Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lukijoiden kysymyksiä

Lukijoiden kysymyksiä

 Lukijoiden kysymyksiä

Raamatussa ei puhuta mitään maljan kohottamisesta tai juomisesta jonkun kunniaksi, joten miksi Jehovan todistajat eivät noudata tätä tapaa?

Tapa kohottaa malja ja juoda hieman viiniä (tai jotakin muuta alkoholijuomaa) jonkun tai jonkin kunniaksi on vanha ja laajalle levinnyt, vaikka jotkin yksityiskohdat voivatkin vaihdella eri maissa. Joskus laseja kilistellään toisten kanssa. Se joka ehdottaa maljan kohottamista, toivottaa tavallisesti toiselle onnea, terveyttä, pitkää ikää tai muuta sellaista. Muut voivat yhtyä toivotukseen joko lausumalla sen ääneen tai kohottamalla lasinsa ja juomalla vähän viiniä. Vaikka monien mielestä tämä on vain harmiton, kohtelias tapa, Jehovan todistajilla on painavat syyt olla noudattamatta sitä.

Se ei kuitenkaan johdu siitä, etteivätkö kristityt toivoisi toisille onnea ja hyvää terveyttä. Ensimmäisen vuosisadan hallintoelin lopetti seurakunnille osoittamansa kirjeen sanaan, joka voidaan kääntää ilmauksilla ”hyvää vointia teille”, ”voikaa hyvin” tai ”jääkää hyvästi” (Apostolien teot 15:29). Jotkut tosi palvojat sanoivat ihmiskuninkaille: ”Eläköön herrani – – ajan hämärään asti!” tai: ”Eläköön kuningas ajan hämärään asti!” (1. Kuninkaiden kirja 1:31; Nehemia 2:3.)

Mikä sitten on maljan juomisen alkuperä? Vartiotornissa 15.5.1968 lainattiin The Encyclopædia Britannica -tietosanakirjaa (1910, 13. osa, s. 121): ”Tapa juoda elävien ’terveydeksi’ johtuu luultavimmin vanhasta uskonnollisesta menosta, missä juotiin jumalien ja kuolleitten kunniaksi. Kreikkalaiset ja roomalaiset vuodattivat aterioilla juomauhreja jumalilleen ja joivat juhlapidoissaan niiden ja kuolleitten kunniaksi.” Tuo hakuteos lisäsi: ”Läheisesti näihin uhrijuomatapoja muistuttaviin menoihin on täytynyt liittyä juominen elävien ihmisten terveydeksi.”

Pitääkö tämä yhä paikkansa? Eräässä alkoholia ja kulttuuria käsittelevässä käsikirjassa vuodelta 1995 sanotaan: ”[Maljan juominen jonkun kunniaksi] on luultavasti ei-uskonnollinen jäänne muinaisista juomauhreista. Jumalille uhrattiin pyhää nestettä, verta tai viiniä, kun esitettiin toive, rukous joka on tiivistynyt sanoihin ’pitkää ikää!’ tai ’terveydeksi!’” (International Handbook on Alcohol and Culture.)

On totta, että vaikka jokin esine, aihe tai tapa olisi lähtöisin muinaisesta väärästä uskonnosta tai sieltä löytyisi sille vastine, se ei välttämättä tee siitä tosi palvojalle sopimatonta. Otetaan esimerkiksi granaattiomena. Eräässä tunnetussa Raamatun tietosanakirjassa mainitaan: ”Granaattiomenaa käytettiin nähtävästi pyhänä symbolina myös pakanauskonnoissa.” Siitä huolimatta Jumala käski panna langasta tehtyjä granaattiomenoita ylimmäisen papin vaatteen helmaan ja granaattiomenat koristivat Salomon temppelin kuparipylväitä (2. Mooseksen kirja 28:33; 2. Kuninkaiden kirja 25:17). Vihkisormuksellakin oli aikoinaan uskonnollinen merkitys. Useimmat eivät kuitenkaan nykyään tiedä sitä, vaan he pitävät vihkisormusta vain naimisissaolon merkkinä.

Entä mitä on sanottava viinin käytöstä uskonnollisissa menoissa? Esimerkiksi Sikemin miehet, jotka harjoittivat Baalin palvontaa, menivät erään kerran ”jumalansa huoneeseen ja söivät ja joivat ja kirosivat Abimelekia”, Gideonin poikaa (Tuomarit 9:22–28). Luuletko, että uskollinen Jehovan palvoja olisi osallistunut tuohon juomiseen ja kenties pyytänyt väärää jumalaa toimimaan Abimelekia vastaan? Aamos kuvaili aikaa, jolloin  monet israelilaiset kapinoivat Jehovaa vastaan: ”He lojuvat – – jokaisen alttarin vieressä, ja he juovat sakkoja saaneiden viiniä jumaliensa huoneessa.” (Aamos 2:8.) Olisivatko tosi palvojat olleet mukana tällaisessa, vuodatettiinpa viini juomauhriksi jumalille tai juotiinpa sitä vain muuten tuossa tilanteessa? (Jeremia 7:18.) Kohottaisiko tosi palvoja siis viinilasinsa ja pyytäisi jotakin jumalaa suomaan jollekulle onnea ja menestystä?

On kiinnostavaa, että toisinaan Jehovan palvojatkin nostivat kätensä ja pyysivät hyvää lopputulosta. Mutta he kohottivat kätensä tosi Jumalan puoleen. Raamatussa kerrotaan: ”Salomo asettui seisomaan Jehovan alttarin edustalle – – ja levitti kätensä kohti taivaita ja sanoi: ’Oi Jehova, Israelin Jumala, ei ole – – sinun kaltaistasi Jumalaa, – – niin, kuulethan sinä asuinpaikastasi, taivaista, ja varmasti kuulet ja annat anteeksi.’” (1. Kuninkaiden kirja 8:22, 23, 30.) Samoin ”Esra siunasi Jehovaa, – – jolloin koko kansa kohotti kätensä ja vastasi: ’Aamen! Aamen!’ Sen jälkeen he kumartuivat syvään ja heittäytyivät Jehovan eteen.” (Nehemia 8:6; 1. Timoteukselle 2:8.) On selvää, että nämä uskolliset palvojat eivät kohottaneet käsiään taivasta kohti saadakseen siunauksen joltakin onnenjumalalta (Jesaja 65:11).

Nykyään monet maljan juojat eivät ehkä ajattele pyytävänsä vastausta tai siunausta joltakin jumalalta, mutta eivät he myöskään pysty selittämään, miksi he kohottavat viinilasinsa taivasta kohti. Se, etteivät he ole paneutuneet tähän asiaan, ei kuitenkaan velvoita tosi kristittyjä jäljittelemään heidän tapojaan.

On yleisesti tiedossa, että Jehovan todistajat karttavat eräitä muitakin tapoja, joita useimmat ihmiset noudattavat. Monet esimerkiksi kunnioittavat jollakin eleellä kansallisia vertauskuvia, esimerkiksi lippuja, mutta eivät katso sen olevan palvontateko. Tosi kristityt eivät estä muita tekemästä niin, vaikka he itse eivät osallistukaan siihen. Usein, jos todistajat ovat tienneet, milloin tuollainen seremonia järjestetään, he ovat voineet toimia arvostelukykyisesti, niin etteivät ole loukanneet toisia. Joka tapauksessa he ovat päättäneet olla osallistumatta isänmaallisiin menoihin, jotka ovat ristiriidassa Raamatun kanssa. (2. Mooseksen kirja 20:4, 5; 1. Johanneksen kirje 5:21.) Nykyään monet eivät ehkä pidä maljan kohottamista ja juomista uskonnollisena eleenä. Kristityillä on kuitenkin pätevät syyt karttaa tätä tapaa, jolla on uskonnollinen tausta ja jota voidaan vielä nykyäänkin pitää siunauksen pyytämisenä ”taivaalta”, ikään kuin jollekin yli-inhimilliselle voimalle esitettynä avunpyyntönä. (2. Mooseksen kirja 23:2.)