Siirry sisältöön

Mikä on pesah?

Mikä on pesah?

Raamattu vastaa

 Juutalaiset viettävät pesahia sen kunniaksi, että Jumala vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta vuonna 1513 eaa. Jumala käski israelilaisia muistelemaan tätä tärkeää tapahtumaa joka vuosi juutalaisen abibkuun 14. päivänä. Abibkuuta alettiin myöhemmin kutsua nisankuuksi. (2. Mooseksen kirja 12:42; 3. Mooseksen kirja 23:5.)

Mistä nimi pesah on peräisin?

 Heprean sana ”pesah” tarkoittaa ’ohimenoa’, ja se viittaa aikaan, jolloin Jumala suojeli israelilaisia tuhoisalta onnettomuudelta, joka tappoi jokaisen esikoisen Egyptissä (2. Mooseksen kirja 12:27; 13:15). Ennen kuin Jumala toteutti vitsauksen, hän käski israelilaisia roiskimaan teurastetun lampaan tai vuohen verta ovenpieliinsä (2. Mooseksen kirja 12:21, 22, alav.). Kun Jumala näkisi tämän merkin heidän kodeissaan, hän menisi ohi ja säästäisi heidän esikoisensa (2. Mooseksen kirja 12:7, 13).

Miten pesahia vietettiin Raamatun aikoina?

 Jumala antoi israelilaisille ohjeita siitä, miten heidän piti viettää ensimmäistä pesahia. a Raamatussa kerrotaan muun muassa seuraavista pesahin viettoon liittyvistä tavoista.

  •   Uhri: Perheet valitsivat vuoden ikäisen lampaan (tai vuohen) abibkuun (nisankuun) 10. päivänä ja teurastivat sen 14. päivänä. Ensimmäisenä pesahina israelilaiset roiskivat osan sen verestä ovenpieliin ja -päälliseen. Sitten he paahtoivat teurastetun eläimen kokonaisena ja söivät sen. (2. Mooseksen kirja 12:3–9.)

  •   Ateria: Israelilaisten pesah-ateriaan kuului lampaan (tai vuohen) lisäksi happamatonta leipää ja katkeria yrttejä (2. Mooseksen kirja 12:8).

  •   Juhla: Israelilaiset viettivät happamattomien leipien juhlaa pesahin jälkeen seitsemän päivää. Tänä aikana he eivät syöneet hapatettua leipää. (2. Mooseksen kirja 12:17–20; 2. Aikakirja 30:21.)

  •   Opettaminen: Pesahina vanhemmilla oli tilaisuus opettaa lapsilleen asioita Jehova Jumalasta (2. Mooseksen kirja 12:25–27).

  •   Matkustaminen: Myöhemmässä vaiheessa israelilaiset matkustivat Jerusalemiin viettämään pesahia (5. Mooseksen kirja 16:5–7; Luukas 2:41).

  •   Muita tapoja: Jeesuksen päivinä pesahin yhteydessä laulettiin ja nautitiin viiniä (Matteus 26:19, 30; Luukas 22:15–18).

Pesahiin liittyviä vääriä käsityksiä

 Käsitys: Israelilaiset söivät pesah-aterian nisankuun 15. päivänä.

 Tosiasia: Jumala käski israelilaisia uhraamaan lampaan nisankuun 14. päivänä heti auringonlaskun jälkeen ja syömään sen vielä samana yönä (2. Mooseksen kirja 12:6, 8). Israelilaisten päivä alkoi auringonlaskusta ja päättyi seuraavaan auringonlaskuun (3. Mooseksen kirja 23:32). Israelilaiset siis teurastivat lampaan ja söivät pesah-aterian 14. nisankuuta.

 Käsitys: Kristittyjen tulisi viettää pesahia.

 Tosiasia: Sen jälkeen kun Jeesus oli viettänyt pesahia nisankuun 14. päivänä vuonna 33, hän laittoi alulle uuden juhlan: Herran illallisen (Luukas 22:19, 20; 1. Korinttilaisille 11:20). Tämä juhla korvasi pesahin, koska se kunnioittaa ”Kristuksen, – – pesah-uhrimme”, muistoa (1. Korinttilaisille 5:7). Jeesuksen lunastusuhri on ylivertainen pesah-uhriin verrattuna, koska sen ansiosta kaikki ihmiset vapautuvat synnin ja kuoleman orjuudesta (Matteus 20:28; Heprealaisille 9:15).

a Ajan kuluessa jotkin pesahin viettoon liittyvät tavat muuttuivat. Israelilaiset esimerkiksi viettivät ensimmäistä pesahia ”kiireesti”, koska heidän piti olla valmiita lähtemään Egyptistä (2. Mooseksen kirja 12:11). Sen jälkeen kun he saapuivat Luvattuun maahan, juhlaa ei enää tarvinnut viettää kiireessä.