Tiesitkö?

Miksi roomalaiset sotilaat halusivat kovasti saada Jeesuksen aluspukineen?

Neljä sotilasta, jotka valvoivat Jeesuksen teloitusta, jakoivat keskenään hänen vaatteensa. Johanneksen 19:23:ssa kuitenkin sanotaan, että Jeesuksen ”aluspukine oli saumaton, koska se oli kudottu ylhäältä asti koko pituudeltaan”. Sotilaat päättivät olla repimättä sitä ja heittää siitä sen sijaan arpaa. Miten tällainen vaate tehtiin?

Aluspukineella tarkoitetaan nähtävästi paidankaltaista, pellavasta tai villasta valmistettua tunikaa, joka ulottui polviin tai nilkkoihin. Nämä vaatteet tehtiin tavallisesti asettamalla päällekkäin kaksi neliön tai suorakulmion muotoista kankaanpalaa ja ompelemalla ne yhteen kolmelta sivultaan. Päätä ja käsiä varten jätettiin aukot.

Kalliimpia tunikoja valmistettiin muuten samalla menetelmällä, mutta ne tehtiin ”vain yhdestä pitkästä, kahtia taitetusta kankaanpalasta, johon oli leikattu keskelle kaula-aukko” ja joka oli päärmätty, sanotaan kirjassa Jesus and His World. Tällainen tunika oli ommeltava sivuilta.

Kokonaan saumattomia vaatteita, jollaista Jeesus käytti, valmistettiin yksinomaan Palestiinassa. Ne kudottiin pystykangaspuilla, joissa oli kahdet pystysuorat loimilangat, yhdet poikkipuun edessä ja toiset sen takana. Kutoja kuljetti vaakasuuntaista kudelankaa sukkulan avulla vuoroin kudelman etu- ja vuoroin takapuolella ja ”valmisti siten lieriömäisen kankaanpalan”, kuten eräässä lähdeteoksessa sanotaan. Todennäköisesti vain harvat omistivat saumattoman tunikan, ja sotilaat halusivat saada sellaisen itselleen.

Hoidettiinko muinaisessa Israelissa mehiläisiä?

Raamatun heprealaisten kirjoitusten mukaan Jumala lupasi johdattaa muinaiset israelilaiset ”maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa” (2. Mooseksen kirja 3:8). Näyttää siltä, että hunajalla tarkoitetaan Raamatussa useimmiten villimehiläisten valmistamaa ruoka-ainetta. Raamatussa ei kerrota, että muinaisessa Israelissa olisi hoidettu mehiläisiä. Eräs Bet She’anin laaksossa Israelissa hiljattain tehty löytö kuitenkin paljastaa, että muinoin sikäläiset asukkaat harjoittivat eräänä ”elinkeinona mehiläishoitoa”.

Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologian instituutissa työskentelevät tutkijat löysivät Tel Rehovista mehiläistarhan, joka on peräisin Israelin kuningaskunnan alkuajoilta, 900-luvulta tai 800-luvun alusta eaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Lähi-idästä on löydetty muinaisia mehiläispesiä. Uskotaan, että tässä tarhassa oli alun perin noin sata mehiläispesää, jotka oli järjestetty riveihin ja asetettu ainakin kolmeksi päällekkäiseksi kerrokseksi.

Löytöä käsittelevässä yliopiston raportissa sanotaan, että kussakin pesässä oli ”polttamattomasta savesta – – tehty lieriö, jonka pituus oli noin 80 senttimetriä ja halkaisija 40 senttimetriä. – – Kaivausalueella käyneet kokeneet mehiläishoitajat ja tutkijat arvioivat, että näistä pesistä voitiin saada jopa puoli tonnia hunajaa vuodessa.”

[Kuva s. 22]

Muinainen mehiläistarha Tel Rehovissa

[Lähdemerkintä]

Institute of Archaeology/Hebrew University © Tel Rehov Excavations