Johannes 7:1–52

7  Tämän jälkeen Jeesus kulki ympäri Galileaa, sillä hän ei halunnut kulkea Juudeassa, koska juutalaiset etsivät tilaisuutta tappaa hänet.+  Juutalaisten lehtimajanjuhla+ oli lähellä.  Siksi hänen veljensä+ sanoivat hänelle: ”Lähde täältä ja mene Juudeaan, niin että myös opetuslapsesi näkisivät ne teot, joita teet.  Eihän kukaan tee mitään salassa, jos haluaa tulla tunnetuksi. Jos teet näitä tekoja, tee ne niin, että maailma näkee ne.”  Hänen veljensä eivät näet uskoneet häneen.+  Niin Jeesus sanoi heille: ”Minun aikani ei ole vielä tullut,+ mutta teille sopii mikä aika tahansa.  Maailmalla ei ole mitään syytä vihata teitä, mutta minua se vihaa, koska minä todistan, että sen teot ovat pahat.+  Menkää te ylös juhlaan. Minä en vielä mene tähän juhlaan, koska minun aikani ei ole vielä koittanut.”+  Sanottuaan tämän heille hän jäi Galileaan. 10  Mutta kun hänen veljensä olivat menneet ylös juhlaan, sitten hänkin meni, ei avoimesti vaan salaa. 11  Juutalaiset alkoivat etsiä häntä juhlassa ja kysellä: ”Missä se mies on?” 12  Ihmisjoukoissa kuiskailtiin hänestä paljon. Jotkut sanoivat: ”Hän on hyvä mies.” Toiset sanoivat: ”Ei ole. Hän eksyttää ihmisjoukkoa.”+ 13  Kukaan ei tietenkään puhunut hänestä avoimesti, koska he pelkäsivät juutalaisia.+ 14  Kun juhla oli puolivälissä, Jeesus meni ylös temppeliin ja alkoi opettaa. 15  Juutalaiset olivat ihmeissään ja sanoivat: ”Kuinka tämä mies tuntee Raamatun kirjoitukset näin hyvin,+ vaikka hän ei ole opiskellut kouluissa?”+ 16  Jeesus vastasi heille: ”Se, mitä minä opetan, ei ole minun vaan hänen, joka on lähettänyt minut.+ 17  Jos joku haluaa tehdä Jumalan tahdon, hän tietää, onko tämä opetus Jumalasta+ vai puhunko minä omiani. 18  Se, joka puhuu omiaan, etsii omaa kunniaansa, mutta se, joka etsii lähettäjänsä kunniaa,+ puhuu totta, eikä hänessä ole vääryyttä. 19  Eikö Mooses antanut teille lain?+ Kukaan teistä ei kuitenkaan noudata lakia. Miksi te yritätte tappaa minut?”+ 20  Ihmisjoukko vastasi: ”Sinussa on demoni.*+ Kuka sinut yrittää tappaa?” 21  Jeesus sanoi heille: ”Minä tein yhden ainoan teon, ja te kaikki ihmettelette. 22  Ajatelkaa tätä: Mooses on määrännyt teille ympärileikkauksen+ – se ei tosin ole Moosekselta vaan esi-isiltä+ – ja te ympärileikkaatte ihmisen sapattina. 23  Jos ihminen ympärileikataan sapattina, jotta Mooseksen lakia ei rikottaisi, oletteko minulle raivoissanne siksi, että tein ihmisen täysin terveeksi sapattina?+ 24  Älkää enää tuomitko ulkoisten seikkojen perusteella vaan tuomitkaa oikeudenmukaisesti.”+ 25  Silloin jotkut Jerusalemin asukkaista sanoivat: ”Eikö tämä ole se, jonka he yrittävät tappaa?+ 26  Silti hän puhuu julkisesti, eivätkä he sano hänelle mitään. Ovatko hallitusmiehet voineet saada varmuuden siitä, että hän on Kristus? 27  Mehän tiedämme, mistä tämä mies on,+ mutta kun Kristus tulee, kukaan ei tiedä, mistä hän on.” 28  Opettaessaan temppelissä Jeesus sanoi kuuluvalla äänellä: ”Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen. Minä en ole tullut omasta aloitteestani,+ vaan hän, joka on lähettänyt minut, on todellinen, ja häntä te ette tunne.+ 29  Minä tunnen hänet,+ koska olen hänen edustajansa, ja hän on lähettänyt minut.” 30  Niinpä he halusivat ottaa hänet kiinni,+ mutta kukaan ei onnistunut käymään häneen käsiksi, koska hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.+ 31  Monet ihmisjoukosta kuitenkin uskoivat häneen,+ ja he sanoivat: ”Kun Kristus tulee, ei kai hän tee enempää ihmeitä kuin tämä mies on tehnyt?”+ 32  Fariseukset kuulivat ihmisjoukon kuiskailevan tällaista hänestä, ja ylipapit ja fariseukset lähettivät virkailijoita ottamaan hänet kiinni.* 33  Jeesus sanoi: ”Olen teidän kanssanne vielä vähän aikaa ennen kuin menen hänen luokseen, joka on lähettänyt minut.+ 34  Silloin te etsitte minua mutta ette löydä minua, ja sinne, missä minä olen, te ette voi tulla.”+ 35  Sen vuoksi juutalaiset sanoivat keskenään: ”Minne tämä mies aikoo mennä, niin ettemme löydä häntä? Aikooko hän mennä niiden juutalaisten luo, jotka ovat hajallaan kreikkalaisten keskuudessa, ja opettaa kreikkalaisia? 36  Mitä hän tarkoittaa sanoessaan: ’Te etsitte minua mutta ette löydä minua, ja sinne, missä minä olen, te ette voi tulla’?” 37  Viimeisenä päivänä, juhlan suurena päivänä,+ Jeesus nousi seisomaan ja sanoi kuuluvalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, hän tulkoon minun luokseni ja juokoon.+ 38  Jos joku uskoo minuun, ’hänen sisimmästään juoksee elävän veden virtoja’,+ niin kuin Raamattu on sanonut.” 39  Hän sanoi tämän kuitenkin siitä hengestä, jonka häneen uskovat saisivat. Henkeä ei toistaiseksi ollut,+ koska Jeesus ei ollut vielä saanut korotettua asemaa.+ 40  Kuultuaan nämä sanat jotkut ihmisjoukosta sanoivat: ”Tämä on varmasti se profeetta.”+ 41  Toiset sanoivat: ”Tämä on Kristus.”+ Toiset kuitenkin sanoivat: ”Ei kai Kristus Galileasta tule?+ 42  Eikö Raamattu sano, että Kristus tulee Daavidin jälkeläisistä+ ja Betlehemistä,+ siitä kylästä, jossa Daavid asui?”+ 43  Niin ihmisjoukossa syntyi erimielisyyttä hänen takiaan. 44  Jotkut heistä halusivat ottaa hänet kiinni,* mutta kukaan ei silti käynyt häneen käsiksi. 45  Sitten virkailijat menivät takaisin ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä kysyivät: ”Miksi ette tuoneet häntä tänne?” 46  Virkailijat vastasivat: ”Kukaan ei ole koskaan puhunut sillä tavoin.”+ 47  Fariseukset vuorostaan sanoivat: ”Ei kai teitäkin ole eksytetty? 48  Onko kukaan hallitusmies tai fariseus uskonut häneen?+ 49  Mutta tämä ihmisjoukko, joka ei tunne lakia, on kirottua.” 50  Nikodemos, joka oli tullut Jeesuksen luo aikaisemmin+ ja joka itsekin oli fariseus, sanoi heille: 51  ”Eihän lakimme* tuomitse ihmistä, ellei häntä ensin kuulustella ja saada tietää, mitä hän on tehnyt?”+ 52  He vastasivat hänelle: ”Et kai sinäkin ole Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta tule profeettaa.”+

Alaviitteet

Tai ”Sinä olet demonin riivaama”.
Tai ”pidättämään hänet”.
Tai ”pidättää hänet”.
Ts. Mooseksen laki.

Tutkimisviitteet

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

lehtimajanjuhla: Lehtimajanjuhla mainitaan Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Tässä viitataan vuoden 32 syksyllä vietettyyn juhlaan. (Ks. sanasto, ”Lehtimajanjuhla”, ja liite B15.)

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

Juutalaiset: Sana ”juutalaiset” voi tarkoittaa tässä yleisesti niitä, jotka olivat kokoontuneet Jerusalemiin viettämään lehtimajanjuhlaa, mutta se voi viitata myös juutalaisiin uskonnollisiin johtajiin. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

juutalaisia: Viittaa ilmeisesti juutalaisiin viranomaisiin tai uskonnollisiin johtajiin. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

Juutalaiset: Sana näyttää viittaavan juutalaisiin viranomaisiin tai uskonnollisiin johtajiin, koska Jeesus kysyi heiltä jakeessa 19: ”Miksi te yritätte tappaa minut?” (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)

Raamatun kirjoitukset: Kirjaim. ”kirjoitukset”, ”kirjaimet”. Ilmaus ”tuntea kirjaimet” on idiomi, joka merkitsee ’tuntea kirjoitukset’, ’tuntea kirjat’, ’tuntea kirjallisuus’. Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan nähtävästi Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitettujen Raamatun kirjoitusten tuntemista.

vaikka hän ei ole opiskellut kouluissa: Tai ”vaikka hän ei ole saanut opetusta”. Kirjaim. ”oppimatta”. Jeesus ei ollut oppimaton, mutta hän ei ollut saanut korkeampaa koulutusta rabbien kouluissa.

omiani: Tai ”omasta aloitteestani”. Kirjaim. ”itseltäni”. Koska Jeesus on Jehovan pääedustaja, hän kuuntelee aina Jehovaa ja puhuu, mitä Jehova haluaa hänen puhuvan.

vääryyttä: Tai ”epävanhurskautta”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

ympärileikataan sapattina: Mooseksen lain mukaan kaikki pojat piti ympärileikata (3Mo 12:2, 3). Ympärileikkausta pidettiin niin tärkeänä, että se tehtiin, vaikka kahdeksas päivä olisi ollut sapatti. (Ks. sanasto, ”Ympärileikkaus”.)

oikeudenmukaisesti: Tai ”vanhurskaasti”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

hallitusmiehet: Tarkoittaa tässä juutalaisia hallitusmiehiä. Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikaan Israel oli sekä Rooman imperiumin että juutalaisten hallitusmiesten alaisuudessa. Juutalaisten korkein hallinnollinen toimielin oli sanhedrin, 71 vanhimman neuvosto, johon kuului muun muassa ylimmäinen pappi. Rooma antoi sille rajallisen vallan päättää juutalaisten sisäisistä asioista. (Ks. sanasto, ”Sanhedrin”.)

olen hänen edustajansa: Kirjaim. ”hänen vieressään minä olen”. Kreikan prepositio pará (kirjaim. ’vieressä’) korostaa sitä, että Jeesus ei ole ainoastaan tullut Jumalan luota vaan hän on myös hyvin lähellä häntä. Siksi Jeesus voi toimia Jumalan ”edustajana”.

virkailijoita: Ts. Jerusalemin temppelin vartijoita. He toimivat todennäköisesti sanhedrinin ja ylipappien alaisuudessa uskonnollisena poliisina.

juutalaiset: Johanneksen evankeliumissa tämän sanan merkitys vaihtelee tekstiyhteyden mukaan. Se voi tarkoittaa juutalaisia yleensä, Juudean asukkaita tai Jerusalemissa tai sen lähistöllä asuvia ihmisiä. Se voi viitata myös juutalaisiin, jotka pitivät tiukasti kiinni Mooseksen lakiin liitetyistä mutta sen hengen vastaisista ihmisten perinteistä (Mt 15:3–6). Heistä huomattavimpia olivat juutalaiset viranomaiset tai uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat Jeesukseen vihamielisesti. Tässä jakeessa ja muutamassa muussa Johanneksen 7. luvun kohdassa tekstiyhteys osoittaa, että sana ”juutalaiset” tarkoittaa juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia (Joh 7:13, 15, 35a). (Ks. sanasto, ”Juutalainen”.)

juutalaiset: Tässä tekstiyhteydessä mainitaan ylipapit ja fariseukset (Joh 7:32, 45), joten nimitys ”juutalaiset” tarkoittaa nähtävästi juutalaisia viranomaisia tai uskonnollisia johtajia. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)

niiden juutalaisten luo, jotka ovat hajallaan: Kirjaim. ”hajaannukseen”, ”diasporaan”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana diasporá tarkoittaa Israelin ulkopuolella asuvia juutalaisia. Tämä diaspora eli hajaannus alkoi, kun ensin assyrialaiset vuonna 740 eaa. ja sitten babylonialaiset vuosien 617 ja 607 eaa. välisenä aikana valloittivat juutalaisten kotimaan ja karkottivat heidät (2Ku 17:22, 23; 24:12–17; Jer 52:28–30). Vain pieni osa heistä palasi Israeliin, loput jäivät hajalleen (Jes 10:21, 22). 400-luvulla eaa. juutalaisyhteisöjä oli ilmeisesti Persian valtakunnan 127 maakunnassa (Est 1:1; 3:8). Tässä Joh 7:35:ssä ilmaus tarkoittaa erityisesti niitä juutalaisia, jotka olivat hajallaan kreikkalaisten keskuudessa. Ensimmäisellä vuosisadalla juutalaisia asui monilla kreikankielisillä alueilla Israelin ulkopuolella, esimerkiksi Syyriassa, Vähässä-Aasiassa ja Egyptissä sekä Rooman imperiumin Euroopan-puoleisissa osissa, kuten Kreikassa ja Rooman kaupungissa. Juutalaisten käännytystyön johdosta monet ihmiset saivat ajan mittaan tietoa Jehovasta ja juutalaisille annetusta laista (Mt 23:15). Vuoden 33 helluntaina Jerusalemissa oli monista maista tulleita juutalaisia ja käännynnäisiä, ja he kuulivat Jeesusta koskevan hyvän uutisen. Näin juutalaisten diaspora Rooman imperiumin alueella vauhditti kristillisyyden leviämistä.

lehtimajanjuhla: Lehtimajanjuhla mainitaan Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Tässä viitataan vuoden 32 syksyllä vietettyyn juhlaan. (Ks. sanasto, ”Lehtimajanjuhla”, ja liite B15.)

Viimeisenä päivänä: Ts. lehtimajanjuhlan seitsemäntenä päivänä, 21. tisrikuuta. Sitä sanottiin ”juhlan suureksi päiväksi”. (5Mo 16:13; ks. Joh 7:2, tutkimisviite; sanasto, ”Lehtimajanjuhla”; liite B15.)

lehtimajanjuhla: Lehtimajanjuhla mainitaan Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Tässä viitataan vuoden 32 syksyllä vietettyyn juhlaan. (Ks. sanasto, ”Lehtimajanjuhla”, ja liite B15.)

juoksee elävän veden virtoja: Jeesus viittasi tässä ehkä siihen, että lehtimajanjuhlan aikana oli tapana hakea Siloamin altaasta vettä ja kaataa se aamu-uhrin aikaan alttarille kultaisesta kannusta yhtaikaa viinin kanssa (ks. Joh 7:2, tutkimisviite; sanasto, ”Lehtimajanjuhla”; liite B15). Tätä tapaa ei mainita Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa, vaan se omaksuttiin myöhemmin. Useimpien tutkijoiden mukaan sitä noudatettiin juhlan seitsemänä päivänä mutta ei kahdeksantena, jolloin oli juhlakokous. Juhlan alkamispäivä oli sapatti, ja silloin pappi käytti vettä, joka oli haettu Siloamin altaasta temppeliin jo edellisenä päivänä. Seuraavina päivinä hän haki veden altaasta kultaisella kannulla ja ajoitti paluunsa niin, että hän saapui temppeliin juuri kun papit olivat valmiita laittamaan uhripalat alttarille. Kun hän tuli Vesiportin kautta pappien esipihalle, papit puhalsivat trumpetteihinsa kolme kertaa. Sitten vesi kaadettiin astiaan, josta se valui alttarin juurelle, samaan aikaan kun toiseen astiaan kaadettiin viiniä. Sen jälkeen laulettiin temppelimusiikin säestyksellä hallel-psalmeja (Ps 113–118) ja palvomaan tulleet ihmiset heiluttivat palmunoksia alttaria kohti. Tämä seremonia saattoi tuossa iloisessa juhlassa tuoda ihmisten mieleen Jesajan profeetalliset sanat: ”Te saatte ammentaa iloiten vettä pelastuksen lähteistä.” (Jes 12:3.)

niin kuin Raamattu on sanonut: Jeesus ei näytä lainaavan tässä mitään tiettyä jaetta vaan viittaa yleisesti Jes 44:3; 58:11:n ja Sak 14:8:n tapaisiin kohtiin. Kun hän pari vuotta aiemmin puhui samarialaiselle naiselle elävästä vedestä, hän keskittyi siihen, mitä hyötyä tuosta vedestä on (Joh 4:10, 14). Tässä jakeessa Jeesus kuitenkin osoittaa, että ”elävä vesi” juoksisi niiden sisimmästä, jotka uskovat häneen, kun he antaisivat tuota vettä toisille (Joh 7:37–39). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa on paljon todisteita siitä, että saatuaan pyhää henkeä vuoden 33 helluntaina he halusivat innokkaasti tarjota tätä elämän vettä kaikille, jotka kuuntelivat (Ap 5:28; Kol 1:23).

Henkeä ei toistaiseksi ollut: ”Henkeä” vastaava kreikan sana pneúma esiintyy tässä jakeessa kaksi kertaa ja viittaa Jumalan pyhään henkeen eli aktiiviseen voimaan. Jeesus ja hänen kuulijansa tiesivät, että Jumala oli jo kauan käyttänyt pyhää henkeään (1Mo 1:2, alav.; 2Sa 23:2; Ap 28:25) ja antanut sitä uskollisille palvelijoilleen, kuten Otnielille, Jeftalle ja Simsonille (Tu 3:9, 10; 11:29; 15:14). Johannes viittasi siis selvästi siihen, että pyhä henki vaikuttaisi epätäydellisiin ihmisiin uudella tavalla. Ketään Jumalan palvelijaa ei ollut vielä kutsuttu hengen välityksellä elämään taivaassa. Vuoden 33 helluntaina Jeesus vuodatti seuraajiensa päälle pyhää henkeä, jota hän oli saanut Jehovalta sen jälkeen kun hänet oli korotettu taivaaseen henkiolennoksi (Ap 2:4, 33). Epätäydelliset ihmiset saivat nyt ensimmäisen kerran toivon elää henkiolentoina taivaassa. Tämän voitelun jälkeen kristityt pystyivät ymmärtämään paljon sellaista, mitä he eivät olleet ymmärtäneet aiemmin.

tämä ihmisjoukko – – on kirottua: Ylpeät, omahyväiset fariseukset ja juutalaiset johtajat halveksivat tavallisia ihmisiä, jotka kuuntelivat Jeesusta, ja sanoivat heitä ”kirotuiksi”. Tässä käytetty kreikan sana epáratos ilmaisee ylenkatsetta ja välittää ajatuksen Jumalan kirouksesta. Juutalaiset uskonnolliset johtajat käyttivät tavallisesta kansasta myös halveksuvaa heprean ilmausta ʽam haʼárets ’maan kansa’. Se oli alun perin kunnioittava ilmaus, jolla viitattiin jonkin alueen asukkaisiin, niin köyhiin ja alhaisiin kuin huomattaviinkin (1Mo 23:7; 2Ku 23:35; Hes 22:29). Jeesuksen aikaan sitä käytettiin kuitenkin niistä, jotka eivät olleet perehtyneet Mooseksen lakiin tai jotka eivät noudattaneet rabbien opettamia perinteitä pilkuntarkasti. Myöhemmät rabbiiniset kirjoitukset vahvistivat, että uskonnollisilla johtajilla oli tällainen asenne. Monet heistä halveksivat tällaisia ihmisiä eivätkä suostuneet syömään heidän kanssaan, ostamaan heiltä mitään tai olemaan heidän seurassaan.

Et kai sinäkin ole Galileasta: Tästä kysymyksestä heijastuu ilmeisesti juudealaisten halveksunta galilealaisia kohtaan. Kun Nikodemos puolusti Jeesusta (Joh 7:51), fariseukset sanoivat oikeastaan: ”Jos puolustat ja tuet tätä sivistymätöntä galilealaista, et ole itse sen kummempi.” Koska sanhedrin ja temppeli olivat Jerusalemissa, siellä oli epäilemättä paljon lainopettajia, mistä todennäköisesti juontui juutalainen sananlasku: ”Pohjoisesta [Galileasta] löytyy rikkautta, etelästä [Juudeasta] viisautta.” Galilealaiset kuitenkin tunsivat Jumalan lain. Kaikkialla Galilean kaupungeissa ja kylissä oli lainopettajia ja synagogia, jotka toimivat koulutuskeskuksina (Lu 5:17). Nikodemoksen saama ylimielinen vastaus osoittaa, että fariseukset eivät edes yrittäneet selvittää Jeesuksen todellista syntymäpaikkaa, joka oli Betlehem (Mi 5:2; Joh 7:42). He eivät myöskään ymmärtäneet Jesajan profetiaa, jonka mukaan Galileassa loistaisi Messiaan saarnatessa ”suuri valo” (Jes 9:1, 2; Mt 4:13–17).

ettei Galileasta tule profeettaa: Kirjaim. ”ettei Galileasta herätetä profeettaa”. Sanoessaan näin fariseukset eivät ottaneet huomioon Jes 9:1, 2:n ennustusta, jonka mukaan Galileasta loistaisi suuri valo. Joidenkin tutkijoiden mielestä he samalla väittivät yleisluontoisesti, ettei vähäpätöisestä Galileasta ollut koskaan tullut profeettaa eikä ikinä tulisikaan. Profeetta Joona oli kuitenkin lähtöisin Galileasta Gat-Heferin kaupungista, joka sijaitsi vain 4 km pohjoiskoilliseen Jeesuksen kotikaupungista Nasaretista (2Ku 14:25).

7:53

Varhaisimmissa arvovaltaisissa käsikirjoituksissa ei ole Joh 7:53–8:11:ssä olevaa katkelmaa. Nämä 12 jaetta on selvästikin lisätty Johanneksen evankeliumiin myöhemmin. (Ks. liite A3.) Niitä ei ole kahdessa varhaisimmassa Johanneksen evankeliumin käsikirjoituksessa, jotka ovat Papyrus Bodmer II (P66) ja Papyrus Bodmer XIV–XV (P75) ja jotka molemmat ovat 100-luvulta. Niitä ei ole myöskään 300-luvulta olevissa Codex Sinaiticuksessa eikä Codex Vaticanuksessa. Ne esiintyvät ensimmäisen kerran 400-luvulta olevassa kreikkalaisessa käsikirjoituksessa (Codex Bezae Cantabrigiensis), mutta niitä ei ole missään muussa kreikkalaisessa käsikirjoituksessa ennen 800-lukua. Ne puuttuvat myös useimmista varhaisista käännöksistä. Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa ylimääräiset jakeet on sijoitettu Johanneksen evankeliumin loppuun, toisissa Lu 21:38:n jälkeen. Katkelman sijainti eri kohdissa eri käsikirjoituksissa tukee sitä päätelmää, että teksti on väärennettyä. Valtaosa tutkijoista on sitä mieltä, että jakeet eivät kuulu Johanneksen alkuperäiseen tekstiin.

Joidenkin kreikkalaisten käsikirjoitusten ja erikielisten käännösten mukaan nämä jakeet kuuluvat (vähäisin muunnelmin):

53 Niin he menivät kukin kotiinsa.

8 Mutta Jeesus meni Öljymäelle. 2 Päivän koittaessa hän kuitenkin saapui jälleen temppeliin, ja kaikki kansa alkoi tulla hänen luokseen, ja hän istuutui ja alkoi opettaa heitä. 3 Kirjanoppineet ja fariseukset toivat nyt naisen, joka oli saatu kiinni aviorikoksesta, ja asetettuaan hänet seisomaan heidän keskelleen 4 he sanoivat hänelle: ”Opettaja, tämä nainen on saatu kiinni aviorikoksesta. 5 Mooses on määrännyt laissa meidät kivittämään tällaiset naiset. Mitä sinä siihen sanot?” 6 He sanoivat tämän tietenkin pannakseen hänet koetukselle, jotta heillä olisi jotain, mistä syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja alkoi kirjoittaa sormellaan maahan. 7 Kun he edelleen itsepintaisesti kysyivät häneltä, hän suoristautui ja sanoi heille: ”Se teistä, joka on synnitön, heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” 8 Hän kumartui jälleen ja jatkoi maahan kirjoittamista. 9 Tämän kuultuaan he lähtivät pois yksitellen vanhimmista alkaen, ja hän jäi yksin naisen kanssa, joka oli ollut heidän keskellään. 10 Jeesus suoristautui ja sanoi hänelle: ”Nainen, missä he ovat? Eikö kukaan langettanut sinulle tuomiota?” 11 Hän sanoi: ”Ei kukaan, herra.” Jeesus sanoi: ”En minäkään langeta sinulle tuomiota. Lähde matkaan äläkä tämän jälkeen enää harjoita syntiä.”

Media