2. Aikakirja 10:1–19
10 Rehabeam meni Sikemiin,+ sillä koko Israel oli tullut sinne tehdäkseen hänestä kuninkaan.+
2 Kun Nebatin poika Jerobeam+ sai kuulla siitä (hän oli edelleen Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa+), hän palasi Egyptistä.
3 Sitten Jerobeamia lähetettiin hakemaan, ja hän ja koko Israel tulivat Rehabeamin luo ja sanoivat:
4 ”Sinun isäsi teki ikeemme* raskaaksi.+ Mutta jos sinä helpotat kovaa työtä, jota isäsi teetti meillä, ja kevennät raskasta* iestä, jonka hän pani päällemme, me palvelemme sinua.”
5 Tähän hän sanoi heille: ”Palatkaa luokseni kolmen päivän kuluttua.” Niin kansa meni pois.+
6 Kuningas Rehabeam neuvotteli sitten vanhojen miesten* kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa tämän eläessä, ja kysyi: ”Miten neuvoisitte vastaamaan tälle kansalle?”
7 He vastasivat hänelle: ”Jos olet hyvä tälle kansalle, teet heille mieliksi ja vastaat heille ystävällisesti, he tulevat aina olemaan palvelijoitasi.”
8 Hän kuitenkin hylkäsi vanhojen miesten* antaman neuvon ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja olivat nyt hänen palvelijoitaan.+
9 Hän kysyi heiltä: ”Mitä neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on pyytänyt minulta: ’Kevennä iestä, jonka isäsi on pannut päällemme’?”
10 Nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, sanoivat hänelle: ”Kansa on sanonut sinulle: ’Sinun isäsi teki ikeemme raskaaksi, mutta sinun pitää keventää sitä.’ Sinun pitää sanoa heille näin: ’Pikkusormeni on paksumpi kuin isäni lantio.
11 Isäni sälytti päällenne raskaan ikeen, mutta minä teen ikeenne vielä raskaammaksi. Isäni rankaisi teitä ruoskilla, mutta minä rankaisen teitä piikkiruoskilla.’”
12 Jerobeam ja koko kansa tulivat kuningas Rehabeamin luo kolmantena päivänä, niin kuin tämä oli sanonut: ”Palatkaa luokseni kolmantena päivänä.”+
13 Kuningas vastasi heille kuitenkin tylysti. Näin kuningas Rehabeam hylkäsi vanhojen miesten* neuvon.
14 Hän sanoi heille niin kuin nuoret miehet olivat neuvoneet: ”Minä teen ikeenne raskaaksi, entistä raskaammaksi. Isäni rankaisi teitä ruoskilla, mutta minä rankaisen teitä piikkiruoskilla.”
15 Kuningas ei siis kuunnellut kansaa, sillä tosi Jumala sai aikaan tämän käänteen+ toteuttaakseen sen, mitä Jehova oli sanonut silolaisen Ahian välityksellä+ Nebatin pojalle Jerobeamille.
16 Kun koko Israel näki, että kuningas kieltäytyi kuuntelemasta heitä, he vastasivat hänelle: ”Mitä yhteistä meillä on Daavidin kanssa? Meillä ei ole mitään perintöä Iisain pojan kanssa. Jokainen teistä jumalienne luo, Israel! Pidä nyt huoli omasta kuningassuvustasi, Daavid.”+ Sen jälkeen kaikki israelilaiset palasivat koteihinsa.*+
17 Rehabeam hallitsi kuitenkin edelleen niitä israelilaisia, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.+
18 Myöhemmin kuningas Rehabeam lähetti israelilaisten luo Hadoramin,+ joka oli pakkotyövelvollisten valvoja, mutta he kivittivät tämän kuoliaaksi. Kuningas Rehabeam onnistui nousemaan vaunuihinsa ja pakenemaan Jerusalemiin.+
19 Israelilaiset ovat kapinoineet Daavidin kuningassukua vastaan aina tähän päivään saakka.
Alaviitteet
^ Tai ”sortavaa”.
^ Tai ”vanhinten”.
^ Tai ”vanhinten”.
^ Tai ”vanhinten”.
^ Kirjaim. ”teltoilleen”.