Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tiesitkö?

Tiesitkö?

 Tiesitkö?

Soitettiinko hautajaisissa tosiaan huilua Jeesuksen aikana?

Raamattu osoittaa, että huilua soitettiin erilaisissa juhlissa (1. Kuninkaiden kirja 1:40; Jesaja 5:12; 30:29). Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että sitä soitettiin myös eräissä hautajaisissa, eikä kertomuksessa mainita muita soittimia. Muuan juutalainen hallitusmies oli pyytänyt Jeesusta parantamaan hänen kuolemaisillaan olevan tyttärensä. Saavuttuaan miehen taloon Jeesus kuitenkin ”näki huilunsoittajat ja hälisevän ihmisjoukon”, sillä lapsi oli ehtinyt kuolla. (Matteus 9:18, 23.)

Oliko hautajaisissa tosiaan tapana soittaa huilua, kuten Matteus kertoo? Raamatunkääntäjä William Barclay sanoo: ”Lähes kaikkialla muinaisessa maailmassa – Roomassa, Kreikassa, Foinikiassa, Assyriassa ja Palestiinassa – huilun alakuloinen soitto liittyi erottamattomasti kuolemaan ja murhenäytelmiin.” Talmudin mukaan ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla köyhimmätkin leskeksi jääneet juutalaismiehet kutsuivat vaimonsa hautajaisiin kaksi huilunsoittajaa ja itkijänaisen ilmaisemaan surua. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt historioitsija Flavius Josefus kertoo, että kun Jerusalemiin kantautui uutinen Galileassa sijaitsevan Jotapatan kukistumisesta roomalaisten hyökkäyksessä ja sen asukkaiden teurastuksesta vuonna 67, monet surijat ”palkkasivat huilunsoittajia säestämään valituslaulujaan”.

Minkä rikoksen Jeesuksen vierellä teloitetut pahantekijät olivat tehneet?

Raamattu sanoo Jeesuksen vierellä teloitettuja pahantekijöitä ”ryöstäjiksi” (Matteus 27:38; Markus 15:27). Joissakin Raamatun sanakirjoissa huomautetaan, että Raamatussa käytetään erityyppisistä rikollisista eri sanoja. Kreikan sana kleptēs tarkoitti varasta, joka toimi salassa, jottei olisi paljastunut. Tällainen oli Juudas Iskariot, joka varasti opetuslasten kassalippaasta rahaa muiden näkemättä (Johannes 12:6). Sana lēstē΄s puolestaan viittasi yleensä ryöstäjään, joka käytti väkivaltaa, mutta sillä saatettiin tarkoittaa myös vallankumouksellista, kapinallista tai vapaustaistelijaa. Jeesuksen kanssa yhtaikaa teloitetut miehet olivat tällaisia rikollisia. Toinen heistä sanoikin: ”Me saamme täysin, mitä ansaitsemme teoistamme.” (Luukas 23:41.) He olivat siis todennäköisesti tehneet muutakin kuin vain varastaneet.

Noiden kahden ryöstäjän lisäksi sanaa lēstē΄s käytetään Barabbaasta (Johannes 18:40). Hän oli kiistatta enemmän kuin tavallinen varas, sillä Luukkaan 23:19:n mukaan hänet ”oli heitetty vankilaan eräästä kapinan lietsonnasta, joka oli tapahtunut kaupungissa, ja murhasta”.

Jeesuksen rinnalla teloitetut pahantekijät olivat siis syyllistyneet paitsi ryöstöön myös mahdollisesti kapinan lietsontaan tai jopa murhaamiseen. Joka tapauksessa roomalainen käskynhaltija Pontius Pilatus katsoi aiheelliseksi teloittaa heidät naulitsemalla heidät paaluun.