Laulujen laulu 5:1–16

  • Paimen (1a)

  • Jerusalemin naiset (1b)

    • ”Juopukaa hellyydenosoituksista!”

  • Nuori nainen (2–8)

    • Kertoo unensa

  • Jerusalemin tyttäret (9)

    • ”Miten sinun rakkaasi on parempi kuin kukaan muu?”

  • Nuori nainen (10–16)

    • ”Hän erottuu kymmenentuhannen joukosta” (10)

5  ”Minä olen astunut puutarhaani,+sisareni, morsiameni. Olen poiminut mirhani ja mausteeni.+ Olen syönyt hunajakennoni ja hunajani,juonut viinini ja maitoni.”+ ”Syökää, rakkaat ystävät! Juokaa ja juopukaa hellyydenosoituksista!”+   ”Minä nukun, mutta sydämeni valvoo.+ Kuulen rakkaani koputtavan! ’Avaa minulle, sisareni, rakkaimpani,viaton kyyhkyseni! Pääni on kastunut kasteesta,hiukseni yön kosteudesta.’+   Olen riisunut pitkän vaatteeni. Täytyykö minun pukea se takaisin päälleni? Olen pessyt jalkani. Täytyykö minun liata ne uudelleen?   Rakkaani veti kätensä pois oven kolosta,ja tunsin sykähdyksen sydämessäni.   Minä nousin avaamaan rakkaalleni.Käteni pisaroivat mirhaaja sormeni juoksevaa mirhaalukon salpoihin.   Minä avasin rakkaalleni,mutta rakkaani oli kääntynyt ja mennyt pois. Olin epätoivoinen hänen lähdettyään.* Etsin häntä mutta en löytänyt.+ Kutsuin häntä, mutta hän ei vastannut minulle.   Kaupungissa kiertävät vartijat huomasivat minut. He löivät minua, he haavoittivat minua. Muurien vartijat ottivat minulta hartiahuivini.*   Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret: jos löydätte rakkaani,kertokaa hänelle, että olen rakkaudesta sairas.”   ”Miten sinun rakkaasi on parempi kuin kukaan muu rakas,sinä naisista kaunein? Miten sinun rakkaasi on parempi kuin kukaan muu rakas,niin että vannotat meitä näin?” 10  ”Rakkaani on häikäisevän komea, punaposkinen.Hän erottuu kymmenentuhannen joukosta. 11  Hänen päänsä on kultaa, hienointa kultaa. Hänen hiuksensa ovat kuin leyhyvät palmunlehvät,*korpinmustat. 12  Hänen silmänsä ovat kuin vesivirtojen varrella olevat kyyhkyset,jotka kylpevät maidossaja istuvat täyden altaan* reunalla. 13  Hänen poskensa ovat kuin maustekasvipenkit,+hyväntuoksuisten yrttien kummut. Hänen huulensa ovat liljat, niillä helmeilee juokseva mirha.+ 14  Hänen käsiensä sormet ovat kultatangot, krysoliitilla koristetut. Hänen vatsansa on kiillotettua norsunluuta, safiireilla peitetty. 15  Hänen säärensä ovat marmoripylväät hienointa kultaa olevilla jalustoilla. Hän on näöltään kuin Libanon, kuin vertaansa vailla olevat setrit.+ 16  Ei ole mitään makeampaa kuin hänen suunsa,*ja kaikki hänessä on ihanaa.+ Tällainen on minun rakkaani, tällainen on minun rakkaimpani, Jerusalemin tyttäret.”

Alaviitteet

Tai mahd. ”Sieluni poistui minusta, kun hän puhui”.
Tai ”huntuni”.
Tai mahd. ”kuin taatelitertut”.
Tai mahd. ”istuvat lähteen”.
Kirjaim. ”suulakensa”.