Matteus 11:1–30

11  Annettuaan ohjeet 12 opetuslapselleen Jeesus lähti opettamaan ja saarnaamaan muihin kaupunkeihin.+  Kun Johannes vankilassa ollessaan+ kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa+  kysymään häneltä: ”Oletko sinä se, jonka tulemista odotamme, vai pitääkö meidän odottaa jotain toista?”+  Jeesus vastasi heille: ”Menkää kertomaan Johannekselle, mitä kuulette ja näette:+  sokeat näkevät+ ja rammat kävelevät, spitaaliset+ puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleita herätetään ja köyhille kerrotaan hyvää uutista.+  Onnellinen on se, joka uskoo minuun ilman epäilyksiä.”*+  Kun he olivat menneet pois, Jeesus alkoi puhua ihmisjoukoille Johanneksesta: ”Mitä te lähditte erämaahan katsomaan?+ Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?+  Mitä sitten lähditte katsomaan? Hienoihin* vaatteisiin pukeutunutta ihmistäkö? Hienoja vaatteita käyttäväthän ovat kuninkaiden taloissa.  Miksi oikeastaan lähditte? Profeettaako katsomaan? Kyllä, ja minä sanon teille: hän on paljon enemmän kuin profeetta.+ 10  Hän on se, josta on kirjoitettu: ’Minä lähetän edelläsi* sanansaattajani,* joka valmistaa tien edelläsi!’+ 11  Minä vakuutan teille: naisista syntyneiden joukossa ei ole ketään suurempaa kuin Johannes Kastaja, mutta vähäisinkin taivaan valtakunnassa on suurempi kuin hän.+ 12  Johannes Kastajan päivistä lähtien taivaan valtakunta on ollut se päämäärä, johon ihmiset hellittämättä pyrkivät, ja ne, jotka siihen hellittämättä pyrkivät, saavuttavat sen.*+ 13  Kaikki, Profeetat ja Laki, ovat profetoineet Johannekseen asti,+ 14  ja hyväksyttepä sitä tai ette, hän on ’Elia, jonka on määrä tulla’.+ 15  Se jolla on korvat, kuunnelkoon.+ 16  Keneen vertaisin tätä sukupolvea?+ Se on kuin toreilla istuvat lapset, jotka huutavat leikkikavereilleen: 17  ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet. Me valitimme, mutta te ette surreet.’ 18  Vastaavasti Johannes tuli, hän ei syö eikä juo,+ mutta ihmiset sanovat: ’Hänessä on demoni.’ 19  Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo,+ mutta ihmiset sanovat: ’Katsokaa! Ahmatti ja viininjuoja, veronkantajien ja syntisten ystävä.’+ Joka tapauksessa viisaus ilmenee siitä, mitä se saa aikaan.”+ 20  Sitten hän alkoi moittia niitä kaupunkeja, joissa hän oli tehnyt useimmat ihmeensä, koska ne eivät katuneet:+ 21  ”Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos ne ihmeet, jotka tapahtuivat teissä, olisivat tapahtuneet Tyroksessa ja Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo kauan sitten katuneet säkkikankaassa ja tuhkassa.+ 22  Mutta minä sanon teille: Tyroksella ja Sidonilla+ on tuomiopäivänä helpompaa kuin teillä.+ 23  Entä sinä, Kapernaum,+ korotetaanko sinut ehkä taivaaseen? Alas hautaan sinä joudut.+ Jos ne ihmeet, jotka tapahtuivat sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, se olisi olemassa vielä nykyäänkin. 24  Mutta minä sanon sinulle: Sodoman maalla on tuomiopäivänä helpompaa kuin sinulla.”+ 25  Niihin aikoihin Jeesus sanoi: ”Minä ylistän sinua julkisesti, Isä, taivaan ja maan Herra, koska olet kätkenyt nämä asiat viisailta ja älykkäiltä ja olet paljastanut ne lapsille.+ 26  Niin, Isä, juuri näin sinä olet nähnyt hyväksi tehdä. 27  Isäni on luovuttanut minulle kaiken.+ Kukaan muu ei tunne Poikaa täysin kuin Isä,+ eikä kukaan muu tunne Isää täysin kuin Poika ja jokainen, jolle Poika haluaa tehdä hänet tunnetuksi.+ 28  Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette kovasti työtä* ja olette kuormitettuja, niin minä annan teille uutta voimaa. 29  Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja ottakaa oppia minusta,* sillä minä olen lempeä+ ja sydämeltäni nöyrä,+ niin te saatte uutta voimaa. 30  Minun ikeeni on miellyttävä,* ja minun kuormani on kevyt.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”joka ei kompastu minuun”.
Kirjaim. ”Pehmeisiin”.
Kirjaim. ”kasvojesi edellä”.
Tai ”enkelini”.
Kirjaim. ”tarttuvat siihen”.
Tai ”ponnistelette kaikin voimin”. Tai mahd. ”olette uupuneita”, ”olette väsyneitä”.
Tai ”ottakaa vastaan opetusta minulta”, ”tulkaa minun opetuslapsikseni”.
Tai ”helppo kantaa”.

Tutkimisviitteet

opetti – – saarnasi: Opettaminen on eri asia kuin saarnaaminen; siihen sisältyy enemmän kuin julistamiseen. Opettaja ohjaa, selittää, perustelee ja esittää todisteita. (Ks. Mt 3:1; 28:20; tutkimisviitteet.)

opettamaan ja saarnaamaan: Ks. Mt 4:23, tutkimisviite.

muihin kaupunkeihin: Tarkoittaa ilmeisesti tuon seudun (Galilean) juutalaisia kaupunkeja.

Kristuksen: Arvonimi juontuu kreikan sanasta Khristós, ja sitä vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. Mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Raamatun aikoina hallitsijat asetettiin tehtäväänsä voitelemalla heidät öljyllä.

Kristuksen: Kreikassa arvonimen Kristus edellä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana.

Kristuksen: Kreikassa arvonimen Kristus (merk. ’voideltu’) edellä on tässä määräinen artikkeli. Tämä osoittaa, että Jeesus oli luvattu Messias, joka oli voideltu erikoistehtävään. (Ks. Mt 1:1; 2:4; tutkimisviitteet.)

se, jonka tulemista odotamme: Ts. Messias (Ps 118:26; Mt 3:11; 21:9; 23:39).

spitaalinen: Vaikeaa ihotautia sairastava. Raamatussa spitaali ei tarkoita pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui yhteisön ulkopuolelle, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.)

spitaaliset: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan” (Joh 1:51).

Kastaja: Tai ”Upottaja”. Tämä oli ilmeisesti eräänlainen lisänimi, joka osoitti, että Johannekselle oli tunnusomaista kastaa ihmisiä upottamalla heidät hetkeksi veteen. Juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi kirjoituksissaan ”Johanneksen, joka oli lisänimeltään Kastaja”.

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

Kastaja: Tai ”Upottaja”. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

se päämäärä, johon ihmiset hellittämättä pyrkivät – – ne, jotka siihen hellittämättä pyrkivät: Tässä käytetyt kaksi kreikan sanaa (verbi ja substantiivi), jotka kuuluvat samaan sanueeseen ja jotka on käännetty vastineella ”hellittämättä pyrkivät”, välittävät ajatuksen määrätietoisesta toiminnasta tai ponnistelusta. Jotkut raamatunkääntäjät ovat ajatelleet, että näillä kreikan sanoilla on kielteinen merkitys (käyttää väkivaltaa tai joutua väkivallan kohteeksi). Kun otetaan huomioon tekstiyhteys ja Lu 16:16 (Mt 11:12:n lisäksi ainoa raamatunkohta, jossa sama kreikan verbi esiintyy), on järkevää päätellä, että näillä sanoilla on myönteinen merkitys ’tavoitella innokkaasti’, ’tavoitella kiihkeästi’. Niillä kuvataan ilmeisesti sellaisten ihmisten määrätietoista toimintaa tai ponnistelua, jotka ottivat vastaan Johannes Kastajan sanoman ja joilla oli siksi mahdollisuus tulla valtakunnan jäseniksi.

Lakia tai Profeettoja: ”Laki” tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa ja ”Profeetat” Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeettakirjoja. Kun ne mainitaan yhdessä, ne voivat kuitenkin tarkoittaa kaikkia Heprealaisia kirjoituksia (Mt 7:12; 22:40; Lu 16:16).

Profeetat ja Laki: Ilmauksen ”Laki ja Profeetat” sanat ovat vain tässä kohdassa päinvastaisessa järjestyksessä (Mt 5:17; 7:12; 22:40; Lu 16:16). Yleismerkitys pysyy ilmeisesti samana (ks. Mt 5:17, tutkimisviite), mutta tässä painotetaan nähtävästi enemmän Raamatun profeetallista puolta. Jopa Lain sanotaan profetoineen, mikä korostaa sen profeetallista luonnetta.

Elia: Heprealainen nimi merkitsee ’Jumalani on Jehova’.

ette surreet: Tai ”ette lyöneet itseänne surusta”. Lyömällä toistuvasti käsillä omaan rintaan ilmaistiin poikkeuksellisen syvää surua tai syyllisyyttä ja katumusta (Jes 32:12; Na 2:7; Lu 23:48).

ei syö eikä juo: Viittaa ilmeisesti Johanneksen kieltäymykselliseen elämään, johon kuuluivat muun muassa paastoaminen sekä alkoholista pidättyminen nasiireja koskevan vaatimuksen mukaisesti (4Mo 6:2–4; Mt 9:14, 15; Lu 1:15; 7:33).

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

Katsokaa: Kreikan sana idū́, joka on tässä käännetty vastineella ”katsokaa”, kohdistaa usein huomion siihen, mitä sanotaan seuraavaksi, jotta lukija kuvittelisi tilanteen mielessään tai huomaisi jonkin yksityiskohdan. Sitä käytetään myös, kun halutaan korostaa jotain tai esitellä jokin uusi tai yllättävä asia. Katsoa-verbin lisäksi se on käännetty tekstiyhteyden mukaan joillain muillakin vastineilla (esim. ”silloin” ja ”yhtäkkiä”) tai jätetty joskus kääntämättä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuo kreikan sana esiintyy eniten Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa sekä Ilmestyskirjassa. Heprealaisissa kirjoituksissa käytetään usein vastaavaa heprean ilmausta.

veronkantajien: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.

viisaus ilmenee siitä, mitä se saa aikaan: Tai ”viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

Kapernaum: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.

taivaaseen: Sanaa käytetään tässä kuvaannollisesti hyvin arvostetusta asemasta.

hautaan: Tai ”haadekseen”, ts. ihmiskunnan kuvaannolliseen hautaan. (Ks. sanasto.) Tässä sanaa käytetään kuvaannollisesti alennustilasta, johon Kapernaum joutuisi.

sinulle: Kirjaim. ”teille”. Kreikassa pronomini on monikossa, ja se viittaa Kapernaumin asukkaisiin.

sinulla: Kreikassa pronomini on yksikössä, ja se viittaa ilmeisesti Kapernaumin kaupunkiin.

lapsille: Tai ”lapsen kaltaisille”, ts. nöyrille, opinhaluisille ihmisille.

kuormitettuja: Ne joita Jeesus kutsui luokseen, olivat huolten ja raskaan työn kuormittamia. Jehovan palvonnasta oli tullut heille raskasta, koska Mooseksen lakiin oli lisätty ihmisten perinteitä (Mt 23:4). Jopa virkistäväksi tarkoitetusta sapatista oli tullut taakka (2Mo 23:12; Mr 2:23–28; Lu 6:1–11).

minä annan teille uutta voimaa: Tai ”minä virkistän teitä”. Ilmauksella ”antaa uutta voimaa” käännetty kreikan verbi voi tarkoittaa sekä lepäämistä (Mt 26:45; Mr 6:31) että helpotuksen saamista raskaaseen työhön, mikä auttaa palautumaan ja keräämään voimia. Tekstiyhteydestä käy ilmi, että Jeesuksen ”ikeen” ottaminen (Mt 11:29) merkitsisi lepäämisen sijasta palvelemista. Jeesuksen sanat välittävät siis ajatuksen siitä, että hän antaa uupuneille uutta energiaa, niin että he haluavat ottaa hänen ikeensä, joka on kevyt ja miellyttävä.

lempeät: Lempeät ihmiset haluavat alistua Jumalan tahtoon ja opastukseen eivätkä yritä hallita toisia. Tämä ominaisuus ei merkitse pelkuruutta eikä heikkoutta. Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään vastineena heprean sanalle, joka voidaan kääntää ”nöyräksi” tai ”sävyisäksi”. Sitä käytetään Mooseksesta (4Mo 12:3), opinhaluisista ihmisistä (Ps 25:9), Messiaasta (Sak 9:9; Mt 21:5) ja niistä, jotka saavat omakseen maan (Ps 37:11). Jeesus kuvaili itseään ”lempeäksi” eli nöyräksi (Mt 11:29).

Ottakaa minun ikeeni harteillenne: Jeesus käytti sanaa ”ies” kuvaannollisesti valtaan ja ohjaukseen alistumisesta. Jos hänellä oli mielessään kaksoisies, jonka Jumala oli asettanut hänen harteilleen, hän pyysi opetuslapsiaan tulemaan tuon ikeen alle hänen kanssaan, ja hän auttaisi heitä kantamaan sitä. Siinä tapauksessa lause voitaisiin kääntää: ”Tulkaa minun ikeeni alle minun kanssani.” Jos taas kyse oli ikeestä, jonka Jeesus itse asettaisi toisten harteille, lause tarkoittaa Kristuksen valtaan ja ohjaukseen alistumista hänen opetuslapsenaan. (Ks. sanasto, ”Ies”.)

lempeä: Ks. Mt 5:5, tutkimisviite.

sydämeltäni nöyrä: ”Nöyräksi” käännetty kreikan sana esiintyy myös Ja 4:6:ssa ja 1Pi 5:5:ssä. Ihmisen kuvaannollisen sydämen nöyryys heijastuu hänen asenteestaan tai suhtautumisestaan Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

te saatte: Tai ”sielunne saa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

Media

Kuninkaiden palatsit
Kuninkaiden palatsit

Kun Jeesus puhui niistä, jotka asuivat ”kuninkaiden palatseissa” (Lu 7:25) tai ”kuninkaiden taloissa” (Mt 11:8), kuulijoiden mieleen saattoivat tulla Herodes Suuren rakentamat monet ylelliset palatsit. Kuvassa näkyy hänen Jerikoon rakentamansa talvipalatsin yhden osan rauniot. Tähän rakennuskompleksiin kuului pylväikön reunustama vastaanottosali (29 × 19 m), pylväiden ja monien huoneiden ympäröimiä sisäpihoja sekä kylpylä, jossa oli lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. Palatsin yhteydessä oli monitasoinen puutarha. Tämä palatsi poltettiin mahdollisesti kapinan aikana, joka puhkesi muutama vuosikymmen ennen kuin Johannes Kastaja aloitti palveluksensa. Herodeksen poika Arkelaos rakensi palatsin uudelleen.

Huilu
Huilu

Raamatun aikoina huiluja tehtiin ruo’oista ja joskus jopa luusta tai norsunluusta. Huilu oli yleisimpiä soittimia. Sitä soitettiin esimerkiksi häissä ja muissa iloisissa juhlissa (1Ku 1:40; Jes 5:12; 30:29). Lapset matkivat tätä tapaa leikkiessään toreilla. Huilua soitettiin myös suruaikoina. Ammattisurijoiden mukana kulki usein huilunsoittajia, jotka soittivat surumielisiä sävelmiä. Kuvassa näkyvä luuhuilun kappale löydettiin Jerusalemista raunioiden seasta, jotka ovat peräisin siltä ajalta, kun roomalaiset tuhosivat temppelin. Se on noin 15 cm pitkä, ja se on tehty todennäköisesti naudan sääriluusta.

Tori
Tori

Jotkin torit sijaitsivat kuvassa näkyvän torin tavoin kadunvarressa. Kauppiaat toivat kadulle usein niin paljon tavaraa, että se tukki liikenteen. Paikalliset asukkaat ostivat torilta taloustarvikkeita, savitavaroita ja kalliita lasiesineitä sekä tuoreita elintarvikkeita. Koska kylmätiloja ei ollut, torilla piti käydä ostoksilla joka päivä. Siellä ostajat kuulivat uutisia kauppiailta ja muilta, jotka olivat käymässä paikkakunnalla, lapset leikkivät ja työtä vailla olevat odottivat, että joku palkkaisi heidät. Torilla Jeesus paransi sairaita ja Paavali saarnasi ihmisille (Ap 17:17). Ylpeät kirjanoppineet ja fariseukset sen sijaan nauttivat siitä, että heidät huomattiin ja heitä tervehdittiin näillä julkisilla paikoilla.

Korasin ja Betsaida
Korasin ja Betsaida

Korasin ja Betsaida sijaitsivat lähellä Kapernaumin kaupunkia, jota Jeesus ilmeisesti piti keskuspaikkanaan, kun hän saarnasi eri puolilla Galileaa yli kahden vuoden ajan. Noissa kaupungeissa asuvat juutalaiset näkivät Jeesuksen tekevän ihmeitä, jotka olisivat saaneet epäjumalia palvovat Tyroksen ja Sidonin asukkaat katumaan. Esimerkiksi Betsaidan alueella Jeesus ruokki ihmeen avulla yli 5 000 miestä ja paransi myöhemmin sokean miehen. (Mt 14:13–21; Mr 8:22; Lu 9:10–17.)

Kapernaum, Korasin ja Betsaida
Kapernaum, Korasin ja Betsaida

Videolla näkyvä maisema on kuvattu Ofirin näköalapaikalta Galileanjärven koillisrannalta. Korasin (2) oli vain noin 3 km:n päässä paikasta, jossa muinainen Kapernaum (1) mahdollisesti sijaitsi. Kapernaum oli ilmeisesti keskuspaikka, josta käsin Jeesus saarnasi eri puolilla Galileaa yli kahden vuoden ajan. Apostolit Pietari ja Andreas asuivat Kapernaumissa, ja Matteuksen veroasema sijaitsi siellä tai sen lähellä. (Mr 1:21, 29; 2:1, 13, 14; 3:16; Lu 4:31, 38.) Pietari ja Andreas sekä Filippus olivat kotoisin läheisestä Betsaidasta (3) (Joh 1:44). Jeesus teki monia ihmeitä näissä kolmessa kaupungissa ja niiden lähistöllä. (Ks. liite A7, kartta 3B, ja liite A7, kartta 4.)

Ies
Ies

Ies oli puutanko tai -kehikko, joka pantiin kahden eläimen niskaan ja jolla ne vetivät kuormaa perässään. Ihmisetkin käyttivät ikeen tapaista kantotankoa tai -laitetta (ns. ämmänlänkiä). Se nostettiin harteille, ja taakat ripustettiin sen kumpaankin päähän.