2. Aikakirja 35:1–27

35  Sitten Josia+ vietti Jerusalemissa pesahia+ Jehovan kunniaksi, ja pesah-uhri+ teurastettiin ensimmäisen+ kuun neljäntenätoista+ päivänä.  Ja hän asetti papit huolehtimaan tehtävistään+ ja rohkaisi+ heitä Jehovan huoneen palveluksessa.+  Ja hän sanoi leeviläisille, koko Israelin opettajille,+ niille jotka olivat pyhiä Jehovalle: ”Pankaa pyhä+ arkku huoneeseen,+ jonka Israelin kuningas Salomo, Daavidin poika, on rakentanut; se ei ole teille taakkana olallanne.+ Palvelkaa+ nyt Jehovaa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa Israelia.  Ja tehkää valmisteluja esi-isienne huoneen mukaisesti,+ osastojenne mukaan,+ Israelin kuninkaan Daavidin kirjoituksen mukaisesti+ ja hänen poikansa Salomon kirjoituksen mukaisesti.+  Ja seisokaa+ pyhässä paikassa veljiänne, kansan poikia, varten olevien esi-isienne huoneen luokkien* mukaisesti, ja olkoon siellä leeviläisten+ isänhuoneen+ osuus*.  Ja teurastakaa pesah-uhri+ ja pyhittäytykää+ ja suorittakaa valmisteluja veljiänne varten tehdäksenne Mooseksen välityksellä annetun Jehovan sanan mukaan.”+  Sitten Josia antoi kansan pojille anniksi katraita, uroskaritsoita ja urospuolisia vohlia*, kaikki pesah-uhreiksi kaikille siellä oleville, määrältään kolmekymmentätuhatta, ja nautoja kolmetuhatta.+ Nämä olivat kuninkaan omaisuudesta.+  Ja hänen ruhtinaansa+ puolestaan antoivat annin vapaaehtoisena uhrilahjana kansalle,+ papeille ja leeviläisille. Hilkia*+ ja Sakarja ja Jehiel tosi Jumalan huoneen johtajina taas antoivat papeille pesah-uhreiksi kaksituhatta kuusisataa eläintä katraista ja kolmesataa nautaa.  Ja Konanja ja hänen veljensä Semaja ja Netanel sekä Hasabja ja Jeiel ja Josabad, leeviläisten esimiehet, antoivat leeviläisille antina pesah-uhreiksi viisituhatta eläintä katraista ja viisisataa nautaa. 10  Ja palvelus valmisteltiin,+ ja papit seisoivat+ paikoillaan+ ja leeviläiset osastoittain+ kuninkaan käskyn mukaan.+ 11  Ja he ryhtyivät teurastamaan pesah-uhria,+ ja papit+ vihmoivat+ heidän kädestään saamansa veren* leeviläisten nylkiessä nahat.+ 12  Lisäksi he valmistivat* polttouhrit antaakseen ne luokille+ isänhuoneen+ mukaisesti, kansan pojille, Jehovalle esitettäväksi+ sen mukaan kuin on kirjoitettuna Mooseksen kirjassa,+ ja näin myös naudat. 13  Ja he kypsensivät+ pesah-uhria+ tulella* tavan mukaan, ja sen, mikä oli pyhitettyä, he kypsensivät+ keittopadoissa ja pyöreäpohjaisissa padoissa ja pannuissa, minkä jälkeen he veivät sen kiireesti kaikille kansan pojille.+ 14  Ja myöhemmin he valmistivat sen itselleen ja papeille,+ koska papit, Aaronin pojat, olivat yöhön asti uhraamassa polttoteurasuhreja+ ja rasvapaloja,+ ja leeviläiset puolestaan valmistivat+ sen itselleen ja papeille, Aaronin pojille. 15  Ja laulajat,+ Asafin+ pojat, olivat virassaan Daavidin+ ja Asafin+ ja Hemanin+ ja Jedutunin,+ kuninkaan näkyjennäkijän,+ käskyn mukaan, ja portinvartijat+ olivat eri porteilla.+ Heidän ei tarvinnut väistyä palveluksestaan, koska heidän veljensä leeviläiset valmistivat+ sen heitä varten. 16  Ja kaikki Jehovan palvelus valmisteltiin sinä päivänä pesahin+ viettämiseksi ja polttouhrien uhraamiseksi Jehovan alttarilla kuningas Josian käskyn mukaan.+ 17  Ja siellä olevat Israelin pojat viettivät pesahia+ tuohon aikaan ja myös happamattomien leipien juhlaa seitsemän päivää.+ 18  Eikä sellaista pesahia ollut koskaan vietetty Israelissa profeetta Samuelin päivien jälkeen,+ eikä kukaan muu Israelin muista kuninkaista+ ollut viettänyt sellaista pesahia kuin Josia ja papit ja leeviläiset ja koko siellä oleva Juuda ja Israel sekä Jerusalemin asukkaat viettivät. 19  Tämä pesah vietettiin Josian kahdeksantenatoista hallitusvuonna.+ 20  Kaiken tämän jälkeen, kun Josia oli kunnostanut huoneen, tuli Egyptin kuningas+ Neko+ taistelemaan Karkemisiin+ Eufratin varrelle. Niin Josia+ lähti häntä vastaan.+ 21  Silloin hän lähetti sanansaattajia hänen luokseen sanomaan: ”Mitä tekemistä minulla on sinun kanssasi*, oi Juudan kuningas? Enhän minä sinua vastaan tule tänä päivänä*, vaan minä taistelen toista huonetta vastaan, josta Jumala itse on sanonut, että minun pitää aiheuttaa sille häiriötä. Luovu yrityksestä itsesi tähden Jumalan vuoksi, joka on kanssani, äläkä anna hänen tuhota sinua.”+ 22  Mutta Josia ei kääntänyt kasvojaan pois hänestä,+ vaan taistellakseen häntä vastaan hän pukeutui tuntemattomaksi+ eikä kuunnellut Jumalan suusta tulevia Nekon+ sanoja. Niin hän tuli taistelemaan Megiddon+ laaksotasangolle. 23  Ja ampujat+ ampuivat silloin kuningas Josiaa, niin että kuningas sanoi palvelijoilleen: ”Ottakaa minut alas, sillä olen erittäin pahoin haavoittunut.”+ 24  Niinpä hänen palvelijansa ottivat hänet alas vaunuista ja panivat hänet ajamaan toisissa sotavaunuissa, jotka olivat hänen, ja veivät hänet Jerusalemiin.+ Niin hän kuoli+ ja hänet haudattiin esi-isiensä hautausmaahan,+ ja koko Juuda ja Jerusalem surivat+ Josiaa. 25  Ja Jeremia*+ alkoi valittaen laulaa+ Josiasta, ja kaikki mieslaulajat ja naislaulajat+ puhuvat surulauluissaan Josiasta vielä tänäkin päivänä, ja ne on asetettu säännökseksi Israelissa, ja katso, ne ovat kirjoitettuina surulauluissa.+ 26  Ja Josian muut asiat+ ja hänen rakkaudellisen huomaavaisuuden* tekonsa,+ sen mukaan mitä on kirjoitettuna Jehovan laissa,+ 27  niin, hänen asiansa, ensimmäiset ja viimeiset,+ katso, ne on kirjoitettu ”Israelin ja Juudan kuninkaiden kirjaan”.+

Alaviitteet

Kirjm. ”osastojen”.
Tai ”olkoot siellä leeviläisten isänhuoneiden vastaavat osuudet”.
”urospuolisia vohlia”. Kirjm. ”vuohien poikia”.
”Hilkia”. Hepr. Ḥil·qi·jahʹ.
”heidän kädestään saamansa veren”, LXX; Sy: ”verta”.
”he valmistivat”, LXX; M: ”he veivät pois”.
Kirjm. ”tulessa”.
Kirjm. ”Mitä [on] minulle ja sinulle [– –?]” Hepr. idiomi; torjuva kysymys, joka ilmaisee Josian asioihin puuttumisen vastustamista. Ks. liite 7B.
”Enhän minä sinua vastaan tule tänä päivänä”, LXXSyVg; M: ”Ei sinua itseäsi vastaan tänä päivänä”.
”Jeremia”. Hepr. Jir·mejaʹhu.
Tai ”uskollisen rakkauden”.