Lapset: Tai ”Ystävät”. Kreikan sana paidíon (sanan pais ’lapsi’ diminutiivi) on lämmin puhuttelusana, joka voi ilmaista isällistä kiinnostusta. Tässä sitä käytetään läheisistä ystävistä.

mitään syötävää: Tai ”yhtään kalaa syötäväksi”. Kreikan sana prosfágion esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Ei-raamatullisissa teksteissä se tarkoittaa leivän lisukkeena nautittavaa ruokaa, särvintä. Tässä tekstiyhteydessä kysymys esitetään kalastajille, joten se viittaa selvästikin kalaan.

se, jota Jeesus rakasti: Ts. se, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Viidessä raamatunkohdassa mainitaan opetuslapsi, ”jota Jeesus [tai ”hän”] rakasti” tai ”johon Jeesus oli kiintynyt”, ja tämä on niistä ensimmäinen (Joh 13:23; 19:26; 20:2; 21:7, 20). Yleensä ajatellaan, että tämä opetuslapsi oli apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli (Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10). Yksi peruste on se, että apostoli Johannesta ei mainita tässä evankeliumissa nimeltä (Joh 21:2:ssa tosin mainitaan ”Sebedeuksen pojat”). Toiseksi Joh 21:20–24:ssä ilmaus ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”, yhdistetään tämän evankeliumin kirjoittajaan. Lisäksi Jeesus sanoi hänestä: ”Jos haluan, että hän jää siihen asti kun tulen, tarvitseeko sinun tietää sitä?” Tästä voi päätellä, että opetuslapsi, josta Jeesus puhui, eläisi paljon kauemmin kuin Pietari ja muut apostolit, ja tämä sopii apostoli Johannekseen. (Ks. Joh, kirjan nimi; Joh 1:6; 21:20; tutkimisviitteet.)

opetuslapsen, jota Jeesus rakasti: Ts. sen, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Viidessä raamatunkohdassa mainitaan opetuslapsi, ”jota Jeesus [tai ”hän”] rakasti” tai ”johon Jeesus oli kiintynyt”, ja tämä on niistä viimeinen (Joh 13:23; 19:26; 20:2; 21:7, 20). Yleensä ajatellaan, että tämä opetuslapsi oli apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli (Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10; Joh 21:2). Joh 21:20–24 osoittaa, että ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”, oli sama kuin ”opetuslapsi, – – joka on kirjoittanut nämä”, ts. Johanneksen evankeliumin kirjoittaja. (Ks. Joh, kirjan nimi; 1:6; 13:23; tutkimisviitteet.)

alaston: Tai ”vähissä vaatteissa”. Kreikan sana gymnós voi merkitä sitä, että joku on ’kevyesti pukeutunut’, ’alusvaatteisillaan’. (Ja 2:15, alav.)

se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti: Ts. se, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Viidessä raamatunkohdassa mainitaan opetuslapsi, ”jota Jeesus [tai ”hän”] rakasti” tai ”johon Jeesus oli kiintynyt”, ja tämä on niistä neljäs (Joh 13:23; 19:26; 20:2; 21:7, 20). Yleensä ajatellaan, että tämä opetuslapsi oli apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli (Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10; Joh 21:2; ks. Joh 13:23; 21:20; tutkimisviitteet, joissa perustellaan tätä päätelmää).

alasti: Tai ”vähissä vaatteissa”. Kreikan sana gymnós voi merkitä sitä, että joku on ’kevyesti pukeutunut’, ’alusvaatteisillaan’. (Ja 2:15, alav.; ks. Mt 25:36, tutkimisviite.)

hetkeäkään: Kirjaim. ”kyynärääkään”. Jeesuksen käyttämä sana tarkoittaa lyhyttä pituusmittaa, joka on noin 44,5 cm (vastaa suunnilleen kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä). (Ks. sanasto, ”Kyynärä”, ja liite B14.)

hetkeäkään: Ks. Mt 6:27, tutkimisviite.

elinikäänsä: Ks. Mt 6:27, tutkimisviite.

vajaan sadan metrin: Kirjaim. ”noin 200 kyynärän”. Kreikan sana pḗkhys ’kyynärä’ (Il 21:17; vrt. myös Mt 6:27; Lu 12:25; tutkimisviitteet) tarkoittaa lyhyttä pituusmittaa, joka vastaa suurin piirtein kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä. Israelilaiset käyttivät yleensä noin 44,5 cm:n pituista kyynärää. (Ks. sanasto, ”Kyynärä”, ja liite B14.)

Joonan poika: Tai ”Bar-Joona”. Monet heprealaiset nimet sisälsivät heprean sanan ben tai aramean sanan bar, jotka molemmat merkitsevät ’poikaa’. Kun sen perään liitettiin isän nimi, poika sai eräänlaisen lisänimen. Aramealaisen lainasanan bar käyttö henkilönnimissä osoittaa, että Jeesuksen aikana puhuttu heprea sai vaikutteita arameasta. Tällaisia nimiä olivat esimerkiksi Bartolomeus, Bartimaios, Barnabas ja Barjesus.

Jeesus kysyi Simon Pietarilta: Jeesus ja Pietari kävivät tämän keskustelun pian sen jälkeen kun Pietari oli kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Jeesus kysyi kolme kertaa, millaisia tunteita Pietarilla oli häntä kohtaan, niin että lopulta ”Pietari tuli murheelliseksi” (Joh 21:17). Joh 21:15–17:ssä käytetään sekä kreikan verbiä agapáō, joka on käännetty vastineella rakastaa, että verbiä filéō, joka on käännetty vastineella olla kiintynyt. Jeesus kysyi Pietarilta kaksi kertaa: ”Rakastatko minua?” Molemmilla kerroilla Pietari vakuutti, että hän ”oli kiintynyt” Jeesukseen. Lopuksi Jeesus kysyi: ”Oletko kiintynyt minuun?” Jälleen Pietari vakuutti olevansa. Joka kerta kun Pietari vakuutti rakkauttaan, Jeesus osoitti painokkaasti, että tuon rakkauden ja kiintymyksen piti saada Pietari ruokkimaan ja ”paimentamaan” hengellisesti Jeesuksen opetuslapsia, joita hän sanoi karitsoikseen eli ”pieniksi lampaikseen”. (Joh 21:16, 17; 1Pi 5:1–3.) Jeesus antoi Pietarin vakuuttaa rakkauttaan kolme kertaa ja uskoi sitten hänelle vastuun huolehtia lampaista. Ei jäänyt epäilystäkään, että Jeesus oli antanut Pietarille anteeksi, vaikka tämä oli kieltänyt hänet kolme kertaa.

Johanneksen: Joidenkin vanhojen käsikirjoitusten mukaan apostoli Pietarin isää sanotaan tässä Johannekseksi, toisten vanhojen käsikirjoitusten mukaan Joonaksi. Mt 16:17:ssä Jeesus puhuttelee Pietaria nimellä ”Simon, Joonan poika” (ks. Mt 16:17, tutkimisviite). Joidenkin tutkijoiden mukaan nimien Johannes ja Joona kreikkalaiset muodot ovat ehkä saman heprealaisen nimen eri kirjoitusasuja.

rakastatko minua enemmän kuin näitä: Kieliopillisesti ilmaus ”enemmän kuin näitä” voidaan ymmärtää monella tavalla. Joidenkin tutkijoiden mielestä lause tarkoittaa ”Rakastatko minua enemmän kuin näitä toisia opetuslapsia?” tai ”Rakastatko minua enemmän kuin nämä opetuslapset rakastavat minua?” Todennäköisesti se kuitenkin tarkoittaa ”Rakastatko minua enemmän kuin näitä asioita?”, ts. heidän kalastamiaan kaloja tai kalastuselinkeinoon liittyviä asioita. Jakeen ajatus näyttäisi siis olevan ”Rakastatko minua enemmän kuin aineellisia asioita tai tavoitteita? Jos rakastat, ruoki minun karitsoitani.” Kysymys oli aiheellinen, kun ajatellaan Pietarin taustaa. Vaikka hän oli Jeesuksen ensimmäisiä opetuslapsia (Joh 1:35–42), hän ei heti seurannut Jeesusta kokoaikaisesti vaan palasi menestyvään kalastusyritykseensä. Joitain kuukausia myöhemmin Jeesus pyysi Pietaria jättämään sen taakseen ja tulemaan ”ihmisten kalastajaksi” (Mt 4:18–20; Lu 5:1–11). Pian Jeesuksen kuoleman jälkeen Pietari ilmoitti, että hän lähtee kalastamaan, ja muut apostolit seurasivat häntä (Joh 21:2, 3). Todennäköisesti Jeesus siis yritti tässä saada Pietarin ymmärtämään, että hänen oli tehtävä ratkaiseva valinta: pitäisikö hän elämässään tärkeimpänä uraansa kalastusyrityksessä, jota edusti heidän edessään oleva kalansaalis, vai antaisiko hän etusijan Jeesuksen karitsoiden eli seuraajien hengelliselle ruokkimiselle? (Joh 21:4–8.)

Jeesus kysyi Simon Pietarilta: Jeesus ja Pietari kävivät tämän keskustelun pian sen jälkeen kun Pietari oli kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Jeesus kysyi kolme kertaa, millaisia tunteita Pietarilla oli häntä kohtaan, niin että lopulta ”Pietari tuli murheelliseksi” (Joh 21:17). Joh 21:15–17:ssä käytetään sekä kreikan verbiä agapáō, joka on käännetty vastineella rakastaa, että verbiä filéō, joka on käännetty vastineella olla kiintynyt. Jeesus kysyi Pietarilta kaksi kertaa: ”Rakastatko minua?” Molemmilla kerroilla Pietari vakuutti, että hän ”oli kiintynyt” Jeesukseen. Lopuksi Jeesus kysyi: ”Oletko kiintynyt minuun?” Jälleen Pietari vakuutti olevansa. Joka kerta kun Pietari vakuutti rakkauttaan, Jeesus osoitti painokkaasti, että tuon rakkauden ja kiintymyksen piti saada Pietari ruokkimaan ja ”paimentamaan” hengellisesti Jeesuksen opetuslapsia, joita hän sanoi karitsoikseen eli ”pieniksi lampaikseen”. (Joh 21:16, 17; 1Pi 5:1–3.) Jeesus antoi Pietarin vakuuttaa rakkauttaan kolme kertaa ja uskoi sitten hänelle vastuun huolehtia lampaista. Ei jäänyt epäilystäkään, että Jeesus oli antanut Pietarille anteeksi, vaikka tämä oli kieltänyt hänet kolme kertaa.

rakastatko – – olen kiintynyt: Ks. Joh 21:15, tutkimisviite.

pieniä lampaitani: Kreikan sana probátion, joka on tässä ja jakeessa 17 käännetty vastineella ”pienet lampaat”, on ”lammasta” vastaavan kreikan sanan diminutiivi. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa diminutiivi ilmaisee usein kiintymystä ja läheisyyttä. (Ks. sanasto, ”Diminutiivi”.)

kolmannen kerran: Pietari oli kieltänyt Herransa kolme kertaa, ja nyt Jeesus antoi hänelle tilaisuuden vakuuttaa rakkauttaan kolme kertaa. Kun Pietari teki niin, Jeesus osoitti, että hän voisi ilmaista rakkautensa ja kiintymyksensä asettamalla pyhän palveluksen kaiken muun edelle. Muiden vastuullisten veljien kanssa Pietari ruokkisi, vahvistaisi ja paimentaisi Kristuksen uskollisten seuraajien laumaa. Nämä seuraajat olivat voideltuja mutta tarvitsivat silti hengellistä ruokaa. (Lu 22:32.)

Johannes: Ts. Johannes Kastaja. Tämän evankeliumin kirjoittaja apostoli Johannes viittaa Johannes Kastajaan 19 kertaa, mutta toisin kuin muut evankeliumin kirjoittajat hän ei koskaan käytä lisänimeä Kastaja (ks. Mt 3:1; Mr 1:4; tutkimisviitteet). Hän tekee kyllä eron kolmen Marian välillä (Joh 11:1, 2; 19:25; 20:1). Puhuessaan Johannes Kastajasta hänen ei kuitenkaan tarvitse tarkentaa, kenestä on kyse, koska hän ei koskaan mainitse itseään nimeltä eikä väärinkäsityksen vaaraa ole. Tämäkin vahvistaa, että evankeliumin on kirjoittanut apostoli Johannes (ks. ”Johdanto Johanneksen evankeliumiin” ja Joh, kirjan nimi, tutkimisviite).

opetuslapsen, jota Jeesus rakasti: Ts. sen, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Viidessä raamatunkohdassa mainitaan opetuslapsi, ”jota Jeesus [tai ”hän”] rakasti” tai ”johon Jeesus oli kiintynyt”, ja tämä on niistä viimeinen (Joh 13:23; 19:26; 20:2; 21:7, 20). Yleensä ajatellaan, että tämä opetuslapsi oli apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli (Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10; Joh 21:2). Joh 21:20–24 osoittaa, että ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”, oli sama kuin ”opetuslapsi, – – joka on kirjoittanut nämä”, ts. Johanneksen evankeliumin kirjoittaja. (Ks. Joh, kirjan nimi; 1:6; 13:23; tutkimisviitteet.)

joka oli myös nojautunut – – taaksepäin Jeesuksen rintaa vasten: Ks. Joh 13:23, tutkimisviite.

vieressä: Kirjaim. ”poven edessä”. Ilmaus viittaa siihen, miten ruokailijat olivat asettuneet pöydän ääreen Jeesuksen aikana. He makasivat vasemmalla kyljellään ja nojasivat vasemmalla kyynärpäällä tyynyyn. Vieras saattoi nojautua taaksepäin ystävän rintaa vasten ja keskustella hänen kanssaan niin etteivät muut kuulleet (Joh 13:25). Jonkun ”vieressä” eli ”poven edessä” oleminen kuvasti erityisen suosittua asemaa tai läheisiä välejä. Tämä tapa auttaa ymmärtämään ilmauksen käyttöä Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa. (Ks. Lu 16:22, 23; Joh 1:18; tutkimisviitteet.)

Johanneksen: Suomalainen vastine heprealaiselle nimelle Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Tämän evankeliumin kirjoittajaa ei mainita nimeltä, mutta 100- ja 200-luvuilla sitä pidettiin yleisesti apostoli Johanneksen kirjoittamana. Kun nimi Johannes esiintyy evankeliumissa, se tarkoittaa Johannes Kastajaa, paitsi Joh 1:42; 21:15-17:ssä, jossa Jeesus mainitsee Pietarin isän Johanneksen (ks. Joh 1:42; 21:15; tutkimisviitteet). Vaikka apostoli Johannesta ei koskaan mainita nimeltä, evankeliumissa puhutaan kuitenkin hänestä ja hänen veljestään Jaakobista ”Sebedeuksen poikina” (Joh 21:2; Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10). (Ks. Joh 1:6, tutkimisviite.) Sen loppujakeissa kirjoittaja kuvailee itseään ”opetuslapseksi, jota Jeesus rakasti” (Joh 21:20–24), ja on perusteltua yhdistää tämä ilmaus apostoli Johannekseen (ks. Joh 13:23, tutkimisviite).

se, jota Jeesus rakasti: Ts. se, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Viidessä raamatunkohdassa mainitaan opetuslapsi, ”jota Jeesus [tai ”hän”] rakasti” tai ”johon Jeesus oli kiintynyt”, ja tämä on niistä ensimmäinen (Joh 13:23; 19:26; 20:2; 21:7, 20). Yleensä ajatellaan, että tämä opetuslapsi oli apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli (Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10). Yksi peruste on se, että apostoli Johannesta ei mainita tässä evankeliumissa nimeltä (Joh 21:2:ssa tosin mainitaan ”Sebedeuksen pojat”). Toiseksi Joh 21:20–24:ssä ilmaus ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”, yhdistetään tämän evankeliumin kirjoittajaan. Lisäksi Jeesus sanoi hänestä: ”Jos haluan, että hän jää siihen asti kun tulen, tarvitseeko sinun tietää sitä?” Tästä voi päätellä, että opetuslapsi, josta Jeesus puhui, eläisi paljon kauemmin kuin Pietari ja muut apostolit, ja tämä sopii apostoli Johannekseen. (Ks. Joh, kirjan nimi; Joh 1:6; 21:20; tutkimisviitteet.)

siihen asti kun tulen: Toiset apostolit saivat näistä sanoista ehkä sellaisen käsityksen, että apostoli Johannes eläisi pidempään kuin he. Hän palvelikin uskollisesti vielä lähes 70 vuotta, ja todennäköisesti kaikki muut apostolit kuolivat ennen häntä. Lisäksi sanat ”siihen asti kun tulen” saattoivat tuoda opetuslasten mieleen sen, että Jeesus oli puhunut ”Ihmisen Pojan tulemisesta valtakunnassaan” (Mt 16:28). Tavallaan Johannes jäikin siihen asti kun Jeesus tuli. Ollessaan elämänsä loppupuolella Patmoksen saarella karkotettuna Johannes sai ilmestyksen – mahtavia profeetallisia näkyjä siitä, mitä tapahtuisi ”Herran päivänä”, kun Jeesus tulisi valtakunnan kuninkaana. Ne vaikuttivat Johannekseen niin voimakkaasti, että kun Jeesus sanoi: ”Minä tulen pian”, hän huudahti: ”Aamen! Tule, Herra Jeesus.” (Il 1:1, 9, 10; 22:20.)

maailman: Maallisessa kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja etenkin Raamatussa kreikan sana kósmos liittyy läheisesti ihmiskuntaan (ks. Joh 1:10, tutkimisviite). Maallisissa kirjoituksissa sanalla viitattiin kuitenkin myös yleisesti luomakuntaan ja kaikkeuteen. Paavali käytti sitä ehkä tässä merkityksessä yrittäessään luoda yhteisen pohjan kreikkalaisten kuulijoidensa kanssa.

Jeesus teki myös paljon muuta: Johannes käytti hyperbolaa kirjoittaessaan, että jos kaikki yksityiskohdat Jeesuksen elämästä ja palveluksesta kirjoitettaisiin muistiin kirjakääröihin (sen ajan kirjoihin), ne eivät millään mahtuisi koko maailmaan. Johannes käytti ”maailmaa” vastaavaa kreikan sanaa (kósmos), joka saattoi laajassa merkityksessä tarkoittaa koko ihmisyhteiskuntaa (mukaan luettuina senaikaiset kirjastot). Maallisissa kreikkalaisissa kirjoituksissa sillä kuitenkin tarkoitettiin joskus koko maailmankaikkeutta, ts. suurinta kuviteltavissa olevaa tilaa (vrt. Ap 17:24, tutkimisviite). Johanneksen sanojen ydin oli se, että Jeesuksesta olisi voitu kirjoittaa vielä paljon enemmän mutta Johanneksen ”kirjakäärö” ja muut Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitetut tekstit riittivät todistamaan kiistattomasti, että ”Jeesus on Kristus, Jumalan Poika” (Joh 20:30, 31). Suhteellisen lyhyt Johanneksen kertomus maalaa kauniin kuvan Jumalan Pojasta.