Apostolien teot 27:1–44

27  Kun oli päätetty, että purjehtisimme Italiaan,+ Paavali ja jotkut muut vangit luovutettiin Julius-nimiselle keisarillisen sotilasosaston upseerille. 2  Astuttuamme Adramyttionista tulleeseen laivaan, joka purjehtisi Aasian provinssin rannikolla oleviin satamiin, lähdimme merelle. Mukanamme oli makedonialainen Aristarkos,+ joka oli Tessalonikasta. 3  Seuraavana päivänä laskimme maihin Sidonissa. Julius kohteli Paavalia ystävällisesti ja antoi hänen mennä ystäviensä luo, niin että he voisivat huolehtia hänestä. 4  Lähdettyämme sieltä merelle purjehdimme Kyproksen suojaan, koska tuulet olivat vastaisia. 5  Sitten kuljimme Kilikian ja Pamfylian edustalla olevan avomeren yli ja saavuimme Lykiaan Myran satamaan. 6  Sieltä upseeri löysi aleksandrialaisen laivan, joka oli lähdössä Italiaan, ja hän käski meidän nousta siihen. 7  Kun olimme purjehtineet hitaasti useita päiviä, pääsimme vaivoin Knidokseen. Koska tuuli esti meitä menemästä eteenpäin, purjehdimme Salmonen ohi Kreetan suojaan. 8  Etenimme vaivalloisesti rannikon tuntumassa ja saavuimme Hyvätsatamat-nimiseen paikkaan, joka oli lähellä Lasaian kaupunkia. 9  Oli kulunut melkoisesti aikaa, ja sovituspäivän+ paastokin oli jo ohi, joten merellä oli nyt vaarallista kulkea. Siksi Paavali neuvoi 10  heitä: ”Miehet, näen, että tästä merimatkasta koituu vahinkoa ja voimme menettää paitsi lastin ja laivan myös oman elämämme.” 11  Upseeri kuunteli kuitenkin ennemmin kapteenia ja laivan omistajaa kuin Paavalia. 12  Koska satama ei sopinut talvehtimiseen, useimpien mielestä kannatti lähteä sieltä pois ja yrittää päästä talven ajaksi Foiniksiin, erääseen Kreetan satamaan, joka avautuu koilliseen ja kaakkoon. 13  Kun etelästä puhalsi heikko tuuli, he uskoivat pääsevänsä määränpäähänsä. Niin he nostivat ankkurin ja alkoivat purjehtia aivan Kreetan rannikon tuntumassa. 14  Mutta vähän ajan kuluttua saaren yli syöksyi raju tuuli, euroakvilo. 15  Kun laiva tempautui tuulen mukaan eikä pystynyt pitämään keulaansa sitä vasten, annoimme periksi ja jättäydyimme sen vietäväksi. 16  Näin pääsimme Kauda-nimisen pienen saaren suojaan, ja silti pystyimme vain hädin tuskin saamaan laivaveneen hallintaan. 17  Miehet nostivat sen ylös, ja sitten he vahvistivat laivan runkoa sitomalla sen alakautta. Koska he pelkäsivät ajautuvansa matalikolle Syrttiin, he laskivat takilan alas, jolloin ajelehtiminen jatkui. 18  Seuraavana päivänä he alkoivat keventää laivaa,+ koska heittelehdimme rajusti myrskyssä. 19  Kolmantena päivänä he heittivät laivan takilan omin käsin pois. 20  Kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja ankara myrsky riepotteli meitä, kaikki toivo pelastumisestamme alkoi lopulta hiipua. 21  Heidän oltuaan kauan syömättä Paavali nousi seisomaan heidän keskellään ja sanoi: ”Miehet, teidän olisi tosiaankin pitänyt noudattaa neuvoani eikä lähteä merelle Kreetasta. Silloin emme olisi kärsineet tätä vahinkoa ja menetystä.+ 22  Kehotan teitä nyt kuitenkin olemaan rohkeita, sillä kukaan teistä ei huku, ainoastaan laiva uppoaa. 23  Viime yönä vieressäni seisoi sen Jumalan enkeli,+ jolle kuulun ja jota palvelen, 24  ja sanoi: ’Älä pelkää, Paavali. Sinun täytyy seisoa keisarin edessä,+ ja sinun vuoksesi Jumala pelastaa kaikki, jotka purjehtivat kanssasi.’ 25  Olkaa siksi rohkeita, miehet, sillä uskon, että Jumala tulee tekemään juuri niin kuin minulle sanottiin. 26  Jollekin saarelle+ meidän täytyy kuitenkin ajautua.” 27  Kun tuli 14. yö ja heittelehdimme Adrianmerellä, merimiehistä alkoi keskiyöllä tuntua, että lähestyttiin maata. 28  He luotasivat syvyyden ja totesivat sen olevan 20 syltä. Sitten he kulkivat vähän matkaa, luotasivat taas syvyyden ja totesivat sen olevan 15 syltä. 29  Koska he pelkäsivät, että ajautuisimme karille, he heittivät perästä neljä ankkuria ja toivoivat, että päivä valkenisi. 30  Mutta kun merimiehet yrittivät lähteä laivasta pakoon ja laskivat laivaveneen mereen sillä tekosyyllä, että he aikoivat laskea ankkurit keulasta, 31  Paavali sanoi upseerille ja sotilaille: ”Jos nämä miehet eivät pysy laivassa, te ette voi pelastua.”+ 32  Silloin sotilaat katkaisivat laivaveneen köydet ja päästivät sen irti. 33  Juuri ennen aamunkoittoa Paavali kehotti kaikkia syömään jotain ja sanoi: ”Olette odottaneet jännittyneinä nyt jo 14 päivää ettekä ole syöneet mitään. 34  Kehotan teitä siksi syömään jotain, koska se on omaksi parhaaksenne. Kukaan teistä ei menetä hiuskarvaakaan.” 35  Tämän sanottuaan hän otti leivän, kiitti Jumalaa kaikkien nähden, taittoi sen ja alkoi syödä. 36  Niin heidän kaikkien mieliala nousi, ja hekin alkoivat syödä. 37  Meitä oli laivassa kaikkiaan 276. 38  Syötyään tarpeeksi he kevensivät laivaa heittämällä vehnälastin laidan yli mereen.+ 39  Kun tuli valoisaa, he eivät tunnistaneet edessä näkyvää maata+ mutta huomasivat lahden, jonka rantaan he päättivät ohjata laivan, jos mahdollista. 40  Niinpä he hakkasivat irti ankkurit ja antoivat niiden pudota mereen. Samalla he irrottivat peräsinairojen köydet, ja nostettuaan keulapurjeen tuuleen he suuntasivat kohti rantaa. 41  Kun he joutuivat särkälle, jota meri huuhtoi kummaltakin puolelta, laiva törmäsi siihen. Keula juuttui kiinni eikä liikkunut, mutta perä alkoi pirstoutua aallokossa kappaleiksi.+ 42  Silloin sotilaat päättivät tappaa vangit, jottei kukaan voisi uida pois ja päästä pakoon. 43  Mutta upseeri oli päättänyt pelastaa Paavalin, ja siksi hän esti heitä toteuttamasta suunnitelmaansa. Hän käski uimataitoisten hypätä mereen ja lähteä maihin ensin 44  ja muiden seurata perässä joko lankkujen tai laivasta irronneiden kappaleiden varassa. Niin kaikki pääsivät turvallisesti maihin.+

Alaviitteet

Tutkimisviitteet

me: Apostolien teot on Ap 16:9:ään asti kirjoitettu yksinomaan kolmannessa persoonassa, ts. Luukas kirjoittaa vain siitä, mitä toiset sanoivat ja tekivät. Tässä Ap 16:10:ssä tyyli kuitenkin muuttuu, kun Luukas sisällyttää kertomukseen itsensä. Tästä eteenpäin hän käyttää monikon ensimmäistä persoonaa, me-muotoa, niissä kirjan osuuksissa, joissa hän ilmeisesti kulki Paavalin ja tämän matkakumppaneiden mukana. (Ks. Ap 1:1, tutkimisviite, ja ”Johdanto Apostolien tekoihin”.) Ensimmäisen kerran Luukas matkusti Paavalin kanssa vuoden 50 paikkeilla, kun he menivät Troaksesta Filippiin. Paavalin lähtiessä Filippistä Luukas ei kuitenkaan enää ollut hänen mukanaan. (Ap 16:10–17, 40.) (Ks. Ap 20:5; 27:1; tutkimisviitteet.)

meitä: Luukas käyttää tässä monikon ensimmäistä persoonaa, me-pronominia, ja se osoittaa, että hän liittyi uudestaan Paavalin seuraan Filippissä, missä heidän tiensä olivat aiemmin eronneet (Ap 16:10–17, 40). He matkustivat yhdessä Filippistä Jerusalemiin, missä Paavali myöhemmin pidätettiin (Ap 20:5–21:18, 33). Tämä on Apostolien tekojen toinen osuus, jossa Luukas sisällyttää kertomukseen itsensä. (Ks. Ap 16:10; 27:1; tutkimisviitteet.)

purjehtisimme: Kuten Ap 16:10; 20:5:n tutkimisviitteissä selitetään, Apostolien teoissa on osuuksia, joissa sen kirjoittaja Luukas käyttää monikon ensimmäistä persoonaa, me-muotoa, kuvaillessaan tapahtumia (Ap 27:20). Luukas siis kulki välillä Paavalin mukana joillain hänen monista matkoistaan. Tämän muodon käyttö Ap 27:1–28:16:ssa osoittaa, että Luukas matkusti Paavalin kanssa Roomaan.

upseerille: Tai ”sadanpäämiehelle”, ”senturiolle”. Sadanpäämies oli Rooman armeijan upseeri, jonka alaisuudessa oli noin 100 sotilasta.

Aasian provinssin: Ks. sanasto, ”Aasia”.

ystävällisesti: Tai ”ihmisystävällisesti”, ”osoittaen inhimillistä kiintymystä”. Kreikan sana filanthrṓpōs ja samaan sanueeseen kuuluva sana filanthrōpía sisältävät ajatuksen lämpimän kiinnostuksen osoittamisesta ihmisiä kohtaan ja heidän huomioimisestaan. Kun laiva oli yhden päivän aikana purjehtinut noin 110 km pohjoiseen, se saapui Sidonin satamaan Syyrian rannikolle. Upseeri Julius ei nähtävästi kohdellut Paavalia tavallisena rikollisena, ehkä siksi että Paavali oli Rooman kansalainen, jota ei ollut vielä todistettu syylliseksi (Ap 22:27, 28; 26:31, 32).

laivan: Alus oli viljalaiva (Ap 27:37, 38). Egypti oli tähän aikaan Rooman vilja-aitta. Egyptiläiset viljalaivat pysähtyivät Myrassa, Vähän-Aasian lounaisrannikon tuntumassa sijainneessa suuressa kaupungissa. Upseeri Julius löysi tällaisen laivan ja käski sotilaiden ja vankien nousta siihen. Alus oli varmastikin paljon suurempi kuin se, jolla he olivat kulkeneet matkan ensimmäisen osuuden (Ap 27:1–3). Siinä oli arvokas viljalasti ja 276 henkeä – miehistön lisäksi sotilaita, vankeja ja todennäköisesti muita Roomaan meneviä. Myra oli aleksandrialaisten laivojen normaalin reitin varrella ehkä siksi, että se sijaitsi Aleksandriasta Egyptistä suoraan pohjoiseen. On myös mahdollista, että tämä alus joutui vastatuulen vuoksi (Ap 27:4, 7) muuttamaan kurssia ja laskemaan ankkurin Myrassa. (Ks. liite B13.)

sovituspäivän paastokin: Tai ”syyspaastokin”. Kirjaim. ”paastokin”. ”Paastoa” vastaava kreikan sana viittaa ainoaan paastoon, jonka Mooseksen laki määräsi ja joka pidettiin vuosittaisena sovituspäivänä eli jom kippurina (hepr. jōm hakkippurím ’peittämisten päivä’; 3Mo 16:29–31; 23:26–32; 4Mo 29:7; ks. sanasto, ”Sovituspäivä”). Sovituspäivän yhteydessä käytetyn ilmauksen ”vaivata itseään” ymmärretään yleensä viittaavan paastoamiseen ja muunlaiseen kieltäymykseen (3Mo 16:29, alav.). Sanan ”paasto” käyttö Ap 27:9:ssä tukee sitä, että itsensä vaivaaminen sovituspäivänä tarkoitti ensisijaisesti paastoamista. Sovituspäivän paasto oli syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.

elämämme: Tai ”sielumme”. Kreikan sana psykhḗ tarkoittaa tässä ihmistä tai ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)

euroakvilo: Kreik. Eurakýlōn; lat. euroaquilo. Ts. koillistuuli, jonka Välimerellä liikkuvat merimiehet tuntevat nimellä gregale. Se on Välimeren tuulista rajuin ja erittäin vaarallinen suuripurjeiselle laivalle, joka voi helposti kaatua tällaisessa myrskyssä.

laivaveneen: Kreikan sana skáfē tarkoittaa pientä apuvenettä, jota vedettiin laivan perässä tai pidettiin kannella, jos alus oli suuri. Sillä voitiin soutaa maihin, kun laiva oli ankkuroituna rannikon lähettyvillä, tai sen avulla voitiin purkaa lastia tai kääntää laivaa. Hätätilanteessa sitä käytettiin myös pelastusveneenä. Myrskyssä laivavene nostettiin ylös ja kiinnitettiin tiukasti laivaan, jottei se olisi uponnut tai pirstoutunut.

Syrttiin: Kreikkalainen nimi Sýrtis tulee kantasanasta, joka merkitsee ’raahata’. Syrtti oli kahden Pohjois-Afrikan (nykyisen Libyan) rannikolla sijaitsevan merenlahden nimi. Läntistä lahtea (Tunisin ja Tripolin välissä) sanottiin Vähäksi-Syrtiksi (Gabèsinlahti) ja itäistä Isoksi-Syrtiksi (Syrtinlahti). Muinaiset merenkulkijat pelkäsivät molempia lahtia salakavalien hiekkasärkkien vuoksi, joita vuorovedet siirtelivät jatkuvasti. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kreikkalainen maantieteilijä Strabon sanoi särkille juuttuneista aluksista: ”On harvinaista, että laiva pääsee turvallisesti pois.” (Geography, 17, III, 20.) Josefuksen mukaan jo pelkästään nimen Syrtti mainitseminen herätti pelkoa (Juutalaissodan historia, 2. kirja, 16. luku, s. 221). (Ks. liite B13.)

ankara myrsky: Kirjaim. ”ei mikään pieni myrsky”. Kreikan ilmaus tarkoittaa kovaa myrskyä. Paavalin aikana merenkulkijat navigoivat auringon tai tähtien avulla, joten pilvisellä säällä navigointi oli hyvin vaikeaa.

kukaan teistä ei huku: Tai ”yksikään teistä ei menetä elämäänsä”, ”yksikään sielu teistä ei huku”. Kreikan sana psykhḗ tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ihmistä tai ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)

jota palvelen: Tai ”jota palvon”, ”jolle suoritan pyhää palvelusta”. (Ks. Ap 26:7, tutkimisviite.)

palvellessaan häntä: Tai ”suorittaessaan hänelle pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä. Raamatussa sitä käytetään tavallisesti Jumalan palvelemisesta tai hänen palvontaansa liittyvästä palvelemisesta (Mt 4:10; Lu 2:37; 4:8; Ap 7:7; Ro 1:9; Fil 3:3; 2Ti 1:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3), myös pyhäkössä tai temppelissä palvelemisesta (Hpr 8:5; 9:9; 10:2; 13:10). Joissain tekstiyhteyksissä se siis voidaan kääntää myös sanalla ”palvoa”. Muutamissa tapauksissa sanaa käytetään väärän palvonnan yhteydessä, kun joku palvelee eli palvoo jotain luotua (Ap 7:42; Ro 1:25). Joissain Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä (ks. liite C4, viitteet J14–17) lukee ”palvellessaan Jehovaa” tai ”palvoessaan Jehovaa”.

Adrianmerellä: Paavalin aikana Adrianmeri tarkoitti nykyistä Adrianmerta laajempaa merialuetta. Kreikkalaisen maantieteilijän Strabonin mukaan nimi tuli Atrian kaupungista, joka sijaitsi nykyisen Venetsianlahden rannalla Pojoen suulla (Geography, 5, I, 8). Nykyinen Italian kaupunki Adria sijaitsee vähän kauempana rannikosta. Nimeä Adria alettiin nähtävästi käyttää tuon muinaisen kaupungin lähivesistä ja sitten vähitellen laajemmasta merialueesta, joka käsitti koko nykyisen Adrianmeren, Joonianmeren sekä Välimeren alueen Sisilian (ja Maltan) itäpuolella ja Kreetan länsipuolella. (Ks. liite B13.)

20 syltä: Noin 36 m. Syli on pituusmitta, jolla mitataan vedensyvyys. Sylen ajatellaan yleensä olevan neljä kyynärää (n. 1,8 m), ja se vastaa suunnilleen miehen vastakkaisiin suuntiin ojennettujen käsien sormenpäiden väliä. ’Syltä’ merkitsevä kreikan sana (orgyiá) tuleekin sanasta, jonka merkitys on ’ojentaa’, ’ulottaa’. (Ks. liite B14.)

15 syltä: Noin 27 m. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään ilmausta 20 syltä, ja liite B14.)

276: Tai ”276 sielua”. Muutamien käsikirjoitusten mukaan laivassa oli eri määrä ihmisiä, mutta useissa käsikirjoituksissa on luku 276 ja suurin osa tutkijoista on sen kannalla. Senaikaisiin laivoihin mahtui näin monta matkustajaa. Josefus kertoo laivasta, jolla oli noin 600 henkeä ja joka haaksirikkoutui matkalla Roomaan. Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty ”sieluksi”, tarkoittaa tässä elävää ihmistä. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)

Media

Apostolien teot – Paavalin matka Roomaan ja ensimmäinen vankeus (Ap 27:1–28:31)
Apostolien teot – Paavalin matka Roomaan ja ensimmäinen vankeus (Ap 27:1–28:31)

Tapahtumat on lueteltu aikajärjestyksessä.

1. Oltuaan kaksi vuotta vankilassa Kesareassa Paavali lähtee edelleen vangittuna laivalla kohti Roomaa (Ap 27:1, 2).

2. Paavali ja hänen matkakumppaninsa saapuvat Sidoniin; Paavalin annetaan tavata sikäläisiä veljiä (Ap 27:3).

3. Paavali jatkaa matkaa laivalla, joka purjehtii Kyproksen suojaan, kulkee Kilikian ja Pamfylian edustalla olevan avomeren yli ja saapuu Myraan Lykian seudulle (Ap 27:4, 5).

4. Myrassa Paavali nousee aleksandrialaiseen viljalaivaan; laiva pääsee vaivoin Knidokseen ja purjehtii sitten Salmonen ohi Kreetan suojaan (Ap 27:6, 7).

5. Paavali ja hänen matkakumppaninsa etenevät vaivalloisesti Kreetan rannikon tuntumassa ja saapuvat Hyvätsatamat-nimiseen paikkaan (Ap 27:8).

6. Hyvissäsatamissa viivytään melko kauan; sitten päätetään lähteä purjehtimaan toiseen Kreetan satamaan Foiniksiin (Ap 27:9–13).

7. Kun laiva on purjehtinut vähän aikaa, raju koillistuuli euroakvilo alkaa puhaltaa; laiva jää sen vietäväksi (Ap 27:14, 15).

8. Laiva pääsee Kauda-saaren suojaan; merimiehet pelkäävät, että laiva ajautuu matalikolle Syrtin hiekkasärkille (Ap 27:16, 17).

9. Enkeli näyttäytyy Paavalille ja kertoo, että Paavali tulee seisomaan keisarin edessä; Paavali vakuuttaa, että kaikki hänen kanssaan purjehtivat säilyvät elossa (Ap 27:22–25).

10. Laiva haaksirikkoutuu Maltalle (Ap 27:39–44; 28:1).

11. Maltalaiset osoittavat poikkeuksellista ystävällisyyttä; Paavali parantaa Publiuksen isän (Ap 28:2, 7, 8).

12. Noustuaan aleksandrialaiseen laivaan, joka on talvehtinut Maltalla, Paavali matkustaa Syrakusaan ja sitten Regiumiin (Ap 28:11–13a).

13. Paavali saapuu Puteoliin; veljet ottavat hänet lämpimästi vastaan (Ap 28:13b, 14).

14. Rooman veljet tulevat Paavalia vastaan Appiuksen torille ja Kolmelle majatalolle (Ap 28:15).

15. Paavali saapuu Roomaan; hänen annetaan asua talossa, jossa sotilas vartioi häntä (Ap 28:16).

16. Paavali puhuu Rooman juutalaisille; kahden vuoden ajan hän saarnaa rohkeasti kaikille, jotka tulevat hänen luokseen (Ap 28:17, 18, 21–31).

Ensimmäisen vuosisadan kauppalaiva
Ensimmäisen vuosisadan kauppalaiva

Välimerellä liikkui ensimmäisellä vuosisadalla paljon erilaisia kauppalaivoja. Jotkin niistä olivat rannikkoaluksia, kuten Adramyttionista tullut laiva, jolla Paavali purjehti Kesareasta Myraan ollessaan vanki (Ap 27:2–5). Myrassa hän kuitenkin nousi kuvassa näkyvän kaltaiseen suureen laivaan, joka kuljetti vehnää ja jossa oli miehistöä ja matkustajia kaikkiaan 276 henkeä (Ap 27:37, 38). Todennäköisesti siinä oli isopurje ja keulapurje ja sitä ohjattiin kahdella suurella peräsinairolla. Tällaisissa aluksissa oli usein jotain jumalaa tai jumalatarta esittävä keulakuva.

1. Kauppalaiva

2. Galilealainen kalastusvene

Metallivahvikkeinen puuankkuri
Metallivahvikkeinen puuankkuri

1. Tukki

2. Varsi

3. Kynsi

4. Haara

5. Vahvike

Ankkuri mainitaan useita kertoja kertomuksessa, jossa kuvaillaan Paavalin matkaa Roomaan (Ap 27:13, 29, 30, 40). Vanhimmat ankkurit olivat nähtävästi kivipainoja ja muita yksinkertaisia välineitä, mutta Paavalin matkojen aikaan ankkurit olivat jo kehittyneempiä. Kuvassa näkyvä ankkurityyppi oli tavallinen Rooman vallan aikaan. Se oli yleensä valmistettu puusta ja metallista. Tukki oli useimmiten lyijyä, ja siksi ankkuri painui pohjaan ja sen haara kaivautui siihen kiinni. Suurissa laivoissa oli usein monta ankkuria (Ap 27:29, 30). Kyrenen läheltä Afrikan rannikolta löytynyt ankkuri painoi noin 545 kg, mikä antaa lisämerkitystä seuraaville Paavalin sanoille: ”Tämä toivo on meille kuin sielun ankkuri.” (Hpr 6:19.)

Luotain
Luotain

Luotaimet (1) ovat vanhimpia tunnettuja merenkulun apuvälineitä. Niitä oli erikokoisia ja -muotoisia. Luotain kiinnitettiin köyteen ja heitettiin laivasta veteen. Kun se osui merenpohjaan, veden syvyys mitattiin köyden avulla (2). Joidenkin luotainten pohjassa oli pehmeä talikerros, johon tarttui merenpohjasta pikkukiviä, hiekkaa ja muuta ainesta. Kun luotain nostettiin ylös, merimiehet tutkivat, mitä aineksia se toi mukanaan. Luotaimet tehtiin yleensä lyijystä, mutta muitakin materiaaleja käytettiin. Ap 27:28:ssa oleva kreikan verbi, joka on käännetty ilmauksella ”luodata syvyys”, merkitsee kirjaimellisesti ’heittää lyijyluoti’.

1. Luotain

2. Köysi

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS (TUTKIMISLAITOS)
Apostolien teot 27
suomi
Lue Raamattua verkossa.
https://cms-imgp.jw-cdn.org/img/p/1001070103/univ/art/1001070103_univ_sqr_xl.jpg
nwtsty