Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Pitäisikö sinun opetella hepreaa ja kreikkaa?

Pitäisikö sinun opetella hepreaa ja kreikkaa?

 Pitäisikö sinun opetella hepreaa ja kreikkaa?

SUURIN osa Raamatusta kirjoitettiin alun perin vain kahdella kielellä, hepreaksi ja kreikaksi. * Kirjoittajat käyttivät noita kieliä Jumalan pyhän hengen ohjauksessa (2. Samuelin kirja 23:2). Sen vuoksi heidän muistiinmerkitsemäänsä sanomaa voidaan sanoa ”Jumalan henkeyttämäksi” (2. Timoteukselle 3:16, 17).

Useimmat niistä, jotka lukevat Raamattua nykyään, eivät kuitenkaan osaa hepreaa eivätkä kreikkaa. Heidän on sen sijaan käytettävä omalle kielelleen käännettyä Raamattua. Ehkä näin on sinunkin laitasi. Koska käännösten ei voida väittää olevan henkeytettyjä, saatat pohtia, voitko ymmärtää täysin Raamatun sanomaa lukiessasi käännöstä vai pitäisikö sinun yrittää opetella hepreaa ja kreikkaa.

Muistettavia seikkoja

Ennen kuin voi vastata tuohon kysymykseen, on muistettava joitakin seikkoja. Ensinnäkin se, että osaa muinaista hepreaa tai kreikkaa, ei itsessään ikään kuin ihmeen välityksellä saa ketään ymmärtämään Raamatun sanomaa. Jeesus sanoi aikansa juutalaisille: ”Te tutkitte Raamatun kirjoituksia, koska te luulette, että niiden avulla teillä tulee olemaan ikuinen elämä, ja juuri ne todistavat minusta. Ja kuitenkaan ette tahdo tulla minun luokseni, jotta teillä olisi elämä.” (Johannes 5:39, 40.) Mikä oli noiden juutalaisten ongelma? Sekö, etteivät he ymmärtäneet hepreaa? Ei suinkaan, sillä he osasivat sitä hyvin. Jeesus kuitenkin jatkoi: ”Tiedän hyvin, että teillä ei ole rakkautta Jumalaan itsessänne.” (Johannes 5:42.)

Samoin apostoli Paavali sanoi muinaisessa Korintin kaupungissa asuville kreikankielisille kristityille: ”Juutalaiset pyytävät tunnusmerkkejä ja kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme paaluun pantua Kristusta, joka on juutalaisille kompastumisen aihe, mutta kansakunnille tyhmyyttä.” (1. Korinttilaisille 1:22, 23.) Pelkkä heprean tai kreikan puhuminen  ei siis selvästikään ratkaissut, ottiko joku vastaan Jumalan sanan sanoman vai ei.

Toiseksi vaikka jotkut osaavat nykyään käytettävää hepreaa tai kreikkaa, nämä kielet poikkeavat merkittävästi siitä hepreasta ja kreikasta, jolla Raamattu kirjoitettiin. Useimmista kreikkaa puhuvista on nykyisin vaikeaa ymmärtää oikein Raamatun kreikkaa. Tämä johtuu siitä, että kieleen on tullut uusia sanoja vanhojen ilmausten tilalle ja monilla edelleen käytössä olevilla sanoilla on tätä nykyä eri merkitys. Esimerkiksi Apostolien tekojen 7:20:ssä ja Heprealaiskirjeen 11:23:ssa ”kauniiksi” käännetty sana tarkoittaa nykykreikassa ’hauskaa’ tai ’huvittavaa’. Lisäksi on tapahtunut merkittäviä muutoksia kieliopissa ja lauserakenteessa.

Vaikka opettelisit nykyhepreaa tai -kreikkaa, et välttämättä oppisi ymmärtämään Raamattua täsmällisemmin sen alkukielillä. Sinun olisi edelleen turvauduttava kielioppi- ja sanakirjoihin saadaksesi selville, miten noita kieliä käytettiin silloin, kun Raamatun kirjat alun perin kirjoitettiin.

Kolmanneksi uuden kielen opetteleminen voi olla varsin työlästä. Vaikka aluksi saattaakin tuntua suhteellisen helpolta opetella muutama lause vieraalla kielellä, sen eri vivahteiden ymmärtämiseksi täytyy ehkä puurtaa sinnikkäästi vuosien ajan. Silloin voi osoittautua todeksi vanha sanonta: ”Vähäinen oppi on vaarallinen.” Kuinka niin?

Mikä on sanan merkitys?

Onko joku äidinkieltäsi opiskeleva kysynyt sinulta joskus jonkin sanan merkitystä? Jos on, niin tiedät, ettei vastausta ole aina helppo antaa. Miksi ei? Sanalla voi olla useita eri merkityksiä. Ehkä pyysitkin kysyjää selittämään, missä lauseyhteydessä tuo sana esiintyi. Ilman tekstiyhteyttä sinun saattoi olla vaikea tietää, mikä sanan merkityksistä oli kyseessä. Esimerkkinä voitaisiin mainita sana ”rauta”. Eri tekstiyhteydessä sillä on eri merkitys. Sillä voidaan tarkoittaa metallista alkuainetta tai siitä valmistettuja erilaisia rauta-, teräs- tai muita metalliesineitä. Jossain yhteydessä raudalla tarkoitetaan voimailussa nostettavia painoja, tai se voi olla hivenaine; monikollisena sitä käytetään käsiraudoista ja kahleista tai pyydyksistä. Mikä näistä on oikea merkitys?

Sanakirjasta voi saada selville kaikki sanan mahdolliset merkitykset. Sanakirjoissa saatetaan luetella ensiksi sanan yleisimmät käyttötavat, mutta vasta tekstiyhteys auttaa ratkaisemaan nimenomaisen merkityksen. Havainnollistetaanpa tätä. Oletetaan, että tunnet jonkin verran lääketiedettä ja haluat saada tietää, mistä jotkin sinulla olevat oireet johtuvat. Voisit ottaa avuksi lääkärikirjan. Sen mukaan oireesi viittaavat 90 prosentin todennäköisyydellä tiettyyn sairauteen mutta 10 prosentissa tapauksista kyse on jostain aivan muusta. Tehdäksesi oikean diagnoosin sinulla täytyisi olla paljon enemmän tietoa. Samoin siitä, että tiedät jonkin sanan merkityksen 90 prosentin tarkkuudella, ei ole apua lukiessasi tärkeää tekstiä, jossa tuota sanaa käytetään jossain muussa merkityksessä. On tunnettava tekstiyhteys paremmin voidakseen ymmärtää, mitä sana tarkoittaa.

Sama pitää paikkansa, kun tutkitaan Raamatussa esiintyviä sanoja. Esimerkiksi alkukielen sanoilla, jotka käännetään tavallisesti ”hengeksi”, voi olla eri merkityksiä eri tekstiyhteydessä. Joskus ne voidaan kääntää aivan oikein ”tuuleksi” (2. Mooseksen kirja 10:13; Johannes 3:8). Jossain muussa tekstiyhteydessä ne voivat tarkoittaa kaikilla elävillä luomuksilla, sekä  ihmisillä että eläimillä, olevaa elämänvoimaa (1. Mooseksen kirja 7:22; Psalmit 104:29; Jaakobin kirje 2:26). Myös näkymättömiä taivaallisia luomuksia kutsutaan hengiksi (1. Kuninkaiden kirja 22:21, 22; Matteus 8:16). Jumalan vaikuttavaa voimaa sanotaan hänen pyhäksi hengekseen (1. Mooseksen kirja 1:2; Matteus 12:28). Samaa sanaa käytetään, kun puhutaan voimasta, joka saa ihmisen osoittamaan jotain asennetta, taipumusta tai tunnetta, tai kun tarkoitetaan jonkin ihmisryhmän ilmaisemaa vallitsevaa henkistä taipumusta (Joosua 2:11; Galatalaisille 6:18).

Vaikka nämä sanan eri käyttötavat voivat löytyä heprean tai kreikan sanakirjoista, vasta tekstiyhteys auttaa ratkaisemaan oikean merkityksen. * Tämä pitää paikkansa, luitpa Raamattua alkukielillä tai käytitpä omalle kielellesi tehtyä käännöstä.

Onko väärin käyttää käännöstä?

Jotkut ovat uurastaneet kovasti oppiakseen Raamatun hepreaa tai kreikkaa tai jopa molempia. Vaikka he tajuavat ymmärtävänsä niitä vain rajallisesti, he nauttivat voidessaan lukea Raamattua sen alkukielillä, ja heistä opiskelu on ollut vaivan arvoista. Mutta jos tämä ei ole mahdollista sinulle, pitäisikö sinun masentua ja luopua Raamatun totuuden etsimisestä? Ei suinkaan! Näin on monestakin syystä.

Ensiksikin on aivan sopivaa käyttää jotain raamatunkäännöstä. Jopa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten eli niin sanotun Uuden testamentin kirjoittajat käyttivät usein kreikankielistä käännöstä, kun he lainasivat Heprealaisia kirjoituksia (Psalmit 40:6; Heprealaisille 10:5, 6). * Vaikka he  osasivat hepreaa ja olisivat voineet lainata alkuperäisiä Heprealaisia kirjoituksia, he käyttivät ilmeisesti mielellään käännöstä, joka oli yleisimmin heidän lukijakuntansa saatavilla (1. Mooseksen kirja 12:3; Galatalaisille 3:8).

Toiseksi vaikka joku osaisi Raamatun alkukieliä, hän voi lukea Jeesuksen sanoja ainoastaan käännettynä. Näin on siksi, että evankeliumien kirjoittajat kirjoittivat kreikaksi sen, mitä Jeesus alun alkaen sanoi puhumallaan heprean kielellä. * Tämä on syytä pitää mielessä, jos jostakusta tuntuu, että hän voisi saada jonkinlaista erityistä viisautta lukemalla muinaisten uskollisten Jehovan palvelijoiden sanoja alkukielillä. Henkensä välityksellä Jehova sai aikaan sen, että hänen suurimman Palvelijansa sanat säilyivät nimenomaan käännöksenä – kielellä jota ymmärrettiin tuolloin laajalti – mikä osoittaa, ettei ole tärkeää, millä kielellä Raamattua luemme. Olennaista on sen sijaan lukea sen henkeytettyä sanomaa kielellä, jota voimme ymmärtää, sillä siten se saa meidät toimimaan.

Kolmanneksi Raamatun sisältämä ”hyvä uutinen” oli määrä ulottaa ”jokaisen kansakunnan ja heimon ja kielen ja kansan” nöyrien ihmisten saataville (Ilmestys 14:6; Luukas 10:21; 1. Korinttilaisille 1:27–29). Sopusoinnussa tämän kanssa valtaosa ihmisistä voi nykyään saada tietoa Jumalan tarkoituksesta omakielisestä Raamatustaan tarvitsematta opetella uutta kieltä. Monilla kielillä on saatavissa useita eri käännöksiä, mikä jättää lukijalle valinnanvaraa. *

Miten siis voit varmistua siitä, että saat selville Raamatusta löytyvän totuuden? Jehovan todistajat ovat todenneet, että Jumalan sanan sanoman ymmärtämiseksi Raamattua kannattaa tutkia aihe aiheelta niin, että ottaa huomioon tekstiyhteyden. Aiheeksi voidaan valita esimerkiksi avioliitto ja etsiä sitten kaikki tuohon aihepiiriin liittyvät jakeet. Näin yksi osa Raamatusta selittää, mitä toinen osa tarkoittaa. Kannustamme sinua lämpimästi ottamaan vastaan ilmaisen raamatuntutkistelukurssin, jota Jehovan todistajat tarjoavat kaikille. Puhutpa mitä kieltä hyvänsä, Jumala haluaa, että ”kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen” (1. Timoteukselle 2:4; Ilmestys 7:9).

[Alaviitteet]

^ kpl 2 Jotkin Raamatun osat kirjoitettiin aramean kielellä, joka muistuttaa paljon Raamatun hepreaa. Arameaksi kirjoitettiin muun muassa Esran 4:8–6:18 ja 7:12–26, Jeremian 10:11 ja Danielin 2:4b–7:28.

^ kpl 14 On huomattava, että joissakin Raamatun sanakirjoissa ja sanastoissa luetellaan ainoastaan, miten kyseinen sana on käännetty eri raamatunkäännöksissä, eikä niissä muutoin määritellä sen merkitystä.

^ kpl 17 Jeesuksen Kristuksen ja hänen apostoliensa päivinä kaikki Heprealaisten kirjoitusten kirjat olivat luettavissa kreikan kielellä. Niistä tehtyä käännöstä sanottiin Septuagintaksi, ja sitä käyttivät laajalti kreikankieliset juutalaiset. Juuri Septuagintaan perustuvat useimmat niistä sadoista Heprealaisten kirjoitusten suorista lainauksista, joita on Kreikkalaisissa kirjoituksissa.

^ kpl 18 Apostoli Matteuksen uskotaan kirjoittaneen evankeliuminsa alkujaan hepreaksi. Mutta vaikka tämä pitäisikin paikkansa, nykypäiviin on säilynyt vain alkuperäisen tekstin kreikankielinen käännös, jonka Matteus itse on saattanut tehdä.

^ kpl 19 Erityyppisiä käännöksiä ja sitä, miten voi valita tarkan käännöksen, käsitellään Vartiotornin 1.5.2008 kirjoituksessa ”Miten valita hyvä raamatunkäännös?”

[Tekstiruutu/Kuva s. 22]

Septuaginta

Jeesuksen apostolit ja hänen päivinään eläneet kreikankieliset juutalaiset käyttivät laajalti Septuagintaa. Se on kreikankielinen käännös Raamatun heprealaisista kirjoituksista. Septuaginta on huomattava paitsi siksi, että se oli ensimmäinen tunnettu yritys kääntää Pyhä Raamattu toiselle kielelle, myös siksi, että käännöstyö oli mittava urakka. Ryhmä kääntäjiä alkoi työskennellä Septuagintan parissa 200-luvulla eaa., ja toiset kääntäjät saivat hankkeen päätökseen yli sata vuotta myöhemmin.

Varhaiskristityt osasivat Septuagintan avulla todistaa taitavasti, että Jeesus oli Kristus, luvattu Messias. He käyttivät Septuagintaa niin tehokkaasti, että jotkut alkoivat pitää sitä ”kristillisenä” käännöksenä. Sen vuoksi se menetti suosiotaan juutalaisten keskuudessa, mikä johti siihen, että kreikaksi tehtiin monia uusia käännöksiä. Yhden niistä teki juutalaisuuteen kääntynyt Aquila 100-luvulla. Erään raamatunoppineen mukaan Aquilan käännökseen sisältyy eräs ”melko yllättävä piirre”. Tuossa kreikankielisessä raamatunkäännöksessä esiintyy useissa kohdissa Jumalan nimi Jehova muinaisin heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna.

[Lähdemerkintä]

Israel Antiquities Authority

[Kuvat s. 23]

Olennaista on lukea Raamatun henkeytettyä sanomaa kielellä, jota voimme ymmärtää, sillä siten se saa meidät toimimaan.