Galilean- eli Tiberiaanjärven: Galileanjärveä sanottiin joskus Tiberiaanjärveksi, koska sen länsirannalla sijaitsi Tiberiaan kaupunki, joka taas oli saanut nimensä Rooman keisarin Tiberiuksen mukaan (Joh 6:23). Nimi Tiberiaanjärvi esiintyy tässä ja Joh 21:1:ssä. (Ks. Mt 4:18, tutkimisviite.)

Pesah: Ilmeisesti vuoden 32 pesah, kolmas pesah Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana. (Ks. Joh 2:13; 5:1; 11:55; tutkimisviitteet; sanasto; liite A7.)

Mistä me ostamme leipää, niin että nämä ihmiset saisivat syötävää: Tämä on ainoa Jeesuksen ihme, joka on kirjoitettu muistiin kaikkiin neljään evankeliumiin (Mt 14:15–21; Mr 6:35–44; Lu 9:10–17; Joh 6:1–13).

denaarillakaan: Ks. sanasto ja liite B14.

Pyytäkää ihmisiä istumaan: Tai ”Pyytäkää ihmisiä asettumaan pitkälleen”. Tässä käytetty kreikan sana ánthrōpos ’ihminen’ viittaa usein sekä miehiin että naisiin. Jakeessa esiintyy myös kreikan sana anḗr ’mies’, joka viittaa tässä tekstiyhteydessä Mt 14:21:n perusteella vain aikuisiin miehiin. (Ks. Mt 14:21, tutkimisviite.)

noin 5 000 miestä: Ainoastaan Matteus mainitsee ”naiset ja lapset”, kun hän kertoo tästä ihmeestä (Mt 14:21). Ruokaa sai ihmeen avulla mahdollisesti pitkälti yli 15 000 henkeä.

se profeetta: Ensimmäisellä vuosisadalla monet juutalaiset odottivat 5Mo 18:15, 18:ssa mainittua Mooseksen kaltaista profeettaa, Messiasta. Tässä tekstiyhteydessä ilmaus tulla maailmaan näyttää tarkoittavan Messiaan ilmaantumista. Vain Johannes kirjoitti tässä jakeessa mainitusta tilanteesta. (Ks. Joh 1:9, tutkimisviite.)

tehdä hänestä väkisin kuninkaan: Ainoastaan Johannes kertoo tästä tapahtumasta. Jeesus ei halunnut olla millään tavalla mukana kotimaansa politiikassa. Hän ottaisi vastaan kuninkuuden vain Jumalalta ja Jumalan määräaikana. Myöhemmin Jeesus tähdensi, että hänen seuraajillaan tulisi olla samanlainen asenne (Joh 15:19; 17:14, 16; 18:36).

järven: Ts. Galileanjärven. (Ks. Mt 4:18; Joh 6:1; tutkimisviitteet.)

noin viisi tai kuusi kilometriä: Kirjaim. ”noin 25 tai 30 stadionia”. Kreikan sana stádion tarkoittaa pituusmittaa, joka oli 185 m eli 1/8 roomalaista mailia. Galileanjärvi on noin 12 km leveä, joten opetuslapset olivat ehkä menossa järven puolivälissä (Mr 6:47). (Ks. Mt 4:18, tutkimisviite; liite A7; liite B14.)

Tiberiaasta: Kaupunki Galileanjärven länsirannalla noin 15 km Kapernaumista etelään, kuuluisien kuumien lähteiden pohjoispuolella. Herodes Antipas rakennutti kaupungin jolloinkin vuosien 18 ja 26 välillä uudeksi pääkaupungikseen, jossa hän myös asui. Hän nimesi sen Rooman silloisen keisarin Tiberiuksen mukaan Tiberiaaksi, ja tällä nimellä se tunnetaan vielä nykyäänkin (hepr. Teverya). Se mainitaan Raamatussa vain tässä jakeessa, vaikka se oli alueen suurin kaupunki. Jeesus ei tiettävästi koskaan käynyt Tiberiaassa, ehkä siksi, että ulkomaalaisten vaikutus tuntui siellä vahvana (vrt. Mt 10:5–7). Josefuksen mukaan kaupunki oli rakennettu hautojen päälle, minkä vuoksi juutalaiset eivät mielellään muuttaneet sinne (4Mo 19:11–14). 100-luvulla puhjenneen juutalaiskapinan jälkeen Tiberias julistettiin puhtaaksi, ja siitä tuli tärkeä juutalaisten oppineiden keskuspaikka, jossa kokoontui myös sanhedrin. Siellä koottiin Mišna ja Palestiinan (Jerusalemin) Talmud sekä masoreettinen teksti, johon Raamatun heprealaisten kirjoitusten käännökset ovat myöhemmin pohjautuneet. (Ks. liite B10.)

ruokaa varten, joka katoaa, – – ruokaa varten, joka pysyy ja johtaa ikuiseen elämään: Jeesus ymmärsi, että jotkut seurasivat häntä ja hänen opetuslapsiaan vain saadakseen aineellista hyötyä. Kirjaimellinen ruoka pitää elossa päivästä toiseen, mutta Jumalan sanasta saatavan ”ruoan” avulla voi pysyä elossa ikuisesti. Jeesus kehotti ihmisiä työskentelemään ”sitä ruokaa varten, joka pysyy ja johtaa ikuiseen elämään”, ts. heidän piti nähdä vaivaa täyttääkseen hengelliset tarpeensa ja rakentaakseen uskoa siihen, mitä he oppivat (Mt 4:4; 5:3; Joh 6:28–39).

Meidän esi-isämme söivät mannaa: Juutalaiset halusivat messiaanisen kuninkaan, jolta he saisivat kirjaimellista ruokaa. He perustelivat tätä Jeesukselle muistuttamalla, että Jumala oli antanut heidän esi-isilleen mannaa Siinain erämaassa. He lainasivat Ps 78:24:ää ja sanoivat ihmeen välityksellä annettua mannaa taivaasta tulleeksi leiväksi eli ”taivaan viljaksi”. Pyytäessään Jeesusta tekemään ”ihmeen” (Joh 6:30) heillä oli ehkä mielessään ihme, jonka hän oli tehnyt edellisenä päivänä, kun hän oli ruokkinut tuhansia ihmisiä viidellä ohraleivällä ja kahdella pienellä kalalla (Joh 6:9–12).

maailmalle: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana kósmos tarkoittaa yleensä ihmismaailmaa tai sen osaa (ks. Joh 1:10, tutkimisviite). Joh 1:29:ssä Jeesusta sanotaan Jumalan Karitsaksi, joka poistaa ”maailman synnin”. Tässä Joh 6:33:ssa Jeesusta kuvaillaan Jumalan leiväksi, jonka välityksellä Jumala antaa ihmismaailmalle elämän ja siunauksia.

elämän leipä: Tämä ilmaus esiintyy Raamatussa vain kaksi kertaa (Joh 6:35, 48). Tässä tekstiyhteydessä elämä tarkoittaa ”ikuista elämää” (Joh 6:40, 47, 54). Jeesus sanoo olevansa ”tosi leipä taivaasta” (Joh 6:32), ”Jumalan leipä” (Joh 6:33) ja ”elävä leipä” (Joh 6:51). Hän muistuttaa, että vaikka Jumala antoi israelilaisille erämaassa mannaa (Ne 9:20), se ei pitänyt heitä elossa ikuisesti (Joh 6:49). Sitä vastoin Kristuksen uskolliset seuraajat saavat taivaallista mannaa eli ”elämän leipää” (Joh 6:48–51, 58), joka mahdollistaa ikuisen elämän. He ”syövät tätä leipää”, kun he uskovat siihen, että heidät voidaan lunastaa Jeesuksen uhraaman lihan ja veren ansiosta.

herättäisin heidät eloon viimeisenä päivänä: Jeesus sanoo neljä kertaa, että hän herättäisi ihmisiä viimeisenä päivänä (Joh 6:40, 44, 54). Joh 11:24:ssä Marttakin viittaa ylösnousemukseen, joka tapahtuisi ”viimeisenä päivänä” (vrt. Da 12:13; ks. Joh 11:24, tutkimisviite). Joh 12:48:n mukaan tämä ”viimeinen päivä” on tuomion aikaa, joka vastaa nähtävästi Kristuksen tuhatvuotista hallituskautta. Silloin hän tuomitsee ihmiskunnan, mukaan luettuina kaikki kuolleista herätetyt ihmiset. (Il 20:4–6.)

ikuisen elämän: Jeesus käyttää tässä tilanteessa ilmausta ”ikuinen elämä” neljä kertaa (Joh 6:27, 40, 47, 54) ja hänen opetuslapsensa kerran (Joh 6:68). Tämä ilmaus esiintyy Johanneksen evankeliumissa kaikkiaan 17 kertaa ja kolmessa muussa evankeliumissa yhteensä 8 kertaa.

vedä häntä: Sanalla ”vetää” käännettyä kreikan verbiä käytetään kalaverkon vetämisestä (Joh 21:6, 11), mutta tämä ei tarkoita sitä, että Jumala vetäisi ihmisiä vasten heidän tahtoaan. Kreikan verbi voi merkitä myös ’vetää puoleensa’. Jeesuksella saattoikin olla mielessään Jer 31:3, jossa Jehova sanoi muinaiselle kansalleen: ”Olen vetänyt sinua luokseni uskollisella rakkaudella.” (Septuagintassa on tässä kohdassa sama kreikan verbi.) Joh 12:32 (ks. tutkimisviite) osoittaa, että myös Jeesus vetää kaikenlaisia ihmisiä luokseen. Raamatun mukaan Jehova on antanut ihmisille tahdonvapauden. Jokainen saa itse päättää, palveleeko hän Jehovaa. (5Mo 30:19, 20.) Raamatun sanoman ja pyhän henkensä välityksellä Jehova vetää lempeästi luokseen niitä, joilla on oikea sydämen asenne (Ps 11:5; San 21:2; Ap 13:48). Heihin soveltuu Jes 54:13:n profetia, jota lainataan Joh 6:45:ssä. (Vrt. Joh 6:65.)

Jehova: Tässä Jes 54:13:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Jäljellä olevissa Johanneksen evankeliumin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana theós (ehkä siksi, että Septuaginta käyttää sitä Jes 54:13:ssa), ja tämä selittää, miksi useimmissa käännöksissä lukee ”Jumala”. Lainauksen yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin antaa kuitenkin perusteen käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. liite C.)

ette saa elämää: Kirjaim. ”teillä ei ole elämää itsessänne”. Joh 5:26:ssa Jeesus sanoi, että hänellä on ”elämä itsessään” samoin kuin hänen Isällään on ”elämä itsessään” (ks. Joh 5:26, tutkimisviite). Noin vuotta myöhemmin Jeesus käytti samaa ilmausta puhuessaan seuraajistaan ja yhdisti sen ”ikuisen elämän” saamiseen (Joh 6:54). Tässä tekstiyhteydessä ilmaus ”olla elämä itsessään” ei tarkoita voimaa antaa elämä vaan nähtävästi elämistä sanan täydessä merkityksessä. Voidellut kristityt saavat elää täydessä merkityksessä, kun heidät herätetään kuolleista taivaaseen ja he saavat kuolemattomuuden. Ne uskolliset ihmiset, joilla on maallinen toivo, saavat elää täydessä merkityksessä sen jälkeen kun he ovat läpäisseet loppukoetuksen heti Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden päätyttyä. (1Ko 15:52, 53; Il 20:5, 7–10.)

syö minun lihaani ja juo minun vertani: Tässä tekstiyhteydessä syöminen ja juominen on kuvaannollista ja tarkoittaa sitä, että uskoo Jeesukseen Kristukseen (Joh 6:35, 40). Jeesus sanoi nämä sanat vuonna 32, joten hän ei puhunut Herran illallisesta, jota alettiin viettää vuotta myöhemmin. Koska ”pesah, juutalaisten juhla”, oli lähellä (Joh 6:4), hänen kuulijoidensa mieleen tuli todennäköisesti tuo juhla ja karitsan veren merkitys elämän pelastamisessa sinä yönä, jona israelilaiset lähtivät Egyptistä (2Mo 12:24–27). Jeesus kohdisti huomion siihen, että vastaavasti hänen verensä välityksellä opetuslapset voisivat saada ikuisen elämän.

minun yhteydessäni: Tai ”minussa”. Tämä ilmaus välittää ajatuksen läheisestä kanssakäymisestä, sopusoinnusta ja yhteenkuuluvuudesta.

synagogassa: Tai mahd. ”julkisessa kokouksessa”. Tässä käytetty kreikan substantiivi synagōgḗ merkitsee kirjaimellisesti ’yhteen tuomista’, ’kokousta’. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa se tarkoittaa useimmiten rakennusta tai paikkaa, johon juutalaiset kokoontuivat lukemaan Raamattua, saamaan opetusta, saarnaamaan ja rukoilemaan. (Ks. sanasto.) Tässä tekstiyhteydessä sana voi tarkoittaa mitä tahansa yleisölle avointa kokousta mutta hyvin todennäköisesti se viittaa ”synagogaan”, jossa Jeesus puhui Mooseksen lain alaisuudessa oleville juutalaisille.

Loukkaako tämä teitä: Tai ”Saako tämä teidät menettämään uskonne”. Kirjaim. ”Kompastuttaako tämä teitä”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen ja tarkoittaa usein sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. Tekstiyhteyden mukaan se voi tarkoittaa Jumalan moraalilain rikkomista, uskon menettämistä, väärien opetusten omaksumista tai loukkaantumista. (Ks. Mt 5:29; 18:7; tutkimisviitteet.)

Henki: Viittaa ilmeisesti Jumalan pyhään henkeen. Sanottuaan, että ”henki antaa elämää”, Jeesus lisää, että lihasta ei ole mitään hyötyä. Toisin kuin se voima ja viisaus, jota Jumala antaa henkensä välityksellä, ihmisten voima ja viisaus, joka heijastuu heidän kirjoituksistaan, filosofioistaan ja opeistaan, ei johda ikuiseen elämään.

lihasta: Tämä ilmaus näyttää viittaavan laajasti lihaa ja verta olevan ihmisen rajalliseen ajatteluun ja saavutuksiin. Kaikesta ihmisille kertyneestä kokemuksesta ja viisaudesta – heidän kirjoituksistaan, filosofioistaan ja opeistaan – ei ole mitään hyötyä ikuisen elämän saamisessa.

ovat henkeä ja elämää: Vastineella ”ovat” käännetty kreikan sana (estín) voi merkitä tässä ’tarkoittaa’, joten kohta voitaisiin kääntää ”tarkoittavat henkeä ja elämää” (ks. Mt 12:7; 26:26; tutkimisviitteet). Jeesus ilmeisesti osoittaa, että hän puhuu pyhän hengen ohjauksessa ja hänen sanansa voivat tuoda elämän.

Jeesus – – tiesi – – kuka kavaltaisi hänet: Jeesus tiesi jo, että hänet kavaltaisi Juudas Iskariot. Hän oli rukoillut koko yön Isäänsä ennen kuin valitsi 12 apostolia (Lu 6:12–16), joten Juudaksen on täytynyt olla aluksi uskollinen Jumalalle. Jeesus kuitenkin tiesi Raamatun heprealaisten kirjoitusten ennustusten perusteella, että hänet kavaltaisi joku läheinen ystävä (Ps 41:9; 109:8; Joh 13:18, 19). Kun Juudas alkoi mennä huonoon suuntaan, Jeesus huomasi sen, koska hän pystyi näkemään ihmisen sydämeen ja mieleen (Mt 9:4). Jumala tiesi jo etukäteen, että joku luotettu ystävä pettäisi Jeesuksen. Hän ei kuitenkaan määrännyt ennalta, että juuri Juudas toimisi väärin. Se olisi ollut täysin vastoin hänen ominaisuuksiaan ja toimintatapojaan.

alusta asti: Ilmaus ei tarkoita ajankohtaa, jolloin Juudas syntyi tai jolloin Jeesus valitsi hänet apostoliksi rukoiltuaan koko yön (Lu 6:12–16). Sen sijaan se viittaa aikaan, jolloin Juudas alkoi toimia petollisesti, minkä Jeesus huomasi heti (Joh 2:24, 25; Il 1:1; 2:23; ks. Joh 6:70; 13:11; tutkimisviitteet). Ilmauksesta voidaan myös päätellä, että Juudas toimi harkitusti ja suunnitelmallisesti eikä hetken mielijohteesta. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa sanan ”alku” (kreik. arkhḗ) merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Esimerkiksi 2Pi 3:4:ssä se tarkoittaa luomakunnan alkua, mutta useimmiten sillä on kapeampi merkitys. Kun Pietari sanoi Ap 11:15:ssä, että pyhä henki laskeutui ei-juutalaisten päälle ”niin kuin alussa meidänkin päällemme”, hän ei tarkoittanut ”alulla” sitä, milloin hänen oma elämänsä alkoi tai hänestä tuli apostoli, vaan hän viittasi vuoden 33 helluntaipäivään, jolloin pyhää henkeä alettiin vuodattaa tiettyä tarkoitusta varten (Ap 2:1–4). Muita esimerkkejä sanan ”alku” merkityksestä eri tekstiyhteyksissä on Lu 1:2; Joh 15:27; 1Jo 2:7:ssä.

panettelija: Tai ”paholainen”. Kreikan sana diábolos merkitsee ’panettelijaa’, ja se viittaa useimmiten Paholaiseen. Se on käännetty vastineilla ”panettelija” (2Ti 3:3) tai ”panetella” (1Ti 3:11; Tit 2:3) niissä muutamassa kohdassa, joissa se ei viittaa Paholaiseen. Kun sitä käytetään Paholaisesta, sen edessä on kreikassa lähes aina määräinen artikkeli. (Ks. Mt 4:1, tutkimisviite, ja sanasto, ”Määräinen artikkeli”.) Tässä sanalla kuvaillaan Juudas Iskariotia, jonka asenne oli vinoutunut. Jeesus huomasi ehkä tässä vaiheessa, että Juudas alkoi mennä väärään suuntaan, minkä vuoksi Saatana pystyi myöhemmin käyttämään häntä saadakseen Jeesuksen tapetuksi (Joh 13:2, 11).