Siirry sisältöön

Ahdistuneet sisarukset jotka ”rakensivat Israelin huoneen”

Ahdistuneet sisarukset jotka ”rakensivat Israelin huoneen”

 Ahdistuneet sisarukset jotka ”rakensivat Israelin huoneen”

AAMUN alkaessa sarastaa Lea tiesi, että pian totuus paljastuisi. Kohta Jaakob, jonka käsivarsilla hän lepäsi, huomaisi, ettei hän ollutkaan Raakel, sisaruksista nuorempi. Isänsä käskystä Lea, joka todennäköisesti oli tiiviisti hunnutettu, oli edellisenä iltana asettunut makaamaan Jaakobille ja Raakelille valmistettuun aviovuoteeseen.

Kuvittele, miltä Jaakobista on täytynyt tuntua, kun totuus aamun valjetessa paljastui. Hän meni närkästyneenä Lean isän Labanin puheille. Samaan aikaan Lea varmasti pohti omaa osaansa tässä petoksessa ja sitä, millaisia sen pitkäaikaiset vaikutukset olisivat. Kertomus Leasta ja Raakelista on tärkeä osa Raamatun historiaa. Se myös auttaa ymmärtämään paremmin, miksi yksiavioisuus ja aviollinen uskollisuus on viisasta.

Muukalainen kaivolla

Seitsemän vuotta aiemmin Raakel oli juossut kertomaan isälleen, että hän oli tavannut kaivolla muukalaisen, joka väitti olevansa heidän sukulaisensa. Kävi ilmi, että tuo mies oli Raakelin serkku Jaakob, Raakelin isän sisaren poika, ja Jehovan palvoja. Kuukautta myöhemmin Jaakob tarjoutui palvelemaan Labania seitsemän vuotta saadakseen Raakelin vaimokseen. Laban näki, miten hyvää työtä hänen sisarenpoikansa teki, ja tiesi, että heidän kansansa keskuudessa sukulaisten oli tapana mennä naimisiin keskenään, joten hän hyväksyi tarjouksen. (1. Mooseksen kirja 29:1–19.)

Jaakobin rakkaus Raakeliin ei ollut vain hetkellistä ihastusta. Heidän seitsenvuotinen kihlausaikansa ”osoittautui olevan kuin muutamia päiviä, koska hän rakasti häntä” (1. Mooseksen kirja 29:20). Raakelilla on täytynyt olla monia hienoja ominaisuuksia, sillä Jaakob rakasti Raakelia tämän kuolemaan saakka.

Toivoiko Leakin pääsevänsä naimisiin jonkun uskollisen Jehovan palvojan kanssa? Raamatussa ei kerrota sitä. Siinä kerrotaan enemmän Labanin ajatuksista Lean avioliiton suhteen. Raakelin kihlausajan päätyttyä Laban piti hääjuhlan. Illan kuluessa hän toi kuitenkin Lean Jaakobin luo, ”jotta tämä yhtyisi häneen” (1. Mooseksen kirja 29:23).

Oliko Lea punonut salajuonen Jaakobin pettämiseksi? Vai oliko hän yksinkertaisesti velvollinen tottelemaan isäänsä? Entä missä Raakel oli? Tiesikö hän, mitä oli tekeillä? Jos tiesi, niin miltä hänestä tuntui? Oliko hänen mahdollista uhmata voimakastahtoista isäänsä? Raamattu ei vastaa näihin kysymyksiin. Ajattelivatpa Raakel ja Lea asiasta mitä tahansa, Jaakob oli juonen paljastuttua tyrmistynyt. Hän esitti vastalauseensa Labanille, ei tämän tyttärille, sanomalla: ”Enkö palvellut luonasi Raakelin tähden? Miksi siis olet petkuttanut minua?” Mitä Laban vastasi? ”Paikkakunnallamme ei ole tapana – – antaa nuorempaa  naista ennen esikoista. Vietä tämän naisen juhlaviikko loppuun. Sen jälkeen sinulle annetaan tämä toinenkin nainen siitä palveluksesta, jota voit suorittaa luonani vielä toiset seitsemän vuotta.” (1. Mooseksen kirja 29:25–27.) Jaakob saatiin huijaamalla myöntymään moniavioisuuteen, mistä olisi seurauksena karvasta mustasukkaisuutta.

Onneton perhe

Jaakob rakasti Raakelia. Nähtyään, että Raakeliin verrattuna Leaa ”vihattiin”, Jumala avasi Lean kohdun, kun taas Raakel pysyi hedelmättömänä. Lea halusi kuitenkin enemmän kuin vain lapsen; hän halusi Jaakobin kiintymyksen. Huomatessaan, että Jaakobin kiintymys kohdistui Raakeliin, Lea tunsi olonsa kurjaksi. Hän toivoi yhä voittavansa Jaakobin rakkauden sen ansiosta, että hän oli synnyttänyt tälle ensimmäisen pojan, Ruubenin; tämän nimi merkitsee ’katso, poika!’ Lealla oli syynsä antaa lapselleen tällainen nimi: ”Näin on siksi, että Jehova on katsonut kurjuuttani, niin että nyt mieheni alkaa rakastaa minua.” Niin ei kuitenkaan käynyt. Eikä niin käynyt myöskään toisen pojan synnyttyä. Tälle pojalle Lea antoi nimeksi Simeon, joka tarkoittaa ’kuulla, kuunnella’. Lea selitti: ”Näin on siksi, että Jehova on kuunnellut, koska minua vihattiin, ja niin hän antoi minulle myös tämän.” (1. Mooseksen kirja 29:30–33.)

Se että Jumala kuunteli, ilmaisi Lean rukoilleen tilanteensa johdosta. Hän oli kaikesta päätellen Jumalalle uskollinen nainen. Silti hänen tuskansa ei hellittänyt vielä senkään jälkeen, kun hän oli synnyttänyt kolmannen pojan, Leevin. Nimi Leevi merkitsee ’kiinni pysyminen’ tai ’liittynyt’, ja syy tuon nimen antamiseen selittyy sillä, mitä Lea sanoi: ”Nyt mieheni vihdoinkin liittyy minuun, koska olen synnyttänyt hänelle kolme poikaa.” Ilmeisesti Leasta ei tämänkään jälkeen tullut Jaakobille yhtään sen läheisempi. Ehkä Lea alistui tilanteeseen, sillä hänen neljännen poikansa nimi ei sisältänyt mitään viittausta toiveeseen paremmista suhteista Jaakobiin. Sen sijaan lapsen nimeäminen Juudaksi ilmaisi hänen olevan kiitollinen Jumalalle. Nimi Juuda merkitsee ’kiitetty’ tai ’kiitettävä’. Lea sanoi yksinkertaisesti: ”Tällä kertaa minä kiitän Jehovaa.” (1. Mooseksen kirja 29:34, 35.)

Jos Lea tunsi olonsa kurjaksi, niin Raakelin tilanne ei ollut yhtään sen parempi. Hän anoi  Jaakobilta: ”Anna minulle lapsia, tai muutoin minä kuolen.” (1. Mooseksen kirja 30:1.) Jaakob rakasti Raakelia, mutta tämä halusi tulla äidiksi. Lealla oli lapsia, mutta hän kaipasi rakkautta. Kumpikin halusi sitä, mitä toisella oli, eikä kumpikaan ollut onnellinen. He molemmat rakastivat Jaakobia ja toivoivat voivansa synnyttää hänelle lapsia. Kumpikin oli mustasukkainen toiselleen. Perheen tilanne oli todella surullinen.

Lapsia Raakelille?

Hedelmättömyyttä pidettiin tuolloin koettelemuksena. Jumala oli luvannut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille, että heidän sukunsa tuottaisi ”siemenen”, jonka välityksellä kaikki suvut siunaisivat itsensä (1. Mooseksen kirja 26:4; 28:14). Raakel oli kuitenkin lapseton. Jaakob selitti, että vain Jumala pystyisi antamaan Raakelille poikia, jolloin tällä olisi osansa luvattujen siunausten toteutumisessa. Mutta Raakel oli kärsimätön. ”Tässä on orjattareni Bilha”, hän sanoi. ”Yhdy häneen, jotta hän synnyttäisi polvieni päälle ja jotta minäkin, hänen kauttaan, saisin lapsia.” (1. Mooseksen kirja 30:2, 3.)

Meidän voi olla vaikea ymmärtää Raakelin asennetta. Eri puolilta Lähi-itää löydetyt muinaiset avioliittosopimukset valaisevat asiaa. Niiden mukaan se, että hedelmätön vaimo antoi miehelleen palvelustytön, jotta tämä tuottaisi perijän, oli hyväksyttävä tapa. * (1. Mooseksen kirja 16:1–3.) Joissakin tapauksissa orjatytön lapsia pidettiin silloin vaimon lapsina.

Kun Bilha sai pojan, Raakel julisti iloisena: ”Jumala on toiminut tuomarinani ja on myös kuunnellut ääntäni, niin että hän antoi minulle pojan.” Hän antoi pojalle nimeksi Dan, joka tarkoittaa ’tuomaria’. Raakelkin oli rukoillut ahdinkonsa vuoksi. Kun Bilha synnytti toisen pojan Naftalin, jonka nimi merkitsee ’kamppailuni’, Raakel sanoi: ”Rasittavin kamppailuin olen kamppaillut sisareni kanssa. Olen myös selviytynyt voittajana!” Poikien nimet viittaavat noiden kilpakumppanusten väliseen taisteluun. (1. Mooseksen kirja 30:5–8.)

Ehkä Raakel ajatteli, että hän toimi sopusoinnussa rukoustensa kanssa antaessaan Bilhan Jaakobille, mutta se ei ollut Jumalan tapa  antaa Raakelille lapsia. Voimme oppia tästä jotain. Meidän ei pitäisi tulla kärsimättömiksi, kun esitämme anomuksia Jehovalle. Hän voi vastata rukouksiin yllättävillä tavoilla ja silloin, kun sitä vähiten odotamme.

Lea antoi Jaakobille palvelijattarensa Silpan, jottei olisi ollut sisartaan huonompi. Silpa synnytti ensin Gadin, sitten Asserin. (1. Mooseksen kirja 30:9–13.)

Eräs tapaus, joka valottaa Raakelin ja Lean välistä kilpailua, liittyi Lean pojan Ruubenin löytämiin lemmenmarjoihin. Niiden ajateltiin auttavan hedelmättömyyteen. Kun Raakel pyysi niitä, Lea vastasi katkerasti: ”Eikö riitä, että olet vienyt minulta mieheni, kun viet nyt poikani lemmenmarjatkin?” Jotkut ymmärtävät Lean tarkoittaneen, että Jaakob oli Raakelin kanssa useammin kuin hänen kanssaan. Ehkä Raakel näki Lean valituksen olevan aiheellinen, sillä hän vastasi: ”Siitä syystä hän saa maata kanssasi tänä yönä vastineeksi poikasi lemmenmarjoista.” Niinpä kun Jaakob tuli tuona iltana kotiin, Lea ilmoitti hänelle: ”Minun luokseni sinun pitää tulla, koska olen ostanut sinut kokonaan poikani lemmenmarjoilla.” (1. Mooseksen kirja 30:15, 16.)

Lea sai viidennen ja kuudennen poikansa, Isaskarin ja Sebulonin. Sen jälkeen hän julisti: ”Vihdoinkin mieheni tulee sietämään minua, koska olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa.” * (1. Mooseksen kirja 30:17–20.)

Lemmenmarjat eivät auttaneet. Se että Raakel tuli lopulta kuuden avioliittovuoden jälkeen raskaaksi ja synnytti Joosefin, johtui siitä, että Jehova ”muisti” häntä ja vastasi hänen rukoukseensa. Vasta silloin Raakel saattoi sanoa: ”Jumala on ottanut pois häväistykseni.” (1. Mooseksen kirja 30:22–24.)

Kuolema ja perintö

Raakel kuoli synnyttäessään toista poikaansa Benjaminia. Jaakob todella rakasti Raakelia, ja tämän kaksi poikaa olivat hänelle hyvin tärkeitä. Kun hänen oma kuolemansa vuosia myöhemmin läheni, hän ei voinut olla muistelematta rakkaan Raakelinsa ennenaikaista menetystä. (1. Mooseksen kirja 30:1; 35:16–19; 48:7.) Lean kuolemasta tiedämme vain sen, että Jaakob hautasi hänet luolaan, jonne hän itsekin halusi tulla haudatuksi (1. Mooseksen kirja 49:29–32).

Vanhuuden päivinään Jaakob myönsi, että hänen elämänsä – kotiasiat mukaan lukien – oli ollut ahdistavaa (1. Mooseksen kirja 47:9). Elämä oli varmasti ollut ahdistavaa myös Lealle ja Raakelille. Heidän kokemuksensa korostaa moniavioisuuden surullisia seurauksia ja valaisee sitä, miksi Jehova sääti, että miehellä tulee olla vain yksi vaimo (Matteus 19:4–8; 1. Timoteukselle 3:2, 12). Kun aviomies tai vaimo ei rajoita romanttista tai seksuaalista kiinnostustaan yhteen ihmiseen, omaan puolisoonsa, seurauksena on mustasukkaisuutta. Se on yksi syy, miksi Jumala kieltää haureuden ja aviorikoksen (1. Korinttilaisille 6:18; Heprealaisille 13:4).

Kaikesta huolimatta Jumala käytti, ja käyttää edelleen, tarkoituksensa toteuttamiseen epätäydellisiä mutta uskollisia miehiä ja naisia. Näillä kahdella sisaruksella oli kummallakin heikkoutensa, kuten on meilläkin. Jehova alkoi kuitenkin näiden naisten välityksellä täyttää Abrahamille antamaansa lupausta. Onkin hyvällä syyllä sanottu, että Raakel ja Lea ”rakensivat Israelin huoneen” (Ruut 4:11).

[Alaviitteet]

^ kpl 15 Eräässä tällaisessa sopimuksessa, joka on peräisin Nuzista Irakista, sanotaan: ”Kelim-ninu on annettu avioon Shennimalle. – – Jos Kelim-ninu ei synnytä [lapsia], Kelim-ninun pitää hankkia Lullun maasta nainen [orjatyttö] vaimoksi Shennimalle.”

^ kpl 20 Dina, joka hänkin oli Lean lapsi, on ainoa Jaakobin tyttäristä, jonka nimen tiedämme (1. Mooseksen kirja 30:21; 46:7).

[Kuva s. 9]

Lea ja Raakel halusivat molemmat sitä, mitä toisella oli, eikä kumpikaan ollut onnellinen.

[Kuva s. 10]

Jaakobin 12 pojasta sai alkunsa Israelin kansa.