vertauksin: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

tornin: Ks. Mt 21:33, tutkimisviite.

vuokrasi: Ks. Mt 21:33, tutkimisviite.

tätä raamatunkohtaa: Kreikan sana grafḗ on tässä yksikössä ja viittaa yhteen raamatunkohtaan, Ps 118:22, 23:een.

pääkulmakivi: Ks. Mt 21:42, tutkimisviite.

Jehovalta: Tässä Ps 118:22, 23:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

Herodeksen puoluelaisia: Ks. sanasto.

henkilöveroa: Ks. Mt 22:17, tutkimisviite.

keisarille: Ks. Mt 22:17, tutkimisviite.

denaari: Tässä roomalaisessa hopeakolikossa oli keisarin nimi, ja juutalaiset maksoivat sillä Rooman vaatiman ”henkilöveron” (Mr 12:14). Jeesuksen aikana maataloustyöntekijä sai tavallisesti denaarin 12 tunnin työpäivästä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa rahasummat ilmoitettiin usein denaareina. (Mt 20:2; Mr 6:37; 14:5; Il 6:6.) Israelissa oli käytössä useita erilaisia kupari- ja hopeakolikoita, muun muassa Tyroksessa lyötyjä hopeakolikoita, joilla maksettiin temppelivero. Verot Roomalle maksettiin kuitenkin ilmeisesti hopeadenaareilla, joissa oli keisarin kuva. (Ks. sanasto ja liite B14.)

kuva ja nimi: Ks. Mt 22:20, tutkimisviite.

Antakaa takaisin: Ks. Mt 22:21, tutkimisviite.

keisarille, mikä kuuluu keisarille: Jeesuksen kerrotaan viitanneen Rooman keisariin vain tässä jakeessa ja rinnakkaiskertomuksissa Mt 22:21:ssä ja Lu 20:25:ssä. Siihen, ”mikä kuuluu keisarille”, sisältyvät maksut julkisista palveluista sekä viranomaisille osoitettava kunnioitus ja suhteellinen alamaisuus (Ro 13:1–7).

Jumalalle, mikä kuuluu Jumalalle: Ks. Mt 22:21, tutkimisviite.

saddukeuksia: Saddukeukset mainitaan Markuksen evankeliumissa vain tässä kohdassa. (Ks. sanasto.) Nimitys (kreik. Saddūkaíos) liittyy todennäköisesti Sadokiin (Septuagintassa usein kirjoitusasussa Saddū́k), josta tuli ylimmäinen pappi Salomon aikana ja jonka jälkeläiset ilmeisesti palvelivat pappeina satojen vuosien ajan (1Ku 2:35).

ylösnousemukseen: Kreikan sanan anástasis kirjaimellinen merkitys on ’ylös nostaminen’, ’ylös nouseminen’. Sitä käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa noin 40 kertaa kuolleiden ylösnousemuksesta. (Mt 22:23, 31; Ap 4:2, alav.; 24:15; 1Ko 15:12, 13.) Septuagintassa käytetään sanan anástasis kanssa samaan sanueeseen kuuluvaa verbiä Jes 26:19:ssä, jossa se on heprean elää-verbin vastineena lauseessa ”kuolleesi tulevat elämään”. (Ks. sanasto.)

toinen meni lesken kanssa naimisiin: Muinaisten heprealaisten keskuudessa oli tapana, että jos miehellä ei kuollessaan ollut poikaa, hänen veljensä meni naimisiin lesken kanssa, jotta heidän jälkeläisensä jatkaisi kuolleen miehen sukuhaaraa (1Mo 38:8). Tämä käytäntö sisällytettiin myöhemmin Mooseksen lakiin, ja se tunnettiin lankous- eli leviraattiavioliittona (5Mo 25:5, 6). Kuten saddukeusten sanoista käy ilmi, sitä noudatettiin Jeesuksen aikana. Laki antoi sukulaisille mahdollisuuden kieltäytyä lankousavioliitosta, mutta jos mies ei halunnut ”jatkaa veljensä sukua”, se oli miehelle häpeäksi (5Mo 25:7–10; Ru 4:7, 8).

Raamatun kirjoituksia: Ks. Mt 22:29, tutkimisviite.

Mooseksen kirjasta: Saddukeusten mielestä vain Mooseksen kirjoitukset oli kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa. He eivät hyväksyneet Jeesuksen opetusta ylösnousemuksesta, koska he ilmeisesti ajattelivat, ettei sille ollut perusteita Pentateukissa eli Mooseksen kirjoissa. Jeesus olisi voinut lainata monia raamatunkohtia, kuten Jes 26:19; Da 12:13; Ho 13:14:ää, osoittaakseen, että kuolleet heräisivät. Koska hän tiesi, mitkä kirjoitukset saddukeukset hyväksyivät, hän kuitenkin perusteli sanansa sillä, mitä Jehova sanoi Moosekselle (2Mo 3:2, 6).

mitä Jumala sanoi Moosekselle: Jeesus viittaa Mooseksen ja Jehovan väliseen keskusteluun, joka käytiin noin vuonna 1514 eaa. (2Mo 3:2, 6). Tuolloin Abraham oli ollut kuolleena 329 vuotta, Iisak 224 vuotta ja Jaakob 197 vuotta. Jehova ei kuitenkaan sanonut, että hän oli heidän Jumalansa vaan että hän on heidän Jumalansa. (Ks. Mr 12:27, tutkimisviite.)

vaan elävien: Rinnakkaiskertomuksessa Lu 20:38:ssa Jeesus sanoo lisäksi: ”Sillä he kaikki ovat eläviä hänelle [tai ”hänen näkökannaltaan”].” Raamattu osoittaa, että elävät ihmiset, jotka ovat vieraantuneet Jumalasta, ovat kuolleita hänen näkökannaltaan (Ef 2:1; 1Ti 5:6). Toisaalta Jehovan palvelijat, joilla on hänen hyväksyntänsä ja jotka kuolevat, ovat edelleen eläviä hänen näkökannaltaan, koska hänen lupauksensa herättää heidät kuolleista täyttyy varmasti (Ro 4:16, 17).

Kuule, Israel: Tämä 5Mo 6:4, 5:stä otettu lainaus on laajempi kuin Matteuksen ja Luukkaan kertomuksissa. Siinä on mukana myös sanat, joilla niin sanottu šema alkaa. Šemaa pidetään juutalaisuuden uskontunnustuksena, ja se perustuu 4Mo 15:37–41:een ja 5Mo 6:4–9; 11:13–21:een. Nimitys šema tulee 5Mo 6:4:n ensimmäisestä hepreankielisestä sanasta šemáʽ ’kuuntele’, ’kuule’.

Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova: Tai ”Jehova on meidän Jumalamme, Jehova on yksi”, ”Jehova on meidän Jumalamme, on yksi Jehova”. Tässä 5Mo 6:4:stä otetussa lainauksessa sanaa ”yksi” vastaava heprean sana voi tarkoittaa sitä, että joku tai jokin on ainutlaatuinen, yksi ainoa. Jehova on ainoa tosi Jumala; vääriä jumalia ei voi edes verrata häneen (2Sa 7:22; Ps 96:5; Jes 2:18–20). 5. Mooseksen kirjassa Mooses muistutti israelilaisia siitä, että heidän tuli palvoa yksinomaan Jehovaa. He eivät saaneet jäljitellä naapurikansoja, jotka palvoivat useita jumalia ja jumalattaria. Joidenkin väärien jumalien ajateltiin hallitsevan tiettyjä osia luonnosta, joitain taas pidettiin tietyn jumaluuden eri ilmenemismuotoina. Sanaa ”yksi” vastaava heprean sana viittaa myös yksimielisyyteen sekä tarkoituksen ja toiminnan yhtenäisyyteen. Jehova Jumala ei ole ristiriitainen eikä ennalta arvaamaton vaan aina uskollinen, johdonmukainen, luotettava ja totuudellinen. Mr 12:28–34:ssä oleva keskustelu on myös Mt 22:34–40:ssä, mutta vain Markus ottaa mukaan johdantosanat ”Kuule, Israel, Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova”. Käsky rakastaa Jehovaa tulee heti näiden häntä kuvailevien sanojen jälkeen, joten häntä palvovien täytyy rakastaa yksinomaan häntä.

Jehova – – Jehova: Tässä 5Mo 6:4:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä kaksi kertaa Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

sydämestäsi: Kuvaannollisessa käytössä sana ”sydän” tarkoittaa yleensä koko sisäistä ihmistä. Kun sitä käytetään sanojen ”sielu” ja ”mieli” kanssa, sillä on kuitenkin ilmeisesti kapeampi merkitys ja se tarkoittaa lähinnä ihmisen tunteita ja haluja. Tässä sydän, sielu, mieli ja voima eivät tarkoita neljää täysin eri asiaa, vaan niiden merkitykset menevät osittain päällekkäin. Tämä korostaa mahdollisimman voimakkaasti sitä, että Jumalaa täytyy rakastaa täydesti. (Ks. tämän jakeen tutkimisviitteet, joissa selitetään sanoja mielelläsi ja voimallasi.)

sielustasi: Ks. Mt 22:37, tutkimisviite.

mielelläsi: Ts. älyllisillä kyvyillä. Ihmisen täytyy käyttää henkisiä kykyjään, jotta hän voisi oppia tuntemaan Jumalan ja syventää rakkauttaan häneen (ks. Joh 17:3, tutkimisviite; Ro 12:1). Tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä kolme sanaa ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Kreikaksi kirjoitetussa Markuksen kertomuksessa mainitaan kuitenkin neljä sanaa sydän, sielu, mieli ja voima. Tähän saattaa olla useita syitä. Sana ”mieli” on voitu lisätä täydentämään osittain päällekkäisten heprean kielen käsitteiden merkitystä. Vaikka muinaishepreassa ei ole erikseen ”mieltä” vastaavaa sanaa, ”mielen” käsite sisältyy usein sanaan ”sydän”, joka tarkoittaa kuvaannollisesti koko sisäistä ihmistä, mukaan lukien ajatukset, tunteet, asenteet ja vaikuttimet (5Mo 29:4; Ps 26:2; 64:6; ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa sydämestäsi). Sellaisissa kohdissa, joissa heprealaisessa tekstissä on ”sydän”, kreikkalainen Septuaginta käyttääkin usein sanaa ”mieli” (1Mo 8:21; Job 1:5; San 2:10; Jes 14:13). Sanan ”mieli” esiintyminen Markuksen tekstissä voi kertoa myös siitä, että ”voimaa” tarkoittava heprean sana ja ”mieltä” tarkoittava kreikan sana menevät käsitteinä osittain päällekkäin (vrt. Mt 22:37, jossa on ”mieli” mutta ei ”voimaa”). Sanojen päällekkäiset merkitykset voivat selittää sen, miksi kirjanoppinut käyttää sanaa ”ymmärrys” vastatessaan Jeesukselle (Mr 12:33). Se voi selittää myös sen, miksi evankeliumien kirjoittajat eivät käytä lainauksessaan täsmälleen 5Mo 6:5:n sanoja. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa voimallasi, ja Mt 22:37; Lu 10:27; tutkimisviitteet.)

voimallasi: Kuten sanaa mielelläsi selittävässä tutkimisviitteessä mainitaan, tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä kolme sanaa ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Hepreassa ”voima [tai ”elinvoima”, alav.]” voi tarkoittaa henkisiä ja älyllisiä kykyjä, ei pelkästään fyysistä voimaa. Tämä voi selittää sen, miksi Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa esiintyy sana ”mieli”, kun tuota raamatunkohtaa lainataan. Se voi selittää myös, miksi Mt 22:37:ssä on samassa lainauksessa sana ”mieli” mutta ei ”voimaa”. Olipa asia miten tahansa, kun lainoppinut (kreikaksi kirjoitetun Luukkaan kertomuksen [10:27] mukaan) lainasi tätä samaa Heprealaisten kirjoitusten jaetta, hän mainitsi neljä sanaa sydän, sielu, voima ja mieli. Tämän perusteella Jeesuksen aikaan ilmeisesti ajateltiin, että nämä neljä kreikan sanaa välittivät saman ajatuksen kuin kolme heprean sanaa, jotka olivat alkuperäisessä lainatussa raamatunkohdassa.

Toinen: Mr 12:29, 30:ssä on Jeesuksen suora vastaus kirjanoppineen kysymykseen, mutta nyt Jeesus laajentaa vastaustaan ja lainaa toista käskyä (3Mo 19:18). Näin hän korostaa sitä, että nämä ”kaksi käskyä” liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja että koko Laki ja Profeetat kiteytyvät niihin (Mt 22:40).

lähimmäistäsi: Ks. Mt 22:39, tutkimisviite.

kokonaispolttouhrit: Kreikan sana holokaútōma (sanoista hólos ’kokonainen’ ja kaíō ’polttaa’) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain kolme kertaa, tässä ja Hpr 10:6, 8:ssa. Septuagintassa tämä sana vastaa heprean sanaa, joka tarkoittaa kokonaan poltettavia uhreja; ne annettiin Jumalalle kokonaisina, eikä uhrin tuoja syönyt eläimestä mitään osaa. Sama kreikan sana esiintyy Septuagintassa 1Sa 15:22:ssa (ks. alav.) ja Ho 6:6:ssa, jotka kirjanoppineella oli ehkä mielessään, kun hän puhui Jeesukselle (Mr 12:32). Jeesus uhrasi itsensä kokonaan kuvaannollisena polttouhrina.

Jehova: Tässä Ps 110:1:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

toreilla: Ks. Mt 23:7, tutkimisviite.

etummaiset istuimet: Ks. Mt 23:6, tutkimisviite.

rahalippaita: Muinaisten juutalaislähteiden mukaan nämä rahankeräysastiat olivat torven tai sarven muotoisia, ja niiden yläpäässä oli ilmeisesti pieni aukko, josta niihin pudotettiin lahjoituksia erilaisia uhreja varten. Ne sijaitsivat nähtävästi naisten esipihalla (ks. Mt 27:6, tutkimisviite, ja liite B11). Rabbiinisten lähteiden mukaan tuon esipihan seinien vierustalla oli 13 rahalipasta. Sama ”rahalippaiksi” käännetty kreikan sana esiintyy myös Joh 8:20:ssä. Temppelissä oli todennäköisesti myös aarrevarasto, säilö, johon rahalippaiden rahat koottiin.

rahaa: Kirjaim. ”kuparia”, ts. kuparirahaa eli -kolikoita. Kreikan sanaa käytettiin myös yleisterminä kaikenlaisesta rahasta. (Ks. liite B14.)

kaksi pientä kolikkoa: Kirjaim. ”kaksi leptonia”. Kreikan sana leptón tarkoittaa jotain pientä ja ohutta. Lepton oli 1/128 denaaria, ja se oli pienin kupari- tai pronssikolikko, jota käytettiin Israelissa. (Ks. sanasto, ”Lepton”, ja liite B14.)

joilla on hyvin vähän arvoa: Kirjaim. ”jotka ovat quadrans”. Kreikan sana kodrántēs (latinan sanasta quadrans) tarkoittaa roomalaista kupari- tai pronssikolikkoa, jonka arvo oli 1/64 denaaria. Markus selittää tässä roomalaisen rahayksikön avulla juutalaisten käyttämien kolikoiden arvoa. (Ks. liite B14.)