Johannes 9:1–41

9  Kulkiessaan eteenpäin hän näki miehen, joka oli ollut sokea syntymästään saakka.  Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Rabbi,+ kuka teki syntiä, niin että tämä mies syntyi sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?”  Jeesus vastasi: ”Ei hän tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan näin tapahtui, jotta ihmiset näkisivät Jumalan teot hänen tapauksessaan.+  Meidän täytyy tehdä lähettäjäni tekoja, kun vielä on päivä.+ Tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä.  Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.”+  Tämän sanottuaan hän sylkäisi maahan, teki syljen avulla tahnaa ja siveli sitä miehen silmille.+  Sitten hän sanoi miehelle: ”Mene ja peseydy Siloamin altaassa” (Siloam merkitsee ’lähetettyä’). Niin mies meni, peseytyi ja tuli takaisin näkevänä.+  Naapurit ja ne, jotka olivat aikaisemmin nähneet miehen kerjäävän, sanoivat: ”Eikö tämä ole se, jolla oli tapana istua kerjäämässä?”  Jotkut sanoivat: ”Hän se on.” Toiset sanoivat: ”Ei, hän on vain samannäköinen.” Mies itse vakuutti: ”Minä se olen.” 10  Niinpä he kysyivät häneltä: ”Kuinka sinun silmäsi sitten avautuivat?” 11  Hän vastasi: ”Se mies, jonka nimi on Jeesus, teki tahnaa, siveli sitä silmilleni ja sanoi minulle: ’Mene Siloamiin ja peseydy.’+ Niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni.” 12  Tällöin he sanoivat hänelle: ”Missä se mies on?” Hän sanoi: ”En tiedä.” 13  He veivät miehen, joka oli ollut sokea, fariseusten luo. 14  Se päivä, jona Jeesus teki tahnan ja avasi hänen silmänsä,+ oli muuten sapatti.+ 15  Siksi fariseuksetkin alkoivat kysellä mieheltä, miten hän oli saanut näkönsä. Hän sanoi heille: ”Hän laittoi tahnaa silmilleni, minä peseydyin, ja nyt minä näen.” 16  Silloin jotkut fariseuksista sanoivat: ”Se ihminen ei ole Jumalan lähettämä, koska hän ei vietä sapattia.”+ Toiset sanoivat: ”Kuinka ihminen, joka on syntinen, voi tehdä tuollaisia ihmeitä?”+ He olivat siis keskenään eri mieltä.+ 17  He kysyivät taas sokealta: ”Mitä sinä sanot hänestä? Juuri sinunhan silmäsi hän avasi.” Mies sanoi: ”Hän on profeetta.”+ 18  Juutalaiset eivät kuitenkaan uskoneet, että mies oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat näkönsä saaneen miehen vanhemmat luokseen. 19  He kysyivät vanhemmilta: ”Onko tämä teidän poikanne, jonka te sanotte syntyneen sokeana? Kuinka hän sitten nyt näkee?” 20  Hänen vanhempansa vastasivat: ”Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän syntyi sokeana. 21  Mutta me emme tiedä, kuinka hän nyt näkee, emmekä tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä. Hän on täysi-ikäinen. Hän saa itse vastata.” 22  Hänen vanhempansa sanoivat tämän, koska he pelkäsivät juutalaisia.+ Juutalaiset olivat näet jo sopineet, että jos joku tunnusti Jeesuksen Kristukseksi, hänet tuli erottaa synagogasta.+ 23  Tämän vuoksi hänen vanhempansa sanoivat: ”Hän on täysi-ikäinen. Kysykää häneltä.” 24  Niinpä he kutsuivat toisen kerran luokseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: ”Anna kunnia Jumalalle. Me tiedämme, että se mies on syntinen.” 25  Hän vastasi: ”Sitä en tiedä, onko hän syntinen vai ei. Tiedän vain sen, että olin sokea mutta nyt minä näen.” 26  He kysyivät häneltä: ”Mitä hän teki sinulle? Miten hän avasi silmäsi?” 27  Hän vastasi heille: ”Minähän jo sanoin teille, mutta te ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte kuulla sen? Ette kai tekin halua tulla hänen opetuslapsikseen?” 28  Silloin he sanoivat hänelle pilkallisesti: ”Sinä olet sen miehen opetuslapsi, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia. 29  Me tiedämme, että Jumala on puhunut Moosekselle, mutta sitä emme tiedä, mistä tuo mies on.” 30  Hän vastasi heille: ”Sehän tässä ihmeellistä onkin, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän avasi minun silmäni. 31  Me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä,+ mutta jos joku pelkää* Jumalaa ja tekee hänen tahtonsa, häntä hän kuuntelee.+ 32  Koskaan ennen ei ole kuultu, että kukaan olisi avannut sokeana syntyneen silmiä. 33  Jos tämä mies ei olisi Jumalan lähettämä, hän ei voisi tehdä yhtään mitään.”+ 34  He sanoivat hänelle: ”Sinä olet syntynyt täysin syntisenä, ja sinäkö opetat meitä?” Niin he heittivät hänet ulos!+ 35  Jeesus kuuli, että he olivat heittäneet miehen ulos, ja tavatessaan hänet hän kysyi: ”Uskotko sinä Ihmisen Poikaan?” 36  Mies vastasi: ”Herra, kuka hän on, niin että voisin uskoa häneen?” 37  Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä olet nähnyt hänet, ja hän puhuu juuri nyt sinun kanssasi.”+ 38  Hän sanoi: ”Minä uskon häneen, Herra.” Sitten hän kumarsi hänelle syvään. 39  Jeesus sanoi: ”Minä olen tullut tähän maailmaan tuomiota varten, jotta sokeat näkisivät+ ja näkevät tulisivat sokeiksi.”+ 40  Hänen kanssaan olevat fariseukset kuulivat tämän, ja he sanoivat hänelle: ”Emme kai mekin ole sokeita?”+ 41  Jeesus sanoi heille: ”Jos olisitte sokeita, teillä ei olisi syntiä. Mutta nyt te sanotte: ’Me näemme.’ Teidän syntinne pysyy.”+

Alaviitteet

Tai ”kunnioittaa syvästi”.

Tutkimisviitteet

pimeydellä on valta: Tai ”on pimeyden valta”, ts. hengellisessä pimeydessä olevien valta (vrt. Kol 1:13). Ap 26:18:ssa pimeys liitetään ”Saatanan valtaan”. Saatana käytti valtaansa ihmisedustajiinsa siten, että hän sai heidät tekemään pimeyden tekoja, jotka johtivat Jeesuksen teloitukseen. Esimerkiksi Lu 22:3:n mukaan ”Saatana meni Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi”, minkä jälkeen Juudas kavalsi Jeesuksen. (1Mo 3:15; Joh 13:27–30.)

Tulee yö: Raamatussa sanaa ”yö” käytetään joskus kuvaannollisesti. Jeesus viittaa tässä aikaan, jolloin hänet tuomitaan kuolemaan ja teloitetaan eikä hän voi tehdä Isänsä antamaa työtä. (Job 10:21, 22; Sr 9:10; vrt. Lu 22:53, tutkimisviite.)

syljen: Raamatussa kerrotaan kolmesta tilanteesta, joissa Jeesus käytti ihmeparannuksissa sylkeään (Mr 7:31–37; 8:22–26; Joh 9:1–7). Syljen käyttö oli yleistä kansanlääkinnässä, mutta Jeesuksen ihmeiden takana oli Jumalan henki. Saadakseen näkönsä sokeana syntyneen miehen piti mennä ”peseytymään Siloamin altaaseen” (Joh 9:7). Tämä epäilemättä koetteli hänen uskoaan. Samalla tavalla Naamanin uskoa oli koeteltu, kun hänen käskettiin peseytyä Jordanissa ennen kuin hän parani spitaalista (2Ku 5:10–14).

Siloamin altaassa: Temppelivuoren eteläpuolelta on löytynyt altaan rauniot, jotka ovat peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta ja joita pidetään Siloamin altaan jäännöksinä. Paikka sijaitsee lähellä Tyropoioninlaakson ja Kidroninlaakson yhtymäkohtaa heti sen vuorenharjanteen eteläpuolella, jolle muinainen Jerusalemin kaupunki alun perin rakennettiin. (Ks. liite B12.) Kreikkalainen nimi Siloam vastaa heprealaista nimeä Siloa, joka saattaa juontua heprean verbistä šaláḥ ’lähettää’. Johannes sanookin, että Siloam merkitsee lähetettyä. Jes 8:6:ssa heprealainen nimi Siloa tarkoittaa vesikanavaa, joka oli osa Jerusalemin vesihuoltoa, ja Septuagintassa sitä vastaa nimi Siloam. Siloamin altaaseen tuli vettä Gihonin lähteestä, josta pulppusi vettä ajoittain. Nimi Siloam voi siis liittyä siihen, että tuo lähde ikään kuin lähetti vettä. Useat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J7–14, 16–18, 22) käyttävät Joh 9:7:ssä nimeä Siloa.

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

Juutalaiset: Viittaa ilmeisesti juutalaisiin viranomaisiin tai uskonnollisiin johtajiin. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)

Hän on täysi-ikäinen: Tai ”Hän on jo tarpeeksi vanha”. Ilmaus voi viitata 20 vuoden ikään, jolloin miehet otettiin Mooseksen lain alaisuudessa armeijaan (4Mo 1:3). Tämä sopii yhteen sen kanssa, että tätä sokeaa kuvailtiin pojan sijasta ”mieheksi” (Joh 9:1) ja että hänellä oli ollut ”tapana istua kerjäämässä” (Joh 9:8). Joidenkin mielestä ilmaus viittaa 13 vuoden ikään, jolloin poika tuli lain mukaan täysi-ikäiseksi juutalaisessa yhteiskunnassa.

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

paikallisiin oikeusistuimiin: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana synédrion tarkoittaa useimmiten juutalaisten ylintä tuomioistuinta sanhedrinia, joka toimi Jerusalemissa (ks. sanasto, ”Sanhedrin”, ja Mt 5:22; 26:59; tutkimisviitteet). Sitä käytettiin kuitenkin myös yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta. Tässä tuo sana on monikossa ja se tarkoittaa paikallisia oikeusistuimia, jotka toimivat synagogien yhteydessä ja joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (Mt 23:34; Mr 13:9; Lu 21:12; Joh 9:22; 12:42; 16:2).

juutalaisia: Viittaa ilmeisesti juutalaisiin viranomaisiin tai uskonnollisiin johtajiin. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)

erottaa synagogasta: Tai ”erottaa uskonnollisesta yhteisöstä”. Kreikan adjektiivia aposynágōgos käytetään ainoastaan tässä ja Joh 12:42; 16:2:ssa. Synagogasta erotettua ihmistä kartettiin ja halveksittiin, ja hänestä tuli yhteiskunnan hylkiö. Siitä oli perheelle vakavia taloudellisia seurauksia. Synagogat olivat pääasiassa koulutuskeskuksia, mutta niissä kokoontuivat myös paikalliset oikeusistuimet, joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (ks. Mt 10:17, tutkimisviite).

Anna kunnia Jumalalle: Tätä idiomia käytettiin, kun ihmistä velvoitettiin kertomaan totuus. Se voitaisiin kääntää myös: ”Anna kunnia Jumalalle puhumalla totta” tai ”Kerro totuus Jumalan edessä.” (Vrt. Jos 7:19.)

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että ihmiset kumarsivat myös profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Spitaalinen mies ilmeisesti tunnusti, että hän puhui Jumalan edustajalle, jolla oli voimaa parantaa ihmisiä. Oli sopivaa kumartaa ja siten osoittaa kunnioitusta Jehovan valitsemalle kuninkaalle. (Mt 9:18; ks. Mt 2:2, tutkimisviite, jossa on lisätietoa tässä käytetystä kreikan sanasta.)

kumarsivat hänelle syvään: Tai ”kumarsivat hänelle kunnioittavasti”, ”osoittivat hänelle kunnioitusta”. Veneessä olevat tunnustivat, että Jeesus oli Jumalan edustaja. He eivät kumartaneet häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoittivat hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli ”Jumalan Poika”. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 18:26; tutkimisviitteet.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” (Mt 15:22) tämä ei-juutalainen nainen ilmeisesti tunnusti, että Jeesus oli luvattu Messias. Nainen ei kumartanut häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoitti hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli Jumalan edustaja. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 14:33; 18:26; tutkimisviitteet.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”heittäytyi kasvoilleen hänen eteensä”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa” (Mt 4:10; Lu 4:8). Tässä tekstiyhteydessä sokeana syntynyt mies, joka oli parannettu, tunnusti, että Jeesus oli Jumalan edustaja, ja kumarsi hänelle syvään. Mies ei ajatellut, että Jeesus oli Jumala tai jumaluus vaan ennustettu ”Ihmisen Poika”, Jumalan valtuuttama Messias (Joh 9:35). Hän kumarsi kunnioittavasti Jeesukselle ilmeisesti samaan tapaan kuin Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan ihmisten kumartaneen profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Menneinä aikoina kumartamalla oli ilmaistu kiitollisuutta, ja samoin monissa tilanteissa ihmiset kumarsivat Jeesukselle osoittaakseen, että he olivat kiitollisia Jumalan antamasta ymmärryksestä tai Jumalan osoittamasta hyvyydestä (Mt 14:32, 33; 28:5–10, 16–18; Lu 24:50–52). (Ks. myös Mt 2:2; 8:2; 14:33; 15:25; tutkimisviitteet.)

Media

Siloamin allas
Siloamin allas

Siloamin altaan ajateltiin pitkään olevan sama kuin pieni Birket Silwanin allas Jerusalemissa. Siitä alle 100 m kaakkoon löytyi kuitenkin vuonna 2004 paljon suuremman altaan rauniot. Kaivauksissa löytyneet kolikot olivat peräisin ajalta, jolloin juutalaiset kapinoivat Roomaa vastaan (vuosina 66–70). Tämä todistaa, että allasta käytettiin siihen asti, kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin. Tätä suurempaa allasta pidetään nykyään yleisesti Joh 9:7:ssä mainittuna Siloamin altaana. Raput ja tasanteet laskeutuivat altaan pohjalle (joka on nyt täynnä maa-ainesta ja kasvillisuutta) niin että ihmiset pääsivät kahlaamaan altaaseen, vaikka vedenkorkeus vaihteli.

1. Siloamin allas

2. Temppelivuori