Matteus 11:1–30
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
opettamaan ja saarnaamaan: Ks. Mt 4:23, tutkimisviite.
muihin kaupunkeihin: Tarkoittaa ilmeisesti tuon seudun (Galilean) juutalaisia kaupunkeja.
Kristuksen: Kreikassa arvonimen ”Kristus” (merk. ’voideltu’) edessä on tässä määräinen artikkeli. Tämä osoittaa, että Jeesus oli luvattu Messias, joka oli voideltu erikoistehtävään. (Ks. Mt 1:1; 2:4; tutkimisviitteet.)
se, jonka tulemista odotamme: Ts. Messias (Ps 118:26; Mt 3:11; 21:9; 23:39).
spitaaliset: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.
Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.
Kastaja: Tai ”Upottaja”. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)
se päämäärä, johon ihmiset hellittämättä pyrkivät – – ne, jotka siihen hellittämättä pyrkivät: Tässä käytetyt kaksi kreikan sanaa (verbi ja substantiivi), jotka kuuluvat samaan sanueeseen ja jotka on käännetty vastineella ”hellittämättä pyrkivät”, välittävät ajatuksen määrätietoisesta toiminnasta tai ponnistelusta. Jotkut raamatunkääntäjät ovat ajatelleet, että näillä kreikan sanoilla on kielteinen merkitys (käyttää väkivaltaa tai joutua väkivallan kohteeksi). Kun otetaan huomioon tekstiyhteys ja Lu 16:16 (Mt 11:12:n lisäksi ainoa raamatunkohta, jossa sama kreikan verbi esiintyy), on kuitenkin järkevää päätellä, että näillä sanoilla on myönteinen merkitys ’tavoitella innokkaasti’, ’tavoitella kiihkeästi’. Niillä kuvataan ilmeisesti sellaisten ihmisten määrätietoista toimintaa tai ponnistelua, jotka ottivat vastaan Johannes Kastajan sanoman ja joilla oli siksi mahdollisuus tulla valtakunnan jäseniksi.
Profeetat ja Laki: Ilmauksen ”Laki ja Profeetat” sanat ovat vain tässä kohdassa päinvastaisessa järjestyksessä (Mt 5:17; 7:12; 22:40; Lu 16:16). Yleismerkitys pysyy ilmeisesti samana (ks. Mt 5:17, tutkimisviite), mutta tässä painotetaan nähtävästi enemmän Raamatun profeetallista puolta. Jopa Lain sanotaan profetoineen, mikä korostaa sen profeetallista luonnetta.
Elia: Heprealainen nimi merkitsee ’Jumalani on Jehova’.
ette surreet: Tai ”ette lyöneet itseänne surusta”. Lyömällä toistuvasti käsillä omaan rintaan ilmaistiin poikkeuksellisen syvää surua tai syyllisyyttä ja katumusta (Jes 32:12; Na 2:7; Lu 23:48).
ei syö eikä juo: Viittaa ilmeisesti Johanneksen kieltäymykselliseen elämään, johon kuuluivat muun muassa paastoaminen sekä alkoholista pidättyminen nasiireja koskevan vaatimuksen mukaisesti (4Mo 6:2–4; Mt 9:14, 15; Lu 1:15; 7:33).
Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.
Katsokaa: Kreikan sana idū́, joka on tässä käännetty vastineella ”katsokaa”, kohdistaa usein huomion siihen, mitä sanotaan seuraavaksi, jotta lukija kuvittelisi tilanteen mielessään tai huomaisi jonkin yksityiskohdan. Sitä käytetään myös, kun halutaan korostaa jotain tai esitellä jokin uusi tai yllättävä asia. Katsoa-verbin lisäksi se on käännetty tekstiyhteyden mukaan joillain muillakin vastineilla (esim. ”silloin” ja ”yhtäkkiä”) tai jätetty joskus kääntämättä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuo kreikan sana esiintyy eniten Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa sekä Ilmestyskirjassa. Heprealaisissa kirjoituksissa käytetään usein vastaavaa heprean ilmausta.
veronkantajien: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.
viisaus ilmenee siitä, mitä se saa aikaan: Tai ”viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot”. Tässä viisaus personoidaan ja sen kuvaillaan saavan jotain aikaan eli sillä on tekoja. Luukkaan rinnakkaiskertomuksessa viisaudella sanotaan olevan ”lapsia” (Lu 7:35, tutkimisviite). Viisauden lapset eli teot – se mitä Johannes Kastaja ja Jeesus saivat aikaan – todistavat heitä vastaan esitetyt syytökset vääriksi. Jeesus todellisuudessa sanoo: ”Katsokaa oikeaa toimintaamme ja käytöstämme, niin huomaatte, että syytökset eivät pidä paikkaansa.” (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
Kapernaum: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.
taivaaseen: Sanaa käytetään tässä kuvaannollisesti hyvin arvostetusta asemasta.
hautaan: Tai ”haadekseen”, ts. ihmiskunnan kuvaannolliseen hautaan. (Ks. sanasto.) Tässä sanaa käytetään kuvaannollisesti alennustilasta, johon Kapernaum joutuisi.
sinulle: Kirjaim. ”teille”. Kreikassa pronomini on monikossa, ja se viittaa Kapernaumin asukkaisiin.
on – – helpompaa: Ks. Lu 10:12, tutkimisviite.
sinulla: Kreikassa pronomini on yksikössä, ja se viittaa ilmeisesti Kapernaumin kaupunkiin.
lapsille: Tai ”lapsen kaltaisille”, ts. nöyrille, opinhaluisille ihmisille.
kuormitettuja: Ne joita Jeesus kutsui luokseen, olivat huolten ja raskaan työn kuormittamia. Jehovan palvonnasta oli tullut heille raskasta, koska Mooseksen lakiin oli lisätty ihmisten perinteitä (Mt 23:4). Jopa virkistäväksi tarkoitetusta sapatista oli tullut taakka (2Mo 23:12; Mr 2:23–28; Lu 6:1–11).
minä annan teille uutta voimaa: Tai ”minä virkistän teitä”. Ilmauksella ”antaa uutta voimaa” käännetty kreikan verbi voi tarkoittaa sekä lepäämistä (Mt 26:45; Mr 6:31) että helpotuksen saamista raskaaseen työhön, mikä auttaa palautumaan ja keräämään voimia. Tekstiyhteydestä käy ilmi, että Jeesuksen ”ikeen” ottaminen (Mt 11:29) merkitsisi lepäämisen sijasta palvelemista. Jeesuksen sanat välittävät siis ajatuksen siitä, että hän antaa uupuneille uutta energiaa, niin että he haluavat ottaa hänen ikeensä, joka on kevyt ja miellyttävä.
Ottakaa minun ikeeni harteillenne: Jeesus käytti sanaa ”ies” kuvaannollisesti valtaan ja ohjaukseen alistumisesta. Jos hänellä oli mielessään kaksoisies, jonka Jumala oli asettanut hänen harteilleen, hän pyysi opetuslapsiaan tulemaan tuon ikeen alle hänen kanssaan, ja hän auttaisi heitä kantamaan sitä. Siinä tapauksessa lause voitaisiin kääntää: ”Tulkaa minun ikeeni alle minun kanssani.” Jos taas kyse oli ikeestä, jonka Jeesus itse asettaisi toisten harteille, lause tarkoittaa Kristuksen valtaan ja ohjaukseen alistumista hänen opetuslapsenaan. (Ks. sanasto, ”Ies”.)
lempeä: Ks. Mt 5:5, tutkimisviite.
sydämeltäni nöyrä: ”Nöyräksi” käännetty kreikan sana esiintyy myös Ja 4:6:ssa ja 1Pi 5:5:ssä. Ihmisen kuvaannollisen sydämen nöyryys heijastuu hänen asenteestaan tai suhtautumisestaan Jumalaan ja toisiin ihmisiin.
te saatte: Tai ”sielunne saa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
Media

Kun Jeesus puhui niistä, jotka asuivat ”kuninkaiden palatseissa” (Lu 7:25) tai ”kuninkaiden taloissa” (Mt 11:8), kuulijoiden mieleen saattoivat tulla Herodes Suuren rakentamat monet ylelliset palatsit. Kuvassa näkyy hänen Jerikoon rakentamansa talvipalatsin yhden osan rauniot. Tähän rakennuskompleksiin kuului pylväikön reunustama vastaanottosali (29 × 19 m), pylväiden ja monien huoneiden ympäröimiä sisäpihoja sekä kylpylä, jossa oli lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. Palatsin yhteydessä oli monitasoinen puutarha. Tämä palatsi poltettiin mahdollisesti kapinan aikana, joka puhkesi muutama vuosikymmen ennen kuin Johannes Kastaja aloitti palveluksensa. Herodeksen poika Arkelaos rakensi palatsin uudelleen.

Raamatun aikoina huiluja tehtiin ruo’oista ja joskus jopa luusta tai norsunluusta. Huilu oli yleisimpiä soittimia. Sitä soitettiin esimerkiksi häissä ja muissa iloisissa juhlissa (1Ku 1:40; Jes 5:12; 30:29). Lapset matkivat tätä tapaa leikkiessään toreilla. Huilua soitettiin myös suruaikoina. Ammattisurijoiden mukana kulki usein huilunsoittajia, jotka soittivat surumielisiä sävelmiä. Kuvassa näkyvä luuhuilun kappale löydettiin Jerusalemista raunioiden seasta, jotka ovat peräisin siltä ajalta, kun roomalaiset tuhosivat temppelin. Se on noin 15 cm pitkä, ja se on tehty todennäköisesti naudan sääriluusta.

Jotkin torit sijaitsivat kuvassa näkyvän torin tavoin kadunvarressa. Kauppiaat toivat kadulle usein niin paljon tavaraa, että se tukki liikenteen. Paikalliset asukkaat ostivat torilta taloustarvikkeita, savitavaroita ja kalliita lasiesineitä sekä tuoreita elintarvikkeita. Koska kylmätiloja ei ollut, torilla piti käydä ostoksilla joka päivä. Siellä ostajat kuulivat uutisia kauppiailta ja muilta, jotka olivat käymässä paikkakunnalla, lapset leikkivät ja työtä vailla olevat odottivat, että joku palkkaisi heidät. Torilla Jeesus paransi sairaita ja Paavali saarnasi ihmisille (Ap 17:17). Ylpeät kirjanoppineet ja fariseukset sen sijaan nauttivat siitä, että heidät huomattiin ja heitä tervehdittiin näillä julkisilla paikoilla.

Videolla näkyvä maisema on kuvattu Ofirin näköalapaikalta Galileanjärven koillisrannalta. Korasin (2) oli vain noin 3 km:n päässä paikasta, jossa muinainen Kapernaum (1) sijaitsi. Kapernaum oli ilmeisesti keskuspaikka, josta käsin Jeesus saarnasi eri puolilla Galileaa yli kahden vuoden ajan. Apostolit Pietari ja Andreas asuivat Kapernaumissa, ja Matteuksen veroasema sijaitsi siellä tai sen lähellä. (Mr 1:21, 29; 2:1, 13, 14; 3:16; Lu 4:31, 38.) Pietari ja Andreas sekä Filippus olivat kotoisin läheisestä Betsaidasta (3) (Joh 1:44). Jeesus teki monia ihmeitä näissä kolmessa kaupungissa ja niiden lähistöllä. (Ks. liite A7, kartta 3B, ja liite A7, kartta 4.)

Korasin ja Betsaida sijaitsivat lähellä Kapernaumin kaupunkia, jota Jeesus ilmeisesti piti keskuspaikkanaan, kun hän saarnasi eri puolilla Galileaa yli kahden vuoden ajan. Noissa kaupungeissa asuvat juutalaiset näkivät Jeesuksen tekevän ihmeitä, jotka olisivat saaneet epäjumalia palvovat Tyroksen ja Sidonin asukkaat katumaan. Esimerkiksi Betsaidan alueella Jeesus ruokki ihmeen avulla yli 5 000 miestä ja paransi myöhemmin sokean miehen. (Mt 14:13–21; Mr 8:22; Lu 9:10–17.)

Ies oli puutanko tai -kehikko, joka pantiin kahden eläimen niskaan ja jolla ne vetivät kuormaa perässään. Ihmisetkin käyttivät ikeen tapaista kantotankoa tai -laitetta (ns. ämmänlänkiä). Se nostettiin harteille, ja taakat ripustettiin sen kumpaankin päähän.

