varallisuudestaan huolimatta Abigail suhtautui tasapainoisesti itseensä. Säilyttääkseen rauhan hän oli halukas pyytämään anteeksi sellaista, mihin hän itse ei ollut syyllinen. Hän käsitteli tulehtuneen tilanteen maltillisesti ja oli tahdikas, rohkea ja neuvokas.

  Debora

Kuka Debora oli? Hän oli naisprofeetta, jonka välityksellä Israelin Jumala Jehova paljasti tahtonsa kansaansa koskevissa asioissa. Jumala käytti häntä myös selvittämään israelilaisten välille nousseita ongelmia. (Tuomarien kirja 4:4, 5.)

Mitä hän teki? Naisprofeetta Debora tuki rohkeasti Jumalan palvelijoita. Hän välitti Barakille Jehovan käskyn johtaa Israelin armeija taisteluun kanaanilaisia sortajia vastaan. (Tuomarien kirja 4:6, 7.) Kun Barak pyysi Deboraa lähtemään kanssaan, tämä ei joutunut pelon valtaan vaan myöntyi halukkaasti Barakin pyyntöön (Tuomarien kirja 4:8, 9).

Kun Jumala oli antanut israelilaisille ratkaisevan voiton, Debora sepitti ainakin osan laulusta, joka kuvailee tuota tapahtumaa ja jota hän ja Barak lauloivat. Tuossa laulussa Debora kertoi, mitä eräs toinen peloton nainen, Jael, oli tehnyt kanaanilaisten kukistamiseksi. (Tuomarien kirja, luku 5.)

Mitä voimme oppia Deborasta? Debora oli uhrautuva ja rohkea. Hän innosti toisia tekemään sitä, mikä oli oikein Jumalan silmissä. Kun he toimivat niin, hän kiitti heitä siitä, mitä he olivat tehneet.

  Delila

Kuka Delila oli? Hän oli nainen, johon israelilainen tuomari Simson rakastui (Tuomarien kirja 16:4, 5).

Mitä hän teki? Hän otti vastaan rahaa filistealaisilta vallanpitäjiltä pettääkseen Simsonin, jonka välityksellä Jumala oli vapauttanut israelilaiset filistealaisten käsistä. Filistealaiset eivät kyenneet nujertamaan häntä, koska hänellä oli yliluonnolliset voimat (Tuomarien kirja 13:5). Siksi nuo miehet pyysivät apua Delilalta.

Filistealaiset lahjoivat Delilan ottamaan selvää siitä, mistä Simson sai suuren voimansa. Delila otti rahat vastaan ja useiden yritysten jälkeen onnistui lopulta saamaan selville Simsonin salaisuuden (Tuomarien kirja 16:15–17). Sitten hän kertoi sen filistealaisille, jotka ottivat Simsonin kiinni ja sulkivat hänet vankilaan (Tuomarien kirja 16:18–21).

Mitä voimme oppia Delilasta? Delila on varoittava esimerkki. Ahneuksissaan hän toimi petollisesti, uskottomasti ja itsekkäästi Jehova Jumalan palvelijaa kohtaan.

  Eeva

Kuka Eeva oli? Hän oli aivan ensimmäinen nainen ja ensimmäinen Raamatussa mainittu nainen.

Mitä hän teki? Eeva rikkoi Jumalan selvää käskyä vastaan. Eeva luotiin aviomiehensä Aadamin tavoin täydelliseksi ihmiseksi, jolla oli tahdonvapaus ja kyky kehittää jumalisia ominaisuuksia, esimerkiksi rakkautta ja viisautta (1. Mooseksen kirja 1:27). Jumala oli sanonut Aadamille, että jos he söisivät eräästä tietystä puusta, he kuolisivat, ja Eeva tiesi sen. Eeva kuitenkin petettiin uskomaan, ettei hän kuolisi. Tosiasiassa hänet saatiin uskomaan, että hänen elämänsä kohenisi, jos hän olisi tottelematon Jumalalle. Niinpä hän söi hedelmää ja suostutteli myöhemmin aviomiehensäkin syömään sitä. (1. Mooseksen kirja 3:1–6; 1. Timoteukselle 2:14.)

Mitä voimme oppia Eevasta? Eeva on varoittava esimerkki siitä, miten vaarallista on hautoa vääriä haluja. Vastoin Jumalan selvää käskyä hän kehitti vastustamatonta halua ottaa sellaista, mikä ei kuulunut hänelle. (1. Mooseksen kirja 3:6; 1. Johanneksen kirje 2:16.)

  Ester

Kuka Ester oli? Hän oli juutalainen nainen, jonka Persian kuningas Ahasveros valitsi kuningattarekseen.

Mitä hän teki? Kuningatar Ester käytti vaikutusvaltaansa estääkseen oman kansansa tuhoutumisen. Hän sai selville, että virallisella säädöksellä oli määrätty päivä, jona kaikki Persian valtakunnan alueella asuvat juutalaiset surmattaisiin. Tämä kauhea suunnitelma oli lähtöisin Haman-nimisestä miehestä, joka toimi maan pääministerinä. (Ester 3:13–15; 4:1, 5.) Vanhemman serkkunsa Mordokain avulla Ester paljasti tämän suunnitelman aviomiehelleen kuningas Ahasverokselle vaarantaen samalla oman henkensä (Ester 4:10–16; 7:1–10). Sitten Ahasveros antoi Esterin ja Mordokain julkaista toisen säädöksen, joka valtuutti juutalaiset puolustautumaan. Juutalaiset kukistivat perinpohjaisesti vihollisensa. (Ester 8:5–11; 9:16, 17.)

Mitä voimme oppia Esteristä? Kuningatar Ester on erinomainen esimerkki rohkeudesta, nöyryydestä ja vaatimattomuudesta (Psalmit 31:24; Filippiläisille 2:3). Kauneudestaan ja korkeasta asemastaan huolimatta hän pyysi neuvoja ja apua. Puhuessaan aviomiehelleen hän oli tahdikas ja kunnioittava, mutta kuitenkin rohkea. Kun juutalaiset olivat suuressa vaarassa, hän ilmaisi rohkeasti olevansa yksi heistä.

  Hanna

Kuka Hanna oli? Hän oli Elkanan vaimo, ja hänen pojastaan Samuelista tuli muinaisen Israelin huomattava profeetta (1. Samuelin kirja 1:1, 2, 4–7).

Mitä Hanna teki? Kun Hanna oli lapseton, hän pyysi Jumalalta lohdutusta. Hannan aviomiehellä oli kaksi vaimoa. Hänen toisella vaimollaan Peninnalla oli lapsia, mutta Hanna oli pitkään lapseton. Peninna pilkkasi julmasti Hannaa, mutta tämä rukoili Jumalalta lohdutusta. Hanna lupasi Jumalalle, että jos Jumala antaisi hänelle pojan, hän antaisi lapsen Jumalalle. Hanna luovuttaisi lapsen palvelemaan pyhäkköteltassa, jota Israel käytti palvonnassa. (1. Samuelin kirja 1:11.)

Jumala vastasi Hannan rukoukseen, ja hänelle syntyi Samuel. Hanna piti lupauksensa ja vei Samuelin palvelemaan pyhäkköteltassa, kun tämä oli vasta pikku poika (1. Samuelin kirja 1:27, 28). Joka vuosi Hanna teki pojalle hihattoman vaatteen ja vei sen hänelle. Aikanaan Jumala siunasi Hannaa, niin että tämä sai vielä viisi lasta: kolme poikaa ja kaksi tytärtä. (1. Samuelin kirja 2:18–21.)

Mitä voimme oppia Hannasta? Hannan hartaat rukoukset auttoivat häntä kestämään koettelemuksia. Hänen kiitosrukouksestaan, joka on kirjoitettu 1. Samuelin kirjan 2:1–10:een, kuvastuu hänen luja uskonsa Jumalaan.

  Isebel

Kuka Isebel oli? Hän oli Israelin kuninkaan Ahabin vaimo. Hän ei ollut israelilainen eikä palvellut Jehovaa. Sen sijaan hän palveli kanaanilaista Baal-jumalaa.

Mitä hän teki? Kuningatar Isebel oli määräilevä, häikäilemätön ja väkivaltainen. Hän edisti Baalin palvontaa ja siihen liittyvää seksuaalista moraalittomuutta. Samaan aikaan hän yritti tehdä lopun tosi Jumalan, Jehovan, palvonnasta. (1. Kuninkaiden kirja 18:4, 13; 19:1–3.)

Toteuttaakseen itsekkäät mielitekonsa Isebel turvautui valehtelemiseen ja murhaamiseen (1. Kuninkaiden kirja 21:8–16). Hän kuoli väkivaltaisesti eikä saanut hautausta, kuten Jumala oli ennustanut (1. Kuninkaiden kirja 21:23; 2. Kuninkaiden kirja 9:10, 32–37).

Mitä voimme oppia Isebelistä? Isebel on varoittava esimerkki. Hän oli moraalisesti niin turmeltunut ja häikäilemätön, että hänen nimestään on tullut vertauskuva häpeämättömästä, moraalittomasta ja hillittömästä naisesta.

  Jael

Kuka Jael oli? Hän oli ei-israelilaisen Heberin vaimo. Jael tuki rohkeasti Jumalan kansaa.

Mitä hän teki? Jael toimi päättäväisesti, kun kanaanilaisen armeijan päällikkö Sisera ilmaantui hänen teltalleen. Tämä oli hävinnyt taistelun Israelia vastaan ja etsi nyt turvaa ja suojaa. Jael kutsui Siseran sisälle telttaansa, jotta tuo mies voisi piiloutua ja levätä. Siseran nukkuessa Jael surmasi hänet. (Tuomarien kirja 4:17–21.)

Jaelin menettely täytti Deboran esittämän ennustuksen: ”Jehova antaa Siseran naisen käsiin.” (Tuomarien kirja 4:9.) Jaelia ylistettiin toimintansa vuoksi ”naisista siunatuimmaksi” (Tuomarien kirja 5:24).

Mitä voimme oppia Jaelista? Jael toimi oma-aloitteisesti ja rohkeasti. Hänen kokemuksensa osoittaa, miten Jumala voi ohjailla tapahtumia ennustuksen täyttymiseksi.

  Lea

Kuka Lea oli? Hän oli patriarkka Jaakobin ensimmäinen vaimo. Hänen nuorempi sisarensa Raakel oli Jaakobin toinen vaimo. (1. Mooseksen kirja 29:20–29.)

Mitä hän teki? Lea synnytti Jaakobille kuusi poikaa (Ruut 4:11). Jaakob oli aikonut mennä naimisiin Raakelin, ei Lean, kanssa. Tyttöjen isä Laban kuitenkin vaihtoi ovelasti Lean Raakelin tilalle. Kun Jaakob tajusi, että hänet oli petetty menemään naimisiin Lean kanssa, hän vaati Labanilta selitystä. Laban väitti, ettei ollut tapana antaa nuorempaa tytärtä avioliittoon ennen vanhempaa. Viikkoa myöhemmin Jaakob meni naimisiin Raakelin kanssa. (1. Mooseksen kirja 29:26–28.)

Jaakob rakasti Raakelia enemmän kuin Leaa (1. Mooseksen kirja 29:30). Se johti siihen, että Lea kilpaili mustasukkaisesti sisarensa kanssa Jaakobin suosiosta. Jumala pani merkille Lean tunteet ja antoi tälle seitsemän lasta – kuusi poikaa ja yhden tyttären (1. Mooseksen kirja 29:31).

Mitä voimme oppia Leasta? Lea turvautui rukouksessa Jumalaan eikä antanut ahdistavan perhetilanteen estää häntä näkemästä Jumalan tukea (1. Mooseksen kirja 29:32–35; 30:20). Kertomus hänen elämästään valottaa sitä, että moniavioisuus johtaa ongelmiin, vaikka Jumala jonkin aikaa suvaitsikin sitä. Jumalan hyväksymän avioliittonormin mukaan miehellä ja vaimolla on vain yksi puoliso (Matteus 19:4–6).

  Lootin vaimo

Kuka Lootin vaimo oli? Raamatussa ei mainita hänen nimeään. Siinä kuitenkin kerrotaan, että hänellä oli kaksi tytärtä ja että hänellä ja hänen perheellään oli koti Sodoman kaupungissa (1. Mooseksen kirja 19:1, 15).

Mitä hän teki? Hän rikkoi Jumalan käskyä vastaan. Jumala oli päättänyt hävittää Sodoman ja sen naapurikaupungit niiden törkeän seksuaalisen moraalittomuuden vuoksi. Rakkaudesta Sodomassa asuvaa oikeamielistä Lootia ja hänen perhettään kohtaan Jumala lähetti kaksi enkeliä saattamaan heidät turvaan. (1. Mooseksen kirja 18:20; 19:1, 12, 13.)

Enkelit sanoivat, että Lootin perheen piti paeta alueelta eikä katsoa taakseen, sillä muutoin he kuolisivat (1. Mooseksen kirja 19:17). Lootin vaimo ”alkoi katsella taakseen, ja hänestä tuli suolapatsas” (1. Mooseksen kirja 19:26).

Mitä voimme oppia Lootin vaimosta? Kertomus korostaa sitä, miten vaarallista on rakastaa aineellista omaisuutta siinä määrin, että on tottelematon Jumalalle. Jeesus mainitsi hänet varoittavana esimerkkinä: ”Muistakaa Lootin vaimoa”, hän sanoi (Luukas 17:32).

  Maria (Jeesuksen äiti)

Kuka Maria oli? Hän oli nuori juutalainen nainen. Siihen aikaan kun hän synnytti Jumalan pojan, Jeesuksen, hän oli neitsyt, koska hän oli tullut raskaaksi ihmeen avulla.

Mitä hän teki? Maria teki nöyrästi Jumalan tahdon. Hän oli kihloissa Joosefin kanssa, kun enkeli näyttäytyi hänelle ja ilmoitti, että hän tulisi raskaaksi ja synnyttäisi kauan odotetun Messiaan (Luukas 1:26–33). Maria otti tehtävän halukkaasti vastaan. Sen jälkeen kun Jeesus oli syntynyt, Maria ja Joosef saivat yhdessä neljä poikaa ja ainakin kaksi tytärtä. Maria ei siis ollut neitsyt pysyvästi. (Matteus 13:55, 56.) Vaikka Marialle oli annettu ainutlaatuinen tehtävä, hän ei pyrkinyt saamaan itselleen ylistystä tai erikoiskohtelua silloin, kun Jeesus palveli maan päällä tai kun Maria oli varhaiskristillisen seurakunnan jäsen.

Mitä voimme oppia Mariasta? Maria oli uskollinen nainen, joka otti halukkaasti vastaan tärkeän tehtävän. Hän tunsi Raamatun erittäin hyvin. Erään arvion mukaan hän lainasi Raamattua noin 20 kertaa sanoissaan, jotka on merkitty muistiin Luukkaan 1:46–55:een.

  Maria (Martan ja Lasaruksen sisar)

Kuka Maria oli? Veljensä Lasaruksen ja sisarensa Martan tavoin hän oli Jeesuksen läheinen ystävä.

Mitä hän teki? Maria osoitti toistuvasti arvostavansa Jeesusta, Jumalan Poikaa. Hän kertoi uskovansa, että Jeesus olisi voinut estää hänen veljensä Lasaruksen kuoleman, ja hän oli paikalla, kun Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista. Hänen sisarensa Martta moitti Mariaa, kun tämä päätti kuunnella Jeesusta sen sijaan että olisi auttanut häntä ruoanvalmistuksessa. Jeesus kuitenkin kiitti Mariaa siitä, että hän asetti hengelliset asiat etusijalle. (Luukas 10:38–42.)

Eräässä toisessa tilanteessa Maria osoitti poikkeuksellista huomaavaisuutta Jeesusta kohtaan kaatamalla ”kallista hyväntuoksuista öljyä” hänen päähänsä ja jalkoihinsa (Matteus 26:6, 7). Muut läsnäolijat pitivät Mariaa tuhlaavaisena, mutta Jeesus puolusti häntä sanomalla: ”Missä [Jumalan valtakunnan] hyvää uutista saarnataankin kaikessa maailmassa, myös se, mitä tämä nainen teki, kerrotaan hänen muistokseen.” (Matteus 24:14; 26:8–13.)

Mitä voimme oppia Mariasta? Maria kehitti lujan uskon. Hän asetti Jumalan palvonnan arkisten asioiden edelle. Ja hän kunnioitti nöyrästi Jeesusta, vaikka se maksoi hänelle paljon.

  Maria Magdaleena

Kuka Maria Magdaleena oli? Hän oli Jeesuksen uskollinen opetuslapsi.

Mitä hän teki? Maria Magdaleena oli yksi niistä monista naisista, jotka kulkivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Hän käytti anteliaasti omia varojaan huolehtiakseen heidän tarpeistaan. (Luukas 8:1–3.) Maria Magdaleena seurasi Jeesusta loppuun saakka ja pysyi lähellä, kun hänet teloitettiin. Hän sai aivan ensimmäisten joukossa nähdä Jeesuksen tämän ylösnousemuksen jälkeen (Johannes 20:11–18).

Mitä voimme oppia Mariasta? Maria Magdaleena tuki avokätisesti Jeesuksen palvelustyötä ja pysyi uskollisena opetuslapsena.

  Martta

Kuka Martta oli? Hän oli Lasaruksen ja Marian sisar, ja kaikki kolme asuivat lähellä Jerusalemia Betanian kylässä.

Mitä hän teki? Martta ja Jeesus olivat läheisiä ystäviä. Jeesuksesta sanotaan, että hän ”rakasti Marttaa, hänen sisartaan ja Lasarusta”. (Johannes 11:5.) Martta oli vieraanvarainen nainen. Kun Jeesus oli kerran vierailulla tämän perheen luona, Maria päätti kuunnella Jeesusta Martan huolehtiessa taloustehtävistä. Martta valitti Jeesukselle siitä, että Maria ei auttanut häntä. Jeesus oikaisi lempeästi Marttaa hänen asenteensa vuoksi. (Luukas 10:38–42.)

Kun Lasarus sairastui, Martta ja hänen sisarensa lähettivät Jeesukselle pyynnön, että tämä tulisi heidän luokseen. He olivat varmoja siitä, että Jeesus voisi parantaa heidän veljensä. (Johannes 11:3, 21.) Lasarus kuitenkin kuoli. Keskustellessaan Jeesuksen kanssa Martta sanoi luottavansa Raamatun ylösnousemuslupaukseen ja Jeesuksen kykyyn tuoda hänen veljensä takaisin eloon (Johannes 11:20–27).

Mitä voimme oppia Martasta? Martta teki kovasti työtä voidakseen olla vieraanvarainen. Hän otti halukkaasti vastaan neuvoja. Hän puhui avoimesti tunteistaan ja vakaumuksestaan.

  Mirjam

Kuka Mirjam oli? Hän oli Mooseksen ja Aaronin sisar. Hän on ensimmäinen nainen, jota Raamatussa sanotaan naisprofeetaksi.

Mitä Mirjam teki? Naisprofeettana hänen piti välittää Jumalan sanomia. Hänellä oli huomattava asema Israelissa, ja hän lauloi miesten kanssa voittolaulua, kun Jumala oli hukuttanut Egyptin armeijan Punaiseenmereen (2. Mooseksen kirja 15:1, 20, 21).

Jonkin aikaa myöhemmin Mirjam ja Aaron arvostelivat Moosesta, mikä ilmeisesti johtui ylpeydestä ja kateudesta. ”Jehova kuunteli” ja antoi vakavia neuvoja sekä Mirjamille että Aaronille (4. Mooseksen kirja 12:1–9.) Sitten Jumala rankaisi Mirjamia spitaalilla – ilmeisesti siksi, että juuri hän oli pannut alulle kielteisen puheen. Kun Mooses puhui Jumalalle Mirjamin puolesta, Jumala paransi hänet. Oltuaan karanteenissa seitsemän päivää Mirjam pääsi takaisin Israelin leiriin. (4. Mooseksen kirja 12:10–15.)

Raamattu osoittaa, että Mirjam otti ojennuksen vastaan. Satoja vuosia myöhemmin Jumala viittasi hänen ainutlaatuiseen palvelustehtäväänsä, kun hän sanoi israelilaisille: ”Lähetin edelläsi Mooseksen, Aaronin ja Mirjamin.” (Miika 6:4.)

Mitä voimme oppia Mirjamista? Se mitä Mirjamista kerrotaan, paljastaa, että Jumala kiinnittää huomiota siihen, mitä hänen palvelijansa sanovat toisilleen tai toisistaan. Opimme myös sen, että voidaksemme miellyttää Jumalaa meidän täytyy karttaa sopimatonta ylpeyttä ja kateutta – ominaisuuksia, jotka voisivat saada meidät pilaamaan toisten hyvän maineen.

  Raakel

Kuka Raakel oli? Hän oli Labanin tytär ja patriarkka Jaakobin rakkain vaimo.

Mitä hän teki? Raakel meni naimisiin Jaakobin kanssa ja synnytti hänelle kaksi poikaa, joista tuli muinaisen Israelin 12 heimon kantaisiä. Raakel tapasi tulevan aviomiehensä ollessaan paimentamassa isänsä lampaita (1. Mooseksen kirja 29:9, 10). Hän oli ”hyvin kaunis” verrattuna vanhempaan sisareensa Leaan (1. Mooseksen kirja 29:17).

Jaakob rakastui Raakeliin ja suostui tekemään työtä seitsemän vuotta voidakseen mennä hänen kanssaan naimisiin (1. Mooseksen kirja 29:18). Laban sai kuitenkin petoksen avulla Jaakobin menemään ensin naimisiin Lean kanssa. Sen jälkeen Laban kuitenkin antoi Jaakobin mennä naimisiin myös Raakelin kanssa. (1. Mooseksen kirja 29:25–27.)

Jaakob rakasti Raakelia ja hänen kahta poikaansa enemmän kuin Leaa ja hänen lapsiaan (1. Mooseksen kirja 37:3; 44:20, 27–29). Se synnytti vihamielisyyttä näiden kahden naisen välille (1. Mooseksen kirja 29:30; 30:1, 15).

Mitä voimme oppia Raakelista? Raakel kesti vaikeaa perhetilannetta eikä menettänyt toivoaan siitä, että Jumala kuulee hänen rukouksensa (1. Mooseksen kirja 30:22–24). Kertomus hänestä paljastaa, millaisia vaikeuksia moniavioisuus aiheuttaa perheille. Raakelin kokemus osoittaa, että Jumalan alkuperäinen avioliittonormi, jonka mukaan miehellä tulee olla vain yksi vaimo, on todella viisas (Matteus 19:4–6).

  Rahab

Kuka Rahab oli? Hän oli prostituoitu, joka asui kanaanilaisessa Jerikon kaupungissa, ja hänestä tuli Jehova Jumalan palvelija.

Mitä hän teki? Rahab piilotti kaksi israelilaista, jotka olivat vakoilemassa maata. Hän teki näin, koska oli kuullut, miten Israelin Jumala Jehova oli vapauttanut kansansa Egyptistä ja myöhemmin pelastanut sen amorilaisiksi kutsutun heimon hyökkäyksestä.

Rahab auttoi vakoilijoita ja pyysi, että hänen ja hänen sukulaistensa henki säästettäisiin, kun israelilaiset tulisivat hävittämään Jerikon. Vakoilijat suostuivat siihen, mutta asettivat sille joitakin ehtoja: Rahabin oli pidettävä heidän tehtävänsä salassa. Hänen ja hänen sukulaistensa oli määrä pysyä sisällä hänen talossaan, kun israelilaiset hyökkäisivät. Lisäksi hänen piti ripustaa ikkunaansa kirkkaanpunainen nauha kotinsa merkiksi. Rahab noudatti kaikkia ohjeita, ja hän ja hänen sukulaisensa jäivät eloon, kun israelilaiset valloittivat Jerikon.

Rahab meni myöhemmin naimisiin israelilaisen kanssa, ja hänestä tuli kuningas Daavidin ja Jeesuksen Kristuksen esiäiti (Joosua 2:1–24; 6:25; Matteus 1:5, 6, 16).

Mitä voimme oppia Rahabista? Raamatun mukaan Rahab oli huomattava uskon esimerkki (Heprealaisille 11:30, 31; Jaakobin kirje 2:25). Kertomus hänestä valaisee sitä, että Jumala on sekä anteeksiantava että puolueeton ja siunaa niitä, jotka luottavat häneen, onpa heidän taustansa millainen tahansa.

  Rebekka

Kuka Rebekka oli? Hän oli Iisakin vaimo ja heidän kaksospoikiensa Jaakobin ja Esaun äiti.

Mitä hän teki? Rebekka toimi Jumalan tahdon mukaan silloinkin, kun se oli vaikeaa. Kun hän oli hakemassa vettä lähteeltä, eräs mies pyysi häneltä siemauksen vettä. Rebekka antoi hänelle nopeasti juotavaa ja tarjoutui ammentamaan vettä myös hänen kameleilleen. (1. Mooseksen kirja 24:15–20.) Tuo mies oli Abrahamin palvelija, joka oli matkustanut pitkän matkan löytääkseen vaimon Iisakille (1. Mooseksen kirja 24:2–4). Palvelija oli myös rukoillut Jumalalta siunausta. Nähdessään Rebekan työteliäisyyden ja vieraanvaraisuuden, hän ymmärsi Jumalan vastanneen hänen rukoukseensa. Rebekka oli selvästikin Jumalan Iisakille valitsema vaimo. (1. Mooseksen kirja 24:10–14, 21, 27.)

Kun Rebekka sai tietää, miksi palvelija oli tullut, hän suostui palaamaan tämän kanssa ja tulemaan Iisakin vaimoksi (1. Mooseksen kirja 24:57–59). Rebekka sai aikanaan kaksospojat. Jumala oli paljastanut hänelle, että vanhempi poika, Esau, palvelisi nuorempaa, Jaakobia (1. Mooseksen kirja 25:23). Kun Iisak teki järjestelyjä antaakseen Esaulle esikoisen siunauksen, Rebekka ryhtyi toimiin varmistaakseen sen, että siunaus tulisikin Jaakobille. Se olisi sopusoinnussa sen kanssa, minkä hän tiesi olevan Jumalan tahto. (1. Mooseksen kirja 27:1–17.)

Mitä voimme oppia Rebekasta? Rebekka oli vaatimaton, työteliäs ja vieraanvarainen, ja näiden ominaisuuksien ansiosta hän menestyi vaimona, äitinä ja tosi Jumalan palvelijana.

  Ruut

Kuka Ruut oli? Hän oli moabilainen nainen, joka jätti jumalansa ja kotimaansa ja josta tuli Jehovan palvelija Israelin maassa.

Mitä hän teki? Ruut osoitti poikkeuksellista rakkautta anoppiaan Noomia kohtaan. Noomi, hänen aviomiehensä ja heidän kaksi poikaansa olivat menneet Moabiin pakoon Israelin nälänhätää. Pojat menivät aikanaan naimisiin moabilaisten naisten, Ruutin ja Orpan, kanssa, mutta ennen pitkää Noomin aviomies ja hänen kaksi poikaansa kuolivat, ja jäljelle jäi kolme leskeä.

Noomi päätti palata Israeliin, jossa kuivuus oli nyt ohi. Ruut ja Orpa halusivat lähteä hänen mukaansa, mutta Noomi pyysi heitä palaamaan sukulaistensa luo. Orpa teki niin. (Ruut 1:1–6, 15.) Ruut kuitenkin pysyi uskollisesti anoppinsa rinnalla. Hän rakasti Noomia ja halusi palvella Noomin Jumalaa Jehovaa (Ruut 1:16, 17; 2:11.)

Ruut tuli tunnetuksi uskollisena miniänä ja ahkerana työntekijänä ja sai näin hyvän maineen Noomin kotikaupungissa Betlehemissä. Ruut teki syvän vaikutuksen Boas-nimiseen rikkaaseen maanomistajaan, ja tämä toimitti anteliaasti ruokaa hänelle ja Noomille. (Ruut 2:5–7, 20.) Ruut meni myöhemmin naimisiin Boasin kanssa, ja hänestä tuli sekä kuningas Daavidin että Jeesuksen Kristuksen esiäiti (Matteus 1:5, 6, 16).

Mitä voimme oppia Ruutista? Rakkaus Noomiin ja Jehovaan sai Ruutin lähtemään halukkaasti juuriltaan. Hän oli työteliäs ja uskollinen vaikeissakin oloissa.

  Saara

Kuka Saara oli? Hän oli Abrahamin vaimo ja Iisakin äiti.

Mitä hän teki? Saara jätti mukavan elämän vauraassa Urin kaupungissa, koska hän uskoi lupauksiin, jotka Jumala oli antanut hänen aviomiehelleen Abrahamille. Jumala kehotti Abrahamia lähtemään Urista ja menemään Kanaanin maahan. Jumala lupasi siunata häntä ja tehdä hänestä suuren kansan. (1. Mooseksen kirja 12:1–5.) Saara saattoi olla siihen aikaan yli 60-vuotias. Sen jälkeen Saara ja hänen miehensä viettivät paimentolaiselämää teltoissa.

Vaikka paimentolaiselämä oli vaarallista, Saara tuki Abrahamia, kun tämä noudatti Jumalan ohjausta (1. Mooseksen kirja 12:10, 15). Saara oli useita vuosia lapseton, mikä tuotti hänelle paljon murhetta. Jumala oli kuitenkin luvannut siunata Abrahamin jälkeläisiä. (1. Mooseksen kirja 12:7; 13:15; 15:18; 16:1, 2, 15.) Aikanaan Jumala vakuutti, että Saara synnyttäisi Abrahamille lapsen. Hän sai lapsen, kun hän oli jo kauan sitten sivuuttanut lastensaanti-iän. Hän oli 90-vuotias, ja hänen miehensä oli 100-vuotias. (1. Mooseksen kirja 17:17; 21:2–5.) He antoivat lapselle nimeksi Iisak.

Mitä voimme oppia Saarasta? Saaran esimerkki opettaa meille, että voimme aina luottaa Jumalan lupauksiin, vaikka niiden toteutuminen näyttäisi mahdottomalta (Heprealaisille 11:11). Lisäksi hänen esimerkkinsä vaimona korostaa, että avioliitossa on tärkeää osoittaa kunnioitusta (1. Pietarin kirje 3:5, 6).

  Sulamilainen tyttö

Kuka sulamilainen tyttö oli? Hän oli kaunis maalaistyttö ja päähenkilö Laulujen lauluksi kutsutussa Raamatun kirjassa. Raamatussa ei kerrota hänen nimeään.

Mitä hän teki? Sulamilainen tyttö pysyi uskollisena paimenpojalle, jota hän rakasti (Laulujen laulu 2:16). Hänen poikkeuksellinen kauneutensa herätti kuitenkin huomiota rikkaassa kuninkaassa Salomossa, joka yritti valloittaa hänet (Laulujen laulu 7:6). Vaikka toiset kehottivat sulamilaista tyttöä valitsemaan Salomon, hän kieltäytyi. Hän rakasti vaatimatonta paimenpoikaa ja oli uskollinen hänelle (Laulujen laulu 3:5; 7:10; 8:6).

Mitä voimme oppia sulamilaisesta tytöstä? Hän pysyi vaatimattomana huolimatta kauneudestaan ja saamastaan huomiosta. Hänen rakkautensa ei horjunut, vaikka ikätoverit yrittivät painostaa häntä ja luvassa olisi ollut rikkauksia ja kuuluisuutta. Hän piti tunteensa hallinnassa ja pysyi moraalisesti puhtaana.

 Aikajana Raamatun naisista

  1.  Eeva

  2. Vedenpaisumus (2370 eaa.)

  3.  Saara

  4.  Lootin vaimo

  5.  Rebekka

  6.  Lea

  7.  Raakel

  8. Egyptistä lähtö (1513 eaa.)

  9.  Mirjam

  10.  Rahab

  11.  Ruut

  12.  Debora

  13.  Jael

  14.  Delila

  15.  Hanna

  16. Israelin ensimmäinen kuningas (1117 eaa.)

  17.  Abigail

  18.  Sulamilainen tyttö

  19.  Isebel

  20.  Ester

  21.  Maria (Jeesuksen äiti)

  22. Jeesuksen kaste (29 jaa.)

  23.  Martta

  24.  Maria (Martan ja Lasaruksen sisar)

  25.  Maria Magdaleena

  26. Jeesuksen kuolema (33)