Luukas 24:1–53

24  Viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat hyvin varhain haudalle ja toivat valmistelemiaan tuoksuaineita.+  Mutta he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois haudalta,*+  ja kun he menivät sisään, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.+  Kun he olivat tästä ymmällään, he näkivät, että heidän vieressään seisoi kaksi miestä säihkyvissä vaatteissa.  Naiset säikähtivät ja käänsivät kasvonsa maata kohti. Niin miehet sanoivat heille: ”Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta?+  Hän ei ole täällä, vaan hänet on herätetty. Muistakaa, mitä hän puhui teille vielä Galileassa ollessaan.  Hän sanoi, että Ihmisen Poika täytyy luovuttaa syntisten ihmisten käsiin ja teloittaa paalussa ja että kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.”+  Silloin he muistivat hänen sanansa,+  ja he palasivat haudalta* ja kertoivat tämän kaiken 11 apostolille ja kaikille muille.+ 10  Nämä naiset olivat Maria Magdaleena, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti. Muutkin heidän kanssaan olevat naiset+ kertoivat tästä apostoleille. 11  Nämä kuitenkin pitivät sitä perättömänä puheena eivätkä uskoneet naisia. 12  Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle,* ja kumartuessaan katsomaan sisään hän näki vain pellavaiset käärinliinat. Niin hän meni pois ja ihmetteli itsekseen, mitä oli tapahtunut. 13  Samana päivänä kaksi opetuslasta oli matkalla Emmaus-nimiseen kylään, joka oli noin 11 kilometrin päässä Jerusalemista, 14  ja he keskustelivat keskenään kaikesta, mitä oli tapahtunut. 15  Heidän keskustellessaan näistä asioista ja pohtiessaan niitä Jeesus itse tuli heidän luokseen ja alkoi kulkea heidän kanssaan, 16  mutta he eivät pystyneet tunnistamaan häntä.+ 17  Hän sanoi heille: ”Mistä te tässä kävellessänne väittelette?” He pysähtyivät surullisen näköisinä. 18  Toinen, nimeltään Kleopas, sanoi hänelle: ”Oletko sinä ulkomaalainen, joka asut yksin Jerusalemissa, etkä tiedä,* mitä siellä on tapahtunut viime päivinä?” 19  Hän kysyi heiltä: ”Mitä tarkoitatte?” He sanoivat hänelle: ”Etkö tiedä, mitä on tapahtunut Jeesus Nasaretilaiselle?+ Hän oli Jumalan ja kaikkien ihmisten edessä profeetta, jonka teot ja sanat olivat voimakkaita.+ 20  Ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan,+ ja he naulitsivat hänet paaluun.+ 21  Mutta me toivoimme tämän miehen olevan se, joka vapauttaisi Israelin.+ Kaiken lisäksi on jo kolmas päivä siitä, kun nämä tapahtuivat. 22  Eräät naiset joukostamme ovat myös hämmästyttäneet meidät. He menivät aikaisin aamulla haudalle,*+ 23  ja kun he eivät löytäneet hänen ruumistaan, he tulivat ja kertoivat myös nähneensä yliluonnollisessa näyssä enkeleitä, jotka sanoivat hänen olevan elossa. 24  Silloin jotkut kanssamme olleista menivät haudalle*+ ja totesivat, että kaikki oli niin kuin naiset olivat sanoneet, mutta Jeesusta he eivät nähneet.” 25  Niin hän sanoi heille: ”Voi teitä ymmärtämättömiä! Te olette hitaita* uskomaan kaikkeen siihen, mitä profeetat ovat puhuneet! 26  Eikö Kristuksen täytynyt kärsiä kaikki tämä+ saadakseen hänelle kuuluvan kirkkauden?”+ 27  Sitten hän aloitti Mooseksesta ja kaikista Profeetoista*+ ja selitti heille, mitä kaikissa Raamatun kirjoituksissa sanottiin hänestä. 28  Lopulta he tulivat lähelle kylää, johon he olivat matkalla, ja hän oli kulkevinaan eteenpäin. 29  Mutta he vaativat häntä jäämään ja sanoivat: ”Jää meidän luoksemme, koska kohta on jo ilta ja päivä on päättymässä.” Silloin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. 30  Kun hän oli aterialla* heidän kanssaan, hän otti leivän, esitti rukouksen,* taittoi leivän ja alkoi ojentaa sitä heille.+ 31  Tällöin heidän silmänsä avautuivat täysin ja he tunnistivat hänet, mutta hän katosi heidän näkyvistään.+ 32  He sanoivat toisilleen: ”Eikö sydämemme ollut palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille selvästi Raamatun kirjoitukset?” 33  He lähtivät saman tien takaisin Jerusalemiin, ja he tapasivat 11 apostolia ja näiden kanssa kokoontuneet, 34  jotka sanoivat: ”Herra on todellakin herätetty eloon, ja hän on näyttäytynyt Simonille!”+ 35  Sitten he selostivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunnistaneet hänet, kun hän taittoi leivän.+ 36  Heidän tästä puhuessaan hän itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Olkoon teillä rauha.”+ 37  Mutta he olivat kauhuissaan ja peloissaan, koska he luulivat näkevänsä hengen.+ 38  Niin hän sanoi heille: ”Miksi olette levottomia, ja miksi sydämessänne on herännyt epäilyksiä? 39  Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani, niin näette, että minä se olen. Koskettakaa minua ja katsokaa. Hengellä ei ole lihaa eikä luita, niin kuin näette minulla olevan.” 40  Kun hän sanoi tämän, hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 41  He olivat kuitenkin niin iloisia ja ihmeissään, etteivät he vieläkään pystyneet uskomaan. Niinpä hän sanoi heille: ”Onko teillä täällä jotain syötävää?”+ 42  He ojensivat hänelle palan tulella kypsennettyä kalaa, 43  ja hän otti sen ja söi heidän silmiensä edessä. 44  Hän sanoi heille: ”Kun olin vielä teidän kanssanne, minä sanoin teille,+ että kaiken, mitä minusta on kirjoitettu Mooseksen lakiin, Profeettoihin ja Psalmeihin, täytyy täyttyä.”+ 45  Sitten hän auttoi heitä ymmärtämään* täysin Raamatun kirjoitusten merkityksen.+ 46  Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu, että Kristus kärsisi ja nousisi kuolleista kolmantena päivänä+ 47  ja hänen nimessään kaikille kansoille,+ Jerusalemista alkaen,+ saarnattaisiin sanomaa siitä, että ihmisten tulisi katua saadakseen synnit anteeksi.+ 48  Teidän tulee olla tämän todistajia.+ 49  Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää kuitenkin tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan korkeudesta tulevaan voimaan.”+ 50  Sitten hän vei heidät Betaniaan asti, ja hän nosti kätensä ja siunasi heidät. 51  Siunatessaan heitä hän erkani heistä, ja hänet otettiin taivaaseen.+ 52  He kumarsivat hänelle syvään ja palasivat Jerusalemiin hyvin iloisina.+ 53  He olivat jatkuvasti temppelissä ja ylistivät Jumalaa.+

Alaviitteet

Tai ”muistohaudalta”.
Tai ”muistohaudalta”.
Tai ”muistohaudalle”.
Tai mahd. ”Oletko ainoa Jerusalemissa vieraileva, joka ei tiedä”.
Tai ”muistohaudalle”.
Tai ”muistohaudalle”.
Kirjaim. ”sydämeltä hitaita”.
Tai ”Mooseksen laista ja kaikista profeettojen kirjoituksista”.
Tai ”pitkällään pöydän ääressä”.
Kirjaim. ”siunasi sen”.
Tai ”avasi heidän mielensä tajuamaan”.

Tutkimisviitteet

viikon ensimmäisen päivän: Ts. nisankuun 16. päivän. Sapatin jälkeinen päivä oli juutalaisille viikon ensimmäinen päivä.

hautaansa: Tai ”muistohautaansa”. Pehmeään kalkkikiveen hakattu kammio, ei luonnon muovaama luola. Tällaisissa haudoissa oli usein penkkimäisiä hyllyjä tai syvennyksiä, joihin ruumiit asetettiin. (Ks. sanasto.)

ostivat tuoksuaineita – – käsittelemään niillä Jeesuksen ruumiin: Jeesuksen ruumis oli jo valmisteltu hautaamista varten ”juutalaisten hautaustapojen mukaan” (Joh 19:39, 40). Se oli kuitenkin todennäköisesti tehty kiireellä, koska Jeesus kuoli noin kolme tuntia ennen sapatin alkua eivätkä juutalaiset saaneet huolehtia tällaisesta tehtävästä sapattina. Nyt ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen, ts. kolmantena päivänä Jeesuksen teloituksesta, naiset tulivat kenties lisäämään tuoksuaineita ja öljyjä, ehkä siksi että ruumis säilyisi pidempään. (Lu 23:50–24:1.) Ne oli todennäköisesti tarkoitus levittää ruumiin ympärille kiedottuihin kääreisiin.

Viikon ensimmäisenä päivänä: Ks. Mt 28:1, tutkimisviite.

haudalle: Tai ”muistohaudalle”. (Ks. Mt 27:60, tutkimisviite.)

valmistelemiaan tuoksuaineita: Ks. Mr 16:1, tutkimisviite.

kiven: Ilmeisesti kiekkomainen kivi, koska jakeen mukaan se vieritettiin paikalleen ja Mr 16:4:n mukaan se ”oli vieritetty pois”, kun Jeesus herätettiin kuolleista. Se saattoi painaa yli tonnin. Matteus kuvailee sitä ”suureksi kiveksi” (Mt 27:60).

Herran Jeesuksen: Näitä sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta varhaiset arvovaltaiset käsikirjoitukset tukevat pidempää lukutapaa. (Ks. liite A3, jossa on lisätietoa siitä, miten kreikkalainen teksti on vahvistettu vanhojen käsikirjoitusten perusteella.)

kaksi miestä säihkyvissä vaatteissa: Tässä viitataan enkeleihin (vrt. Lu 24:23). Ap 1:10:ssä enkeleistä puhutaan ”valkopukuisina miehinä”.

Hän ei ole täällä, vaan hänet on herätetty: Näitä sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta ne sisältyvät varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin. (Ks. liite A3.)

teloittavat hänet paalussa: Tai ”kiinnittävät hänet paaluun”, ”kiinnittävät hänet tolppaan”. Tämä on ensimmäinen niistä yli 40 kohdasta, joissa kreikan verbi stauróō esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Verbi kuuluu samaan sanueeseen kuin substantiivi staurós, joka on käännetty ”kidutuspaaluksi”. (Ks. Mt 10:38; 16:24; 27:32; tutkimisviitteet; sanasto, ”Kidutuspaalu” ja ”Paalu”.) Samaa verbiä käytetään Septuagintassa Est 7:9:ssä, jossa käsketään ripustaa Haman yli 20 m korkeaan paaluun. Klassisessa kreikassa tuo verbi tarkoitti paaluilla aitaamista tai paaluvarustuksen rakentamista.

teloittaa paalussa: Tai ”kiinnittää paaluun”, ”kiinnittää tolppaan”. (Ks. Mt 20:19, tutkimisviite; sanasto, ”Kidutuspaalu” ja ”Paalu”.)

sanomaan hänen opetuslapsilleen, että hänet on herätetty: Nämä naiset olivat ensimmäiset opetuslapset, joille kerrottiin Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja lisäksi heitä käskettiin ilmoittamaan siitä muille opetuslapsille (Mt 28:2, 5, 7). Juutalaisen epäraamatullisen perinnäistavan mukaan nainen ei saanut todistaa oikeudessa. Jehovan enkeli sitä vastoin kunnioitti näitä naisia antamalla heille tämän iloa tuovan tehtävän.

he – – kertoivat tämän kaiken 11 apostolille: Kaksi enkeliä, joihin viitataan Lu 24:4:ssä sanoilla ”miehet säihkyvissä vaatteissa”, olisivat voineet kertoa uutisen Jeesuksen ylösnousemuksesta ensin opetuslasten joukossa oleville miehille. Sen sijaan hänen ylösnousemuksestaan saivat tietää ensimmäisinä naiset (Lu 24:6–9; Joh 20:11–18). Naisille annettiin myös arvokas tehtävä kertoa siitä ”11 apostolille ja kaikille muille” opetuslapsille. Lisäksi Maria Magdaleena oli ensimmäisiä opetuslapsia, jotka näkivät kuolleista herätetyn Jeesuksen (Joh 20:16). (Ks. Mt 28:7, tutkimisviite.)

haudalta: Tätä sanaa ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta se sisältyy varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin.

Maria, Magdaleenaksi kutsuttu: Nainen, jota sanotaan usein Maria Magdaleenaksi, mainitaan ensimmäisen kerran tässä kertomuksessa, jossa kuvaillaan Jeesuksen toista palvelusvuotta. Lisänimi Magdaleena (merk. ’Magdalasta oleva’, ’Magdalaan kuuluva’) tulee todennäköisesti Magdalan kaupungista, joka sijaitsi Galileanjärven länsirannalla suunnilleen puolimatkassa Kapernaumin ja Tiberiaan välillä. Magdalan arvellaan olleen Marian kotikaupunki tai asuinpaikka. Maria Magdaleenasta puhutaan etupäässä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen yhteydessä (Mt 27:55, 56, 61; Mr 15:40; Lu 24:10; Joh 19:25).

Maria Magdaleena: Ks. Lu 8:2, tutkimisviite.

Johanna: Tämä on lyhennetty feminiinimuoto heprealaisesta nimestä Jehohanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Johanna, jonka Jeesus oli parantanut, oli Herodes Antipaan palveluksessa olevan Kuusaan vaimo. Johannasta on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain kaksi mainintaa, molemmat Luukkaan evankeliumissa (Lu 8:2, 3).

...mitä oli tapahtunut: Tämän jakeen sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta jae sisältyy varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin. (Ks. liite A3.)

noin 11 kilometrin: Kirjaim. ”60 stadionin”. Roomalainen stadion oli 185 m. (Ks. liite B14.)

selitti: Kreikan sana diermēneúō voi tarkoittaa kääntämistä tai tulkkaamista kielestä toiseen (Ap 9:36; 1Ko 12:30, alav.). Se voi kuitenkin merkitä myös ’selventää merkitystä’, ’selittää täysin’. Tässä jakeessa se tarkoittaa ennustusten selittämistä.

palava: Kreikan sanaa käytetään tässä kuvaannollisesti voimakkaista tunteista, kuten ilosta ja onnellisuudesta, ja siihen sisältyy ajatus siitä, että on hyvin kiinnostunut ja innostunut. Tässä sillä kuvaillaan sitä, miten kaksi opetuslasta reagoivat, kun Jeesus selitti heille selvästi eli avasi täysin Raamatun heprealaiset kirjoitukset, jotka oli kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa.

selitti meille selvästi Raamatun kirjoitukset: Kirjaim. ”avasi meille täysin kirjoitukset”. Ilmauksella ”selittää selvästi” käännetty kreikan verbi (dianoígō) esiintyy tässä luvussa kolme kertaa. Ensin Lu 24:31:ssä se kuvailee, miten kahden opetuslapsen ”silmät avautuivat täysin”, niin että he ymmärsivät puhuvansa Jeesuksen kanssa. Toisen kerran sitä käytetään tässä Lu 24:32:ssa, jossa se on käännetty sanoilla ”selitti – – selvästi”. Kolmannessa kohdassa Lu 24:45:ssä se kuvailee, miten Jeesus ”auttoi heitä [opetuslapsia] ymmärtämään” eli ”avasi heidän mielensä tajuamaan” (alav.), mitä Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitetut Raamatun heprealaiset kirjoitukset merkitsivät. (Ks. myös, miten samaa kreikan sanaa käytetään seuraavissa kohdissa: Ap 7:56, ”auenneena”; 16:14, ”avasi täysin”; 17:3, ”selitti [kirjaim. ”avasi juurta jaksaen”]”.)

ja sanoi heille: ”Olkoon teillä rauha”: Näitä sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta ne sisältyvät varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin.

hengen: Kreikan sana pneúma voi tarkoittaa näkymätöntä henkiolentoa, mutta tässä se viittaa ilmeisesti yliluonnolliseen näkyyn. Jeesus näytti heille käsiään ja jalkojaan ja sanoi: ”Koskettakaa minua ja katsokaa. Hengellä ei ole lihaa eikä luita, niin kuin näette minulla olevan.” (Lu 24:39.) Näin hän osoitti, että hän oli aineellistunut voidakseen näyttäytyä opetuslapsilleen. Samalla tavalla enkelit olivat aineellistuneet menneisyydessä (1Mo 18:1–8; 19:1–3).

minun käsiäni ja jalkojani: Roomalaisilla oli tapana naulita tuomittu paaluun käsistään (ja todennäköisesti myös jaloistaan), ja näin tehtiin myös Jeesukselle (Ps 22:16; Joh 20:25, 27; Kol 2:14). Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen jalkojen läpi lyötiin naula tai nauloja joko suoraan paaluun tai pieneen puukappaleeseen, joka oli kiinnitetty siihen jalkojen tueksi.

...ja jalkansa: Tämän jakeen sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta jae sisältyy varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin. (Ks. liite A3.)

kalaa: Joissain myöhemmissä käsikirjoituksissa on lisäksi sanat ”ja hunajakennon”, mutta niitä ei ole varhaisissa arvovaltaisissa käsikirjoituksissa.

Mooseksen lakiin, Profeettoihin ja Psalmeihin: Jeesus ilmeisesti ryhmitteli Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitetut Raamatun heprealaiset kirjoitukset juutalaisten omaksumalla ja tuntemalla tavalla. ”Mooseksen laki” (hepr. Tōráh) tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa. ”Profeetat” (hepr. Neviʼím) tarkoittavat profeettakirjoja, mukaan lukien niin sanotut ”varhaisemmat profeetat” (Joosuan kirjasta Kuninkaiden kirjoihin). ”Psalmit” viittaavat kolmanteen osaan, joka sisältää Heprealaisten kirjoitusten loput kirjat ja josta käytetään nimeä ”Kirjoitukset” (hepr. Ketuvím). Kolmatta osaa voidaan sanoa ”Psalmeiksi” sen ensimmäisen kirjan mukaan. Juutalaiset käyttävät Heprealaisista kirjoituksista nimeä ”Tanakh”, joka tulee kunkin kolmen osan ensimmäisestä kirjaimesta (TaNaKh). Jeesus käytti näitä kolmea nimeä, mikä osoittaa, että Heprealaisten kirjoitusten kaanon oli hänen aikanaan vahvistettu ja hän hyväksyi sen.

Teidän tulee olla tämän todistajia: Tämä on ensimmäisiä kertoja, kun Jeesus käskee opetuslastensa ”todistaa” hänen elämästään ja palveluksestaan, mukaan lukien hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa (vrt. Joh 15:27). Uskollisina juutalaisina Jeesuksen opetuslapset todistivat jo Jehovasta ja siitä, että hän on ainoa tosi Jumala (Jes 43:10–12; 44:8). Noin 40 päivää tässä kuvailtujen tapahtumien jälkeen Jeesus kiinnittää vielä painokkaammin huomiota heidän uuteen tehtäväänsä toimia hänen todistajinaan.

sen, minkä Isäni on luvannut: Ts. pyhän hengen, jonka apu luvataan Jl 2:28, 29:ssä ja Joh 14:16, 17, 26:ssa. Tämä aktiivinen voima antaisi Jeesuksen opetuslapsille tarvittavaa energiaa todistaa kaikkialla maailmassa (Ap 1:4, 5, 8; 2:33).

tässä kaupungissa: Ts. Jerusalemissa.

Betaniaan: Kylä, joka sijaitsi Öljymäen itäkaakkoisrinteellä noin 3 km:n päässä Jerusalemista (ks. Joh 11:18, tutkimisviite). Tässä kylässä oli Martan, Marian ja Lasaruksen koti, jossa Jeesus nähtävästi asui usein ollessaan Juudeassa (Joh 11:1). Nykyään samalla paikalla on pieni kaupunki, jonka arabiankielinen nimi merkitsee ’Lasaruksen paikkaa’.

Sitten: Ap 1:3–9 osoittaa, että Jeesus nousi taivaaseen 40 päivää ylösnousemuksensa jälkeen. Kertomuksessa hypätään siis siitä päivästä, jolloin Jeesus herätettiin kuolleista (16. nisankuuta) ja jonka tapahtumista kerrotaan Lu 24:1–49:ssä, siihen päivään, jolloin hän nousi taivaaseen (25. ijjarkuuta) ja jonka tapahtumia kuvaillaan tästä jakeesta luvun loppuun. (Ks. liite A7.)

Betaniaan: Ks. Mt 21:17, tutkimisviite.

ja hänet otettiin taivaaseen: Näitä sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta ne sisältyvät varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin. Lisäksi Luukas mainitsi Ap 1:1, 2:ssa, että hän oli ”ensimmäisessä kertomuksessaan” eli evankeliumissaan kuvaillut Jeesuksen elämää ja palvelusta ”siihen päivään saakka, jona hänet [Jeesus] otettiin ylös”. Tähän sopisi hyvin se, että Luukas olisi sisällyttänyt Jumalan hengen ohjauksessa kirjoittamaansa kertomukseen nämä Jeesuksen taivaaseennousemista koskevat sanat.

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että ihmiset kumarsivat myös profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Spitaalinen mies ilmeisesti tunnusti, että hän puhui Jumalan edustajalle, jolla oli voimaa parantaa ihmisiä. Oli sopivaa kumartaa ja siten osoittaa kunnioitusta Jehovan valitsemalle kuninkaalle. (Mt 9:18; ks. Mt 2:2, tutkimisviite, jossa on lisätietoa tässä käytetystä kreikan sanasta.)

kumarsivat hänelle syvään: Tai ”kumarsivat hänelle kunnioittavasti”, ”osoittivat hänelle kunnioitusta”. Veneessä olevat tunnustivat, että Jeesus oli Jumalan edustaja. He eivät kumartaneet häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoittivat hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli ”Jumalan Poika”. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 18:26; tutkimisviitteet.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” (Mt 15:22) tämä ei-juutalainen nainen ilmeisesti tunnusti, että Jeesus oli luvattu Messias. Nainen ei kumartanut häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoitti hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli Jumalan edustaja. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 14:33; 18:26; tutkimisviitteet.)

kumarsivat hänelle syvään: Tai ”kumarsivat hänelle kunnioittavasti”, ”heittäytyivät kasvoilleen hänen eteensä”, ”osoittivat hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa” (Mt 4:10; Lu 4:8). Tässä tekstiyhteydessä opetuslapset tunnustivat kuitenkin, että kuolleista herätetty Jeesus oli Jumalan edustaja. He eivät kumartaneet häntä niin kuin Jumalaa tai jumaluutta vaan osoittivat hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli ”Jumalan Poika”, ennustettu ”Ihmisen Poika”, Jumalan valtuuttama Messias (Mt 16:13–16; Lu 1:35; Joh 9:35–38). Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että ihmiset kumarsivat myös profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Menneinä aikoina kumartamalla oli ilmaistu kiitollisuutta, ja samoin monissa tilanteissa ihmiset kumarsivat Jeesukselle osoittaakseen, että he olivat kiitollisia Jumalan antamasta ymmärryksestä tai Jumalan osoittamasta hyvyydestä (Mt 14:32, 33; 28:5–10, 16–18; Joh 9:35, 38). (Ks. myös Mt 2:2; 8:2; 14:33; 15:25; tutkimisviitteet.)

kumarsivat hänelle syvään ja: Näitä sanoja ei ole joissain käsikirjoituksissa, mutta ne sisältyvät varhaisiin arvovaltaisiin käsikirjoituksiin. (Ks. liite A3.)

olivat jatkuvasti temppelissä: Jeesuksen teloituksen jälkeen opetuslapset pelkäsivät vihollisiaan ja kokoontuivat siksi lukittujen ovien takana (Joh 20:19, 26). Kun Jeesus auttoi heitä ymmärtämään asioita syvällisemmin (Ap 1:3) ja he näkivät omin silmin hänen nousevan taivaaseen 40. päivänä ylösnousemuksensa jälkeen, he kuitenkin vahvistuivat ja saivat rohkeutta ylistää Jumalaa julkisesti. Luukas jatkaa evankeliumissa aloittamaansa kertomusta Apostolien tekojen kirjassa, jossa hän dokumentoi opetuslasten innokasta toimintaa.

Media

Naula kantapään luussa
Naula kantapään luussa

Valokuvassa on jäljennös ihmisen kantaluusta, jonka lävistää 11,5 cm pitkä rautanaula. Alkuperäinen luu löytyi vuonna 1968 Pohjois-Jerusalemissa tehdyissä kaivauksissa, ja se on peräisin Rooman vallan ajalta. Tämä on arkeologinen todiste siitä, että teloitettava kiinnitettiin puupaaluun todennäköisesti nauloilla. Kuvan naula voi olla samanlainen kuin ne naulat, joilla roomalaiset sotilaat kiinnittivät Jeesuksen Kristuksen paaluun. Kantaluu löydettiin kiviarkusta, ossuariumista, johon vainajan kuivat luut pantiin sen jälkeen kun liha oli maatunut. Tämä osoittaa, että paalussa teloitetulle ihmiselle voitiin järjestää hautaus.