Markus 6:1–56

6  Jeesus lähti sieltä ja tuli kotiseudulleen,+ ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. 2  Sapattina hän alkoi opettaa synagogassa, ja useimmat niistä, jotka olivat kuuntelemassa, hämmästyivät ja sanoivat: ”Mistä hän on saanut kaiken tämän?+ Miksi hänelle olisi annettu tämä viisaus, ja miksi hänen käsiensä välityksellä tehtäisiin sellaisia ihmeitä?+ 3  Eikö tämä ole se puuseppä,+ Marian poika+ ja Jaakobin,+ Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli?+ Ja eivätkö hänen sisarensa asu täällä meidän parissamme?” Niin he kieltäytyivät uskomasta* häneen. 4  Mutta Jeesus sanoi heille: ”Profeettaa kunnioitetaan kaikkialla muualla paitsi kotiseudullaan, sukulaistensa keskuudessa ja omassa kodissaan.”+ 5  Niinpä hän ei voinut tehdä siellä monia ihmeitä. Hän laittoi kätensä vain muutamien sairaiden päälle ja paransi heidät. 6  Hän tosiaankin ihmetteli sitä, ettei heillä ollut uskoa. Niin hän kiersi ympäristökylissä opettamassa.+ 7  Sitten hän kutsui luokseen 12 apostolia ja alkoi lähettää heitä matkaan pareittain,+ ja hän antoi heille vallan epäpuhtaisiin henkiin.+ 8  Hän myös kielsi heitä ottamasta matkalle mukaan muuta kuin sauvan – ei leipää, ei eväslaukkua, ei rahaa* vyöhönsä.+ 9  Hän käski heidän laittaa sandaalit jalkaansa mutta kielsi heitä käyttämästä kahta* vaatetta. 10  Edelleen hän sanoi heille: ”Kun menette johonkin kotiin, majoittukaa sinne, kunnes lähdette siltä paikkakunnalta.+ 11  Jos teitä ei jossain oteta vastaan eikä teitä kuunnella, pudistakaa sieltä lähtiessänne tomu jaloistanne todistukseksi heille.”+ 12  Sitten he lähtivät matkaan ja saarnasivat, että ihmisten pitäisi katua,+ 13  ja he ajoivat ulos monia demoneja+ sekä voitelivat monia sairaita öljyllä ja paransivat heidät. 14  Kuningas Herodes+ kuuli tästä, sillä Jeesuksen nimi tuli tunnetuksi. Ihmiset sanoivat: ”Johannes Kastaja on herätetty kuolleista, ja siksi hän pystyy tekemään ihmeitä.”+ 15  Toiset kuitenkin sanoivat: ”Hän on Elia.” Toiset taas sanoivat: ”Hän on profeetta, sellainen kuin joku entisaikojen profeetta.”+ 16  Mutta kun Herodes kuuli sen, hän sanoi: ”Se Johannes, jonka minä mestautin, on herätetty.” 17  Herodes oli itse käskenyt pidättää Johanneksen ja laittaa hänet sidottuna vankilaan veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan vuoksi, koska oli mennyt naimisiin tämän kanssa.+ 18  Johannes oli nimittäin toistuvasti sanonut Herodekselle: ”Sinun ei ole lupa olla naimisissa veljesi vaimon kanssa.”+ 19  Herodias kantoi siksi Johannekselle kaunaa ja halusi tappaa hänet mutta ei voinut. 20  Herodes näet pelkäsi Johannesta, koska tiesi tämän olevan oikeamielinen ja pyhä mies,+ ja hän piti tätä turvassa. Kun Herodes oli kuunnellut Johannesta, hän ei tiennyt, mitä tehdä, mutta halusi silti kuunnella häntä jatkuvasti. 21  Sopiva päivä kuitenkin tuli, kun Herodes järjesti syntymäpäivänään+ illalliset korkea-arvoisille virkamiehilleen, sotapäälliköille ja Galilean huomattavimmille miehille.+ 22  Herodiaan tytär tuli sisään, ja hän tanssi ja miellytti Herodesta ja niitä, jotka olivat aterialla tämän kanssa.* Kuningas sanoi hänelle: ”Pyydä minulta, mitä ikinä haluat, niin minä annan sen sinulle.” 23  Vieläpä hän vannoi: ”Mitä ikinä pyydät minulta, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakunnastani.” 24  Niin tytär meni ulos ja kysyi äidiltään: ”Mitä minä pyytäisin?” Äiti vastasi: ”Johannes Kastajan päätä.” 25  Hän kiiruhti heti sisään kuninkaan luo ja esitti pyyntönsä: ”Haluan, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään.”+ 26  Vaikka tämä murehdutti kuningasta suuresti, hän ei halunnut torjua hänen pyyntöään vannomiensa valojen ja vieraidensa* vuoksi. 27  Niinpä kuningas lähetti heti henkivartijan ja käski hänen tuoda Johanneksen pään. Henkivartija meni, mestasi Johanneksen vankilassa 28  ja toi hänen päänsä lautasella. Hän antoi sen Herodiaan tyttärelle, ja tämä antoi sen äidilleen. 29  Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat siitä, he tulivat, ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. 30  Apostolit kokoontuivat Jeesuksen ympärille ja kertoivat hänelle kaiken, mitä olivat tehneet ja opettaneet.+ 31  Hän sanoi heille: ”Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän.”+ Tulijoita ja menijöitä oli nimittäin paljon, eikä heillä ollut aikaa edes syödä.+ 32  Niinpä he lähtivät veneellä syrjäiseen paikkaan ollakseen keskenään.+ 33  Ihmiset kuitenkin näkivät heidän menevän, ja monet saivat tietää siitä, ja he juoksivat kaikista kaupungeista ja ehtivät sinne ennen heitä. 34  Astuessaan veneestä Jeesus näki suuren ihmisjoukon, ja hänen tuli heitä sääli,+ sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta.+ Niin hän alkoi opettaa heille monia asioita.+ 35  Myöhään iltapäivällä hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Paikka on syrjäinen, ja alkaa olla jo myöhä.+ 36  Lähetä heidät pois, jotta he menisivät ympärillä olevalle maaseudulle ja kyliin ostamaan itselleen jotain syötävää.”+ 37  Hän vastasi heille: ”Antakaa te heille syötävää.” Tähän he sanoivat hänelle: ”Pitäisikö meidän mennä ostamaan 200 denaarilla leipiä ja antaa ne heille syötäväksi?”+ 38  Hän sanoi heille: ”Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan!” Selvitettyään sen he sanoivat: ”Viisi, ja kaksi kalaa.”+ 39  Hän käski kaikkien ihmisten jakautua ryhmiin ja asettua pitkälleen vihreälle ruohikolle.+ 40  Niin he asettuivat pitkälleen sadan ja viidenkymmenen ryhmiin. 41  Otettuaan nyt ne viisi leipää ja kaksi kalaa hän katsoi ylös taivaaseen ja esitti rukouksen.*+ Sitten hän taittoi leivät ja alkoi antaa niitä opetuslapsille, jotta nämä panisivat ne ihmisten eteen, ja hän jakoi myös ne kaksi kalaa kaikille. 42  He kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi, 43  ja he keräsivät jäljelle jääneitä palasia 12 täyttä korillista, ja lisäksi jäi kalaa.+ 44  Niitä, jotka söivät leipiä, oli 5 000 miestä. 45  Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslastensa astua veneeseen ja mennä edeltä vastarannalle kohti Betsaidaa sillä aikaa kun hän itse lähettäisi ihmisjoukon pois.+ 46  Hyvästeltyään heidät hän meni vuorelle rukoilemaan.+ 47  Illan tultua vene oli keskellä järveä mutta hän oli yksin maalla.+ 48  Kun hän näki, että heidän oli vastatuulen vuoksi hyvin vaikea soutaa, hän tuli noin neljännellä yövartiolla heitä kohti kävellen veden päällä mutta aikoi mennä heidän ohitseen. 49  Nähdessään hänen kävelevän veden päällä he ajattelivat: ”Se on aave!”*+ ja huusivat kovaa. 50  He kaikki nimittäin näkivät hänet ja hätääntyivät. Mutta hän sanoi heti heille: ”Olkaa rohkeita! Minä se olen. Älkää pelätkö.”+ 51  Sitten hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli laantui.+ Tällöin he olivat aivan ihmeissään, 52  sillä he eivät olleet tajunneet leipien merkitystä, eivätkä he vieläkään pystyneet ymmärtämään asioita sydämessään. 53  Päästyään järven toiselle puolelle he tulivat Gennesaretiin ja ankkuroivat veneen sen lähistölle.+ 54  Mutta heti kun he astuivat veneestä, ihmiset tunnistivat hänet. 55  He juoksivat ympäri koko sitä seutua ja alkoivat tuoda paareilla sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan. 56  Kaikkialla, minne hän meni – kyliin, kaupunkeihin tai maaseudulle – he toivat sairaat toreille, ja he pyysivät häneltä hartaasti, että he saisivat koskettaa edes hänen päällysvaatteensa reunusta,+ ja kaikki, jotka koskettivat sitä, tulivat terveiksi.*

Alaviitteet

^ Kirjaim. ”kompastuivat”.
^ Kirjaim. ”kuparia”.
^ Tai ”ylimääräistä”.
^ Tai ”tämän päivällisvieraita”, ”niitä, jotka olivat pitkällään pöydän ääressä tämän kanssa”.
^ Tai ”pitkällään pöydän ääressä olevien”.
^ Kirjaim. ”siunauksen”.
^ Tai ”Tämä on harhanäky”.
^ Tai ”pelastuivat”.

Tutkimisviitteet

kotiseudulleen: Ks. Mt 13:54, tutkimisviite.

puuseppä: Jeesus tunnettiin sekä ”puuseppänä” että ”puusepän poikana”, mikä kertoo jotain Jeesuksen elämästä sen jälkeen, kun hän kävi temppelissä 12-vuotiaana, ja ennen kuin hän aloitti palveluksensa (ks. Mt 13:55, tutkimisviite). Matteuksen ja Markuksen kertomukset täydentävät toisiaan.

Marian poika: Jeesusta sanotaan Marian pojaksi ainoastaan tässä tilanteessa. Joosefia ei mainita, joten hän oli ehkä jo kuollut. Tähän viittaa myös se, että Jeesus pyysi Johannesta huolehtimaan hänen äidistään Mariasta kuolemansa jälkeen (Joh 19:26, 27).

Jaakobin: Ks. Mt 13:55, tutkimisviite.

Juudaksen: Ks. Mt 13:55, tutkimisviite.

veli: Raamatussa kreikan sana adelfós voi viitata hengelliseen sukulaisuuteen, mutta tässä sitä käytetään Jeesuksen velipuolista, Joosefin ja Marian nuoremmista pojista. Jotkut uskovat, että Jeesuksen syntymän jälkeen Maria pysyi neitsyenä, ja väittävät, että sana adelfós tarkoittaa tässä serkkuja. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään kuitenkin toista sanaa ”serkusta” (kreik. anepsiós Kol 4:10:ssä) ja vielä eri ilmausta Paavalin ”sisarenpojasta” (Ap 23:16). Lisäksi Lu 21:16:ssa käytetään monikkomuotoja kreikan sanoista adelfós ja syngenḗs, jotka on käännetty sanoilla ”veljet” ja ”sukulaiset”. Nämä esimerkit osoittavat, että sukulaisuussuhteita kuvailevia sanoja ei käytetä Kreikkalaisissa kirjoituksissa väljästi tai sattumanvaraisesti.

ei voinut tehdä siellä monia ihmeitä: Jeesus ei voinut tehdä Nasaretissa monia ihmeitä, mutta se ei johtunut voiman puutteesta vaan olosuhteista. Nasaretilaisilla ei ollut uskoa, ja siksi hän teki siellä vain muutamia ihmeitä (Mt 13:58). Jumalan voimaa ei pitänyt tuhlata silloin kun ihmiset epäilivät eivätkä kuunnelleet (vrt. Mt 10:14; Lu 16:29–31).

ihmetteli sitä, ettei heillä ollut uskoa: Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka kertoo, miten voimakkaasti Jeesus reagoi ”kotiseudullaan” saamaansa vastaanottoon (Mt 13:57, 58; ks. myös ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”). Kreikan verbi, joka on tässä käännetty vastineella ”ihmetteli”, kuvailee usein tunteita, joita Jeesuksen ihmeet ja opetus herättivät ihmisissä (Mr 5:20; 15:5), mutta kahdessa tilanteessa se kuvailee Jeesuksen omaa reaktiota: häntä hämmästytti upseerin suuri usko (Mt 8:10; Lu 7:9), ja tässä häntä ihmetytti nasaretilaisten uskonpuute.

kiersi ympäristökylissä: Tästä alkoi Jeesuksen kolmas saarnamatka Galileassa (Mt 9:35; Lu 9:1). Verbillä ”kiersi” käännetty kreikan ilmaus voi merkitä sitä, että hän kävi alueen perusteellisesti läpi ja, kuten jotkut ajattelevat, palasi lähtöpisteeseen. Opettaminen oli tärkeä osa Jeesuksen palvelusta (ks. Mt 4:23, tutkimisviite).

majoittukaa sinne, kunnes lähdette siltä paikkakunnalta: Jeesus antoi opetuslapsilleen ohjeeksi, että kun he tulisivat johonkin kaupunkiin, heidän pitäisi jäädä taloon, jossa heidät otettaisiin vieraanvaraisesti vastaan, eikä ”siirtyä talosta taloon” (Lu 10:1–7). Heidän ei pitäisi etsiä paikkaa, jossa olisi tarjolla enemmän mukavuuksia, ajanvietettä tai aineellista. Näin he osoittaisivat, että sellaiset asiat olisivat toissijaisia verrattuna heidän saarnaamistehtäväänsä.

pudistakaa – – tomu jaloistanne: Tällä eleellä opetuslapset ilmaisivat, etteivät he olleet vastuussa siitä, mitä noille ihmisille tapahtuisi, kun Jumalan tuomio kohtaisi heitä. Samanlainen ilmaus on Mt 10:14:ssä ja Lu 9:5:ssä. Markus ja Luukas lisäävät sanat todistukseksi heille tai ”todistukseksi heitä vastaan”. Paavali ja Barnabas noudattivat tätä neuvoa Pisidian Antiokiassa (Ap 13:51). Vastaavasti kun Paavali pudisti pölyt vaatteistaan Korintissa, hän selitti: ”Te olette itse vastuussa, jos menetätte elämänne. Minä olen viaton.” (Ap 18:6.) Tällaiset eleet olivat ehkä jo ennestään tuttuja opetuslapsille, sillä kun hartaat juutalaiset astuivat muiden kansojen alueelta kotimaansa kamaralle, he pudistivat sandaaleistaan epäpuhtaana pitämänsä tomun. Jeesus ei kuitenkaan näytä tarkoittaneen tätä, kun hän antoi opetuslapsilleen tämän ohjeen.

voitelivat monia sairaita öljyllä: Voitelu oli symbolinen. Öljyllä ajateltiin kyllä olevan parantavia ominaisuuksia (vrt. Lu 10:34), mutta se ei itsessään parantanut sairaita. Tervehtyminen oli Jumalan pyhän hengen aikaansaama ihme (Lu 9:1, 6).

Kuningas Herodes: Ts. Herodes Antipas, Herodes Suuren poika. (Ks. sanasto, ”Herodes”.) Matteus ja Luukas käyttävät Antipaan virallista roomalaista arvonimeä tetrarkki eli paikallishallitsija (ks. Mt 14:1; Lu 3:1; tutkimisviitteet). Häntä kutsuttiin kuitenkin yleisesti ”kuninkaaksi”, ja tätä arvonimeä Matteus käyttää hänestä kerran (Mt 14:9) ja Markus joka kerta (Mr 6:22, 25–27). Hänen hallintoalueeseensa kuuluivat Galilea ja Perea.

Ihmiset sanoivat: Kirjaim. ”He sanoivat”. Joissain käsikirjoituksissa lukee ”Hän sanoi”.

Kastaja: Ks. Mr 1:4, tutkimisviite.

pidättää Johanneksen ja laittaa hänet sidottuna vankilaan: Ks. Mt 14:3, tutkimisviite.

veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan: Ks. Mt 14:3, tutkimisviite.

tiesi tämän olevan oikeamielinen ja pyhä mies: Tai ”tiesi tämän olevan vanhurskas ja pyhä mies”. Herodes Antipas kuunteli Johannesta ja suojeli häntä, sillä hän ymmärsi, että tämä oli oikeamielinen ja pyhä. Hän pelkäsi Johannesta, mutta koska hän pelkäsi myös kasvojen menetystä vieraidensa edessä ja häneltä puuttui uskoa, hänet saatiin surmaamaan Johannes. Juutalainen historioitsija Josefus kuvailee Johannes Kastajaa ”hyväksi mieheksi”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

syntymäpäivänään: Nämä juhlat järjestettiin todennäköisesti Herodes Antipaan palatsissa Tiberiaan kaupungissa Galileanjärven länsirannalla. Näin voidaan päätellä muun muassa sillä perusteella, että Markus sanoo Galilean huomattavimpien miesten olleen paikalla. (Ks. Mt 14:3, 6, tutkimisviitteet.) Raamatussa mainitaan vain kahdet syntymäpäivät: tämä juhla, jossa Johannes mestattiin, ja Egyptin faraon juhla, jossa hänen ylileipurinsa surmattiin (1Mo 40:18–22). Kummassakin tapauksessa järjestettiin suuret juhlat ja toteutettiin toive, ja molemmat juhlat muistetaan teloituksesta.

sotapäälliköille: Kreikan sana khilíarkhos (kiliarkki) merkitsee kirjaimellisesti ’tuhannen [sotilaan] päällikköä’, ja se viittaa roomalaiseen sotatribuuniin. Kunkin roomalaisen legioonan johdossa oli kuusi tribuunia. Legioonaa ei kuitenkaan ollut jaettu kuuteen sotilasosastoon, vaan kaksi tribuunia komensi koko legioonaa kaksi kuukautta kerrallaan. Tällaisella päälliköllä oli paljon valtaa; hän muun muassa nimitti sadanpäämiehet ja määräsi heidät tehtäviinsä. Kreikan sana voi tarkoittaa myös korkea-arvoista sotilashenkilöä yleensä. Tällaisten merkittävien miesten edessä Herodes tunsi, että hänen oli pakko pitää valansa, ja antoi siksi käskyn mestata Johannes Kastajan.

Herodiaan tytär: Herodes Filippoksen ja Herodiaan tytär, Herodiaan ainoa lapsi. Raamatussa ei mainita hänen nimeään Salome, mutta se on säilynyt Josefuksen kirjoituksissa. Myöhemmin Herodes Antipas otti vaimokseen Herodiaan, velipuolensa Filippoksen vaimon, ja meni naimisiin tämän kanssa, jolloin he tekivät aviorikoksen.

Kastajan: Ks. Mr 1:4, tutkimisviite.

vannomiensa valojen: Monikkomuoto ”valat” voi osoittaa, että Herodes painotti sitä, mitä hän oli vannonut Herodiaan tyttärelle (Mr 6:23), tai vahvisti sen toistamalla valaansa (ks. Mt 14:9, tutkimisviite).

henkivartijan: Kreikan sana spekūlátōr on lainasana latinasta (speculator), ja se voi tarkoittaa henkivartijaa, lähettiä ja joskus teloittajaa. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään noin 30:tä latinalaista lainasanaa, joihin kuuluu sotilas- ja oikeustermejä sekä rahatalouteen ja jokapäiväiseen elämään liittyviä sanoja. Eniten niitä esiintyy Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa. Markus käytti niitä enemmän kuin kukaan muu raamatunkirjoittaja, mikä tukee sitä käsitystä, että hän kirjoitti evankeliuminsa Roomassa ja ensisijaisesti ei-juutalaisille, varsinkin roomalaisille. (Ks. Joh 19:20, tutkimisviite.)

hautaan: Tai ”muistohautaan”. (Ks. sanasto.)

hänen tuli heitä sääli: Tai ”hän tunsi myötätuntoa heitä kohtaan”. (Ks. Mt 9:36, tutkimisviite.)

Antakaa te heille syötävää: Tämä on ainoa Jeesuksen ihme, joka on kirjoitettu muistiin kaikkiin neljään evankeliumiin (Mt 14:15–21; Mr 6:35–44; Lu 9:10–17; Joh 6:1–13).

denaarilla: Ks. sanasto ja liite B14.

taittoi leivät: Leivät olivat usein litteitä ja kovia, minkä vuoksi ne yleensä taitettiin paloiksi (Mt 14:19; 15:36; 26:26; Mr 8:6; Lu 9:16).

korillista: Nämä korit olivat ehkä pieniä punottuja koreja, joissa oli kantonaru. Niiden tilavuus oli arviolta 7,5 l. (Ks. Mr 8:19, 20, tutkimisviitteet.)

5 000 miestä: Tämä on ainoa Jeesuksen ihme, joka on kirjoitettu muistiin kaikkiin neljään evankeliumiin (Mt 14:15–21; Mr 6:35–44; Lu 9:10–17; Joh 6:1–13), mutta ainoastaan Matteus mainitsee naiset ja lapset. Ruokaa sai ihmeen avulla mahdollisesti pitkälti yli 15 000 henkeä.

neljännellä yövartiolla: Ks. Mt 14:25, tutkimisviite.

aikoi mennä: Tai ”oli menossa”. Opetuslapsista näytti ilmeisesti siltä kuin Jeesus kävelisi heidän ohitseen.

he eivät olleet tajunneet leipien merkitystä: Opetuslapset olivat vain muutamaa tuntia aiemmin nähneet Jeesuksen moninkertaistavan leivät. Tämä ihme osoitti selvästi, miten paljon voimaa hänelle oli annettu pyhän hengen välityksellä. Opetuslapset eivät kuitenkaan tajunneet tuon ihmeen merkitystä ja olivat siksi aivan ihmeissään, kun Jeesus käveli veden päällä ja tyynnytti myrskyn. Aluksi he jopa luulivat, että hänen kävelynsä veden päällä oli ”harhanäky”, jotain epätodellista (Mr 6:49, alav.).

Gennesaretiin: Ks. Mt 14:34, tutkimisviite.

Media

Sauva ja eväslaukku
Sauva ja eväslaukku

Muinaiset heprealaiset käyttivät sauvoja ja keppejä moneen tarkoitukseen. Niistä esimerkiksi otettiin tukea (2Mo 12:11; Sak 8:4; Hpr 11:21) ja niillä puolustauduttiin (2Sa 23:21), puitiin (Jes 28:27) ja karistettiin puusta oliiveja (5Mo 24:20; Jes 24:13). Eväslaukku oli yleensä nahkainen pussi, jota kannettiin olalla, ja sellainen oli mukana varsinkin matkaajilla, paimenilla ja maanviljelijöillä. Ruokatarvikkeiden lisäksi siinä pidettiin vaatteita ja muita tarvikkeita. Kun Jeesus lähetti apostolinsa saarnamatkalle, hän antoi muun muassa sauvaa ja eväslaukkua koskevia ohjeita. Apostolien ei pitänyt hankkia matkalle mukaan mitään ylimääräistä ja antaa näin huomionsa hajaantua, sillä Jehova huolehtisi heistä. (Ks. Lu 9:3; 10:4; tutkimisviitteet, joissa selitetään, miten Jeesuksen ohjeet oli tarkoitus ymmärtää.)

Korit
Korit

Raamatussa käytetään eri sanoja erilaisista koreista. Esimerkiksi kun Jeesus oli ruokkinut ihmeen avulla noin 5 000 miestä, kerrotaan, että tähteet kerättiin 12 koriin. Kreikan sana viittaa suhteellisen pieneen punottuun koriin. Niistä seitsemästä korista, joihin tähteet kerättiin sen jälkeen kun Jeesus oli ruokkinut noin 4 000 miestä, käytetään kuitenkin toista kreikan sanaa, joka tarkoittaa suurta säilytyskoria (Mr 8:8, 9). Samaa sanaa käytetään siitä korista, jossa Paavali laskettiin Damaskoksessa alas muurin aukosta (Ap 9:25).

Tori
Tori

Jotkin torit sijaitsivat kuvassa näkyvän torin tavoin kadunvarressa. Kauppiaat toivat kadulle usein niin paljon tavaraa, että se tukki liikenteen. Paikalliset asukkaat ostivat torilta taloustarvikkeita, savitavaroita ja kalliita lasiesineitä sekä tuoreita elintarvikkeita. Koska kylmätiloja ei ollut, torilla piti käydä ostoksilla joka päivä. Siellä ostajat kuulivat uutisia kauppiailta ja muilta, jotka olivat käymässä paikkakunnalla, lapset leikkivät ja työtä vailla olevat odottivat, että joku palkkaisi heidät. Torilla Jeesus paransi sairaita ja Paavali saarnasi ihmisille (Ap 17:17). Ylpeät kirjanoppineet ja fariseukset sen sijaan nauttivat siitä, että heidät huomattiin ja heitä tervehdittiin näillä julkisilla paikoilla.

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS (TUTKIMISLAITOS)
Markus 6
suomi
Lue Raamattua verkossa.
https://cms-imgp.jw-cdn.org/img/p/1001070103/univ/art/1001070103_univ_sqr_xl.jpg
nwtsty