2. Kuninkaiden kirja 5:1–27

5  Naaman, Syyrian kuninkaan armeijan päällikkö, oli huomattava mies. Hänen herransa arvosti häntä, koska hänen välityksellään Jehova oli antanut voiton* Syyrialle. Hän oli voimakas soturi, vaikka hänellä oli spitaali.*  Eräällä ryöstöretkellään syyrialaiset olivat ottaneet vangiksi Israelin maasta pienen tytön, josta tuli Naamanin vaimon palvelija.  Tyttö sanoi emännälleen: ”Kunpa herrani kävisi Samariassa olevan profeetan+ luona! Tämä kyllä parantaisi hänet spitaalista.”+  Niin hän* meni ilmoittamaan herralleen, mitä israelilaistyttö oli sanonut.  Silloin Syyrian kuningas sanoi: ”Lähde heti matkaan! Minä lähetän Israelin kuninkaalle kirjeen.” Niin Naaman lähti ja otti mukaansa 10 talenttia* hopeaa, 6 000 sekeliä kultaa* ja 10 vaatekertaa.  Hän vei Israelin kuninkaalle kirjeen, jossa sanottiin: ”Lähetän luoksesi palvelijani Naamanin tämä kirje mukanaan, jotta parantaisit hänet spitaalista.”  Heti kun Israelin kuningas oli lukenut kirjeen, hän repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Olenko minä Jumala, niin että voin surmata ja pitää elossa?+ Hän lähettää luokseni tämän miehen ja käskee minun parantaa hänet spitaalista! Näettehän itsekin, että hän haastaa riitaa kanssani.”  Kun tosi Jumalan mies Elisa kuuli Israelin kuninkaan repäisseen vaatteensa, hän lähetti heti viestin kuninkaalle: ”Miksi olet repäissyt vaatteesi? Anna hänen tulla minun luokseni, jotta hän saisi tietää, että Israelissa on profeetta.”+  Niin Naaman tuli hevosineen ja sotavaunuineen ja seisahtui Elisan talon sisäänkäynnin luo. 10  Elisa kuitenkin lähetti viestinviejän sanomaan hänelle: ”Mene ja peseydy seitsemän kertaa+ Jordanissa,+ niin ihosi* palaa entiselleen, ja sinä olet taas puhdas.” 11  Tällöin Naaman suuttui ja alkoi tehdä lähtöä. Hän sanoi: ”Luulin, että hän edes tulee ulos luokseni, seisoo ja huutaa avukseen Jumalansa Jehovan nimeä sekä liikuttaa kättään edestakaisin spitaalisen kohdan yläpuolella parantaakseen sen. 12  Eivätkö Damaskoksen+ joet Abana ja Parpar ole parempia kuin kaikki Israelin vedet? Enkö voi peseytyä niissä ja tulla puhtaaksi?” Sitten hän kääntyi ja lähti raivoissaan pois. 13  Mutta Naamanin palvelijat tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Isäni, jos se profeetta olisi käskenyt sinun tehdä jotain erikoista, etkö tekisi sitä? Sitä suuremmalla syyllä nyt kun hän sanoi sinulle vain: ’Peseydy, niin olet puhdas.’” 14  Silloin hän meni alas ja kastautui Jordanissa* seitsemän kertaa, niin kuin tosi Jumalan mies oli sanonut.+ Sen jälkeen hänen ihonsa palautui pikkupojan ihon kaltaiseksi,+ ja hän tuli puhtaaksi.+ 15  Sitten hän meni seurueineen* takaisin tosi Jumalan miehen luo,+ jäi seisomaan hänen eteensä ja sanoi: ”Nyt minä tiedän, ettei koko maan päällä ole Jumalaa missään muualla kuin Israelissa.+ Ole hyvä ja ota nyt vastaan lahja* palvelijaltasi.” 16  Mutta Elisa sanoi: ”Niin varmasti kuin Jehova elää, hän, jota palvelen,* minä en ota sitä vastaan.”+ Naaman pyysi hartaasti häntä ottamaan sen vastaan, mutta hän kieltäytyi itsepintaisesti. 17  Lopulta Naaman sanoi: ”Jollet ota, niin sallithan palvelijasi saada täältä maata sen verran kuin muulipari kantaa, koska palvelijasi ei enää uhraa polttouhria eikä teurasuhria keillekään muille jumalille kuin Jehovalle. 18  Antakoon Jehova kuitenkin palvelijallesi anteeksi tämän yhden asian: Kun herrani menee Rimmonin temppeliin* kumartamaan ja hän nojautuu käsivarteeni, joudun kumartamaan Rimmonin temppelissä. Pyydän Jehovaa antamaan minulle, palvelijallesi, anteeksi sen, että kumarran Rimmonin temppelissä.” 19  Elisa sanoi hänelle: ”Mene rauhassa.” Naamanin lähdettyä Elisan luota ja kuljettua jonkin matkaa 20  Gehasi,+ tosi Jumalan miehen+ Elisan palvelija, ajatteli: ”Isäntäni on päästänyt tämän syyrialaisen Naamanin+ menemään eikä ottanut vastaan, mitä hän toi. Yhtä varmasti kuin Jehova elää, minä juoksen hänen peräänsä ja otan häneltä jotain.” 21  Niin Gehasi lähti Naamanin perään. Kun Naaman näki jonkun juoksevan perässään, hän astui alas vaunuistaan, meni häntä vastaan ja sanoi: ”Onko kaikki hyvin?” 22  Gehasi vastasi: ”Kaikki on hyvin. Isäntäni on lähettänyt minut sanomaan: ’Luokseni tuli juuri Efraimin vuoristosta kaksi nuorta miestä, profeettojen poikia. Annathan heille talentin hopeaa ja kaksi vaatekertaa.’”+ 23  Naaman sanoi: ”Ota tästä kaksi talenttia.” Hän pyysi häntä monta kertaa ottamaan ne+ ja laittoi kaksi talenttia hopeaa ja kaksi vaatekertaa kahteen säkkiin. Hän antoi ne kahdelle palvelijalleen, jotka kantoivat niitä Gehasin edellä. 24  Kun Gehasi saapui Ofeliin,* hän otti ne heidän käsistään, pani ne taloon ja lähetti miehet pois. Kun he olivat lähteneet, 25  hän meni sisään isäntänsä luo. Elisa kysyi häneltä: ”Mistä sinä tulit, Gehasi?” Mutta hän vastasi: ”Ei palvelijasi ole käynyt missään.”+ 26  Elisa sanoi hänelle: ”Enkö tiennyt sisimmässäni, kun mies astui alas vaunuistaan tullakseen sinua vastaan? Onko nyt aika ottaa vastaan hopeaa, vaatteita, oliivilehtoja, viinitarhoja, lampaita, karjaa tai mies- tai naispalvelijoita?+ 27  Niinpä Naamanin spitaali+ tarttuu sinuun ja jälkeläisiisi ikuisiksi ajoiksi.” Silloin Gehasi lähti hänen edestään lumivalkoisena spitaalista.+

Alaviitteet

Tai ”pelastuksen”.
Tai ”ihotauti”.
Viittaa mahd. Naamaniin.
Talentti painoi 34,2 kg. Ks. liite B14.
Kirjaim. ”6 000 kultaa”.
Kirjaim. ”lihasi”.
Tai ”upottautui Jordaniin”.
Kirjaim. ”leireineen”.
Kirjaim. ”siunaus”.
Kirjaim. ”jonka edessä seison”.
Kirjaim. ”huoneeseen”.
Samariassa sijainnut paikka, mahd. kukkula tai linnoitus.

Tutkimisviitteet

Media