Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Rakastatko minua näitä enemmän?”

”Rakastatko minua näitä enemmän?”

”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua näitä enemmän?” (JOH. 21:15)

LAULUT: 128, 45

1, 2. Mitä Pietari koki sen jälkeen, kun hän oli kalastanut koko yön?

SEITSEMÄN Jeesuksen opetuslasta oli ollut koko yön kalastamassa Galileanmerellä, eivätkä he olleet saaneet kalan kalaa. Kuolleista herätetty Jeesus seurasi heitä rannalta. Sitten hän sanoi heille: ” ’Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.’ Silloin he heittivät, mutta eivät enää jaksaneet vetää sitä takaisin kalojen paljouden takia.” (Joh. 21:1–6.)

2 Kun Jeesus oli tarjonnut miehille aamiaisen, hän kysyi Simon Pietarilta: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua näitä enemmän?” Mitä Jeesus tarkoitti tällä kysymyksellä? Pietari piti kovasti kalastamisesta. Ilmeisesti Jeesus halusi tietää, mikä oli Pietarille kaikkein rakkainta. Olivatko kalat ja kalastusyritys hänelle tärkeämpiä kuin Jeesus ja Jeesuksen opetukset? Pietari vastasi Jeesuksen kysymykseen: ”Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olen kiintynyt sinuun.” (Joh. 21:15.) Pietari totisesti seisoi sanojensa takana. Siitä lähtien hän todisti rakkautensa Jeesukseen ahkeroimalla  opetustyössä. Hänestä tuli yksi ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan tukipylväistä.

3. Mitä kristittyjen täytyy varoa?

3 Mitä opimme sanoista, jotka Jeesus esitti Pietarille? Meidän täytyy varoa, ettei rakkautemme Jeesukseen heikkene ja ettei mikään vie huomiotamme pois Valtakunnasta. Jeesus oli täysin selvillä siitä, miten paljon paineita ja huolia meillä voi olla tässä nykyisessä maailmassa. Vertauksessaan kylväjästä Jeesus sanoi, että jotkut ottaisivat vastaan ”valtakunnan sanan” ja olisivat aluksi innostuneita kuulemastaan, mutta ”tämän asiainjärjestelmän huoli ja rikkauden petollinen voima tukahduttaisivat sanan” (Matt. 13:19–22; Mark. 4:19). Jos emme ole varuillamme, jokapäiväisen elämän asiat voivat tulla meille liian tärkeiksi ja väsähdämme hengellisesti. Jeesus varoittikin opetuslapsiaan: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista.” (Luuk. 21:34.)

4. Mikä auttaa meitä selvittämään, miten syvää rakkautemme Jeesukseen on? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

4 Pietarin tavoin osoitamme syvän rakkautemme Jeesukseen siten, että pidämme häneltä saamamme työn ensi sijalla elämässämme. Miten voimme onnistua siinä? Meidän täytyy aika ajoin kysyä itseltämme: Mikä on minulle kaikkein rakkainta? Saanko eniten iloa hengellisestä toiminnasta vai jostain muusta? Tarkastelemme seuraavaksi kolmea seikkaa, jotka voisivat heikentää rakkauttamme Jeesukseen ja hengellisiin asioihin, ellemme pidä niitä elämässämme oikealla paikalla. Ne ovat ansiotyö, ajanviete ja aineelliset asiat.

PIDÄ ANSIOTYÖ OIKEALLA PAIKALLA

5. Mikä vastuu perheenpäillä Raamatun mukaan on?

5 Kalastus ei ollut Pietarille pelkkä harrastus, vaan se oli hänen elinkeinonsa. Perheenpäät ymmärtävät nykyäänkin, että heillä on Raamatun mukaan vastuu elättää perhettään (1. Tim. 5:8). Heidän täytyy nähdä kovasti vaivaa täyttääkseen tämän velvollisuuden. Näinä viimeisinä päivinä ansiotyö aiheuttaa kuitenkin usein paljon huolta.

6. Millaisia paineita ansiotyö aiheuttaa nykyään?

6 Nykyään työpaikoista on kova kilpailu. Säilyttääkseen työpaikkansa monet tuntevat painetta tehdä ylitöitä, joskus vain vähäistä korvausta vastaan. Lisäksi heiltä voidaan odottaa aina vain enemmän tulosta, mikä vaatii raskaan veron fyysisesti ja henkisesti. Ne jotka eivät ole halukkaita tällaisiin uhrauksiin, ovat vaarassa menettää työnsä.

7, 8. a) Kenelle ennen kaikkea olemme uskollisia? b) Mitä tärkeää eräs thaimaalainen veli oppi?

7 Kristityt ovat uskollisia ennen kaikkea Jehovalle, eivät työnantajalle (Luuk. 10:27). Ansiotyö ei ole meille itsetarkoitus. Teemme työtä voidaksemme huolehtia aineellisista perustarpeistamme ja osallistua hengelliseen toimintaan. Mutta ellemme ole varovaisia, ansiotyö voisi häiritä Jehovan palvontaamme. Eräs thaimaalainen veli kertoo: ”Korjasin työkseni tietokoneita. Se oli hyvin kiinnostavaa, mutta työpäivät olivat pitkiä, eikä minulle jäänyt juuri lainkaan aikaa hengellisiin asioihin. Lopulta tajusin, että voidakseni panna Valtakunnan edut ensi sijalle minun täytyi vaihtaa alaa.” Mitä hän teki?

 8 Hän selitti: ”Suunnittelin asiaa noin vuoden ajan ja päätin ryhtyä myymään jäätelöä kadulla. Aluksi minulla oli taloudellisia vaikeuksia ja masennuin. Kun näin entisiä työkavereitani, he naureskelivat minulle ja kysyivät, miksi jäätelön myynti oli minusta parempi työ kuin tietokoneiden korjaaminen ilmastoiduissa työtiloissa. Rukoilin Jehovalta, että hän auttaisi minua selviytymään ja saavuttamaan tavoitteeni – saamaan lisää aikaa hengelliseen toimintaan. Tilanne alkoi vähitellen parantua. Opin tuntemaan paremmin asiakkaitteni mieltymykset ja tulin taitavammaksi jäätelönteossa. Pian sain myytyä kaiken jäätelön joka päivä. Ansaitsin enemmän kuin työskennellessäni tietokonealalla. Olen onnellisempi, koska minulla ei ole sitä stressiä ja huolta, jota edellinen työni aiheutti. Ja mikä tärkeintä, tunnen nyt olevani lähempänä Jehovaa.” (Lue Matteuksen 5:3, 6.)

9. Miten voimme säilyttää tasapainoisen näkemyksen ansiotyöstä?

9 Jehova arvostaa ahkeruutta, ja kova työ on palkitsevaa (Sananl. 12:14). Ansiotyö täytyy kuitenkin pitää omalla paikallaan, kuten edellä mainittu veli oppi. Jeesus sanoi: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu [elämän välttämättömyydet] lisätään teille.” (Matt. 6:33.) Mistä voimme tietää, onko meillä tasapainoinen näkemys ansiotyöstä ja hengellisistä vastuista? Meidän on hyvä kysyä itseltämme: Onko ansiotyöni minusta kiinnostavaa ja innostavaa mutta hengellinen toiminta pelkkää rutiinia tai peräti ikävystyttävää? Tämän kysymyksen miettiminen voi auttaa meitä näkemään, mihin olemme kaikkein eniten kiintyneitä.

10. Mitä arvokasta Jeesus opetti asioiden tärkeysjärjestyksestä?

10 Jeesus asetti normin, joka auttaa tasapainottamaan keskenään jokapäiväiset asiat ja hengelliset asiat. Erään kerran Jeesus oli kylässä Marian ja hänen sisarensa Martan luona. Martta hääräsi aterian kimpussa, kun taas Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa ja kuunteli häntä. Kun Martta valitti, ettei Maria auttanut häntä, Jeesus sanoi Martalle: ”Maria – – on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” (Luuk. 10:38–42.) Jeesus opetti Martalle jotain arvokasta. Jotta jokapäiväiset asiat eivät riistäisi huomiotamme ja jotta voisimme todistaa rakastavamme Jeesusta, meidän täytyy valita ”hyvä osa” eli antaa hengellisille asioille tärkein sija.

SUHTAUTUMINEN VIRKISTÄYTYMISEEN JA AJANVIETTEESEEN

11. Mitä Raamatussa sanotaan levon ja rentoutumisen tarpeesta?

11 Elämämme on kiireistä, ja tarvitsemme jonkin verran aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Raamatussa sanotaan: ”Ihmiselle ei ole mitään parempaa kuin että hän syö ja juo ja antaa sielunsa nähdä hyvää kovan työnsä vuoksi.” (Saarn. 2:24.) Jeesus tiesi, että hänen opetuslastensa täytyi välillä levätä. Kerran kun takana oli erityisen tiivis saarnamatka, hän sanoi opetuslapsille: ”Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän.” (Mark. 6:31, 32.)

12. Mitä vaaroja liittyy virkistäytymiseen ja ajanvietteeseen? Kerro esimerkki.

12 Virkistäytymisellä ja ajanvietteellä on tosiaan oma tärkeä tehtävänsä. Vaarana on kuitenkin se, että hauskanpidosta tulee elämän tärkein asia. Ensimmäisellä vuosisadalla monilla oli seuraavanlainen asenne: ”Syökäämme ja juokaamme,  sillä huomenna me kuolemme.” (1. Kor. 15:32.) Sama asenne on nykyäänkin yleinen eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi eräässä Länsi-Euroopan maassa asuva nuori mies alkoi vuosia sitten käydä seurakunnan kokouksissa. Hän oli kuitenkin niin mieltynyt ajanvietteeseen, että hän lakkasi olemasta tekemisissä Jehovan todistajien kanssa. Aikanaan hän ymmärsi, että viihteeseen keskittyminen oli johtanut vain ongelmiin ja pettymyksiin. Niinpä hän alkoi taas tutkia Raamattua, ja hänestä tuli hyvän uutisen julistaja. Kasteensa jälkeen hän sanoi: ”Kadun ainoastaan sitä, että tuhlasin valtavasti aikaa ennen kuin tajusin, miten paljon enemmän onnellisuutta saa Jehovan palvelemisesta kuin tämän maailman ajanvietteestä.”

13. a) Havainnollista sitä, mitä vaaroja liittyy viihteeseen ja virkistäytymiseen. b) Mikä voi auttaa meitä säilyttämään tasapainoisen näkemyksen virkistäytymisestä?

13 Virkistäytymisen tarkoitus on antaa meille uusia voimia. Miten paljon aikaa siihen tarvitaan? Havainnollistetaan asiaa. Monet meistä syövät joskus mielellään jälkiruokaa, mutta ymmärrämme, että jatkuva makeiden herkkujen syöminen vahingoittaa terveyttä. Siksi syömme pääasiassa ravitsevaa ruokaa. Vastaavasti jos käyttäisimme jatkuvasti paljon aikaa viihteeseen ja virkistäytymiseen, hengellinen terveytemme heikkenisi. Jottei meille kävisi näin, osallistumme säännöllisesti hengellisiin toimiin. Miten voimme saada selville, onko meillä tasapainoinen näkemys virkistäytymisestä? Voisimme jollakin viikolla merkitä muistiin, miten paljon aikaa käytämme kokouksiin ja kenttäpalvelukseen sekä Raamatun tutkimiseen joko yksin tai perheenä. Vertailun vuoksi voisimme laskea myös sen, miten paljon aikaa meillä kuluu samalla viikolla esimerkiksi urheiluun ja muihin harrastuksiin, television katseluun tai videopeleihin. Mitä vertailu paljastaa? Täytyisikö meidän vähentää ”jälkiruoan” määrää? (Lue Efesolaiskirjeen 5:15, 16.)

14. Minkä tulisi opastaa meitä virkistäytymisen ja ajanvietteen valinnassa?

14 Jehova antaa meidän valita, miten virkistäydymme, ja perheenpäät voivat tehdä valintoja perheensä puolesta. Valintojemme täytyy kuitenkin olla sopusoinnussa Raamatun periaatteiden kanssa, jotka paljastavat Jehovan ajattelutavan. * Tervehenkinen virkistäytyminen on ”Jumalan lahja” (Saarn. 3:12, 13). Ymmärrämme tietysti, että eri ihmiset tekevät virkistäytymisen suhteen erilaisia ratkaisuja (Gal. 6:4, 5). Valitsemmepa millaista ajanvietettä tahansa, haluamme pitää sen oikealla paikallaan. Jeesus sanoi: ”Missä on aarteesi, siellä tulee olemaan myös sydämesi.” (Matt. 6:21.) Rakkaus Jeesukseen saa meidät ajattelemaan, puhumaan ja toimimaan tavalla, joka osoittaa, että pidämme Valtakuntaa tärkeämpänä kuin jokapäiväisen elämän asioita (Fil. 1:9, 10).

TAISTELU MATERIALISMIA VASTAAN

15, 16. a) Miten kristitty voisi joutua materialismin ansaan? b) Mitä viisaita neuvoja Jeesus esitti aineellisista asioista?

15 Monet nykyajan ihmiset tuntevat suorastaan pakonomaista kiinnostusta viimeisimpään muotiin ja uusimpiin laitteisiin. Siksi jokaisen kristityn täytyy säännöllisesti tutkia itseään esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Onko aineellisista asioista tullut minulle niin tärkeitä, että minulta kuluu enemmän  aikaa uusimpien automallien ja muotivirtausten tutkimiseen ja ajattelemiseen kuin seurakunnan kokouksiin valmistautumiseen? Olenko niin uppoutunut jokapäiväisen elämän asioihin, että rukoileminen tai Raamatun lukeminen on jäänyt vähemmälle? Jos huomaamme, että rakkaus aineellisiin asioihin on jättämässä varjoonsa rakkautemme Jeesukseen, meidän tulisi miettiä seuraavia Jeesuksen sanoja: ”Varokaa kaikenlaista ahneutta.” (Luuk. 12:15.) Miksi Jeesus esitti tämän vakavan varoituksen?

16 Jeesus totesi, että ”kukaan ei voi olla kahden isännän orja”. Hän lisäsi: ”Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia.” Tämä johtuu siitä, että molemmat ”isännät” vaativat täydellistä omistautumista. Jeesuksen sanojen mukaan ”tulemme joko vihaamaan toista ja rakastamaan toista tai liittymään toiseen ja halveksimaan toista”. (Matt. 6:24.) Koska olemme epätäydellisiä, meidän kaikkien täytyy taistella ”lihamme haluja” vastaan, ja materialismi kuuluu niihin (Ef. 2:3).

17. a) Miksi lihallisesti ajattelevien ihmisten on vaikea suhtautua tasapainoisesti aineelliseen? b) Mikä auttaa taistelemaan materialistisia haluja vastaan?

17 Lihallisesti ajattelevien ihmisten on vaikea suhtautua aineelliseen tasapainoisesti. Syy on se, että he ovat hengellisesti turtuneita. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 2:14.) Heidän havaintokykynsä on heikentynyt, joten heidän on entistä vaikeampi erottaa oikea väärästä (Hepr. 5:11–14). Niinpä joillekin kehittyy hallitsematon himo aineellisiin asioihin, eivätkä he pysty koskaan täysin tyydyttämään sitä (Saarn. 5:10). Materialistinen ajattelu on kuin myrkkyä, mutta onneksi on olemassa vastalääke: Jumalan sanan Raamatun terveellinen opetus, jota tulee nauttia säännöllisesti (1. Piet. 2:2). Samoin kuin Jumalan viisaat ajatukset antoivat Jeesukselle voimaa torjua kiusaukset, Raamatun periaatteiden noudattaminen auttaa meitä taistelemaan materialistisia haluja vastaan (Matt. 4:8–10). Näin voimme osoittaa, että rakastamme Jeesusta enemmän kuin aineellisia asioita.

Mikä on elämässäsi ensimmäisellä sijalla? (Ks. kpl 18.)

18. Mitä olet päättänyt tehdä?

18 Jeesuksen kysymys ”Rakastatko minua näitä enemmän?” muistutti Pietaria siitä, että hänen täytyi panna hengelliset asiat elämässään ensimmäiselle sijalle. Pietarin nimi merkitsee ’kallion kappaletta’, ja hän tosiaan eli nimensä mukaisesti, sillä hän ilmaisi kallion kaltaisia ominaisuuksia (Apt. 4:5–20). Mekin olemme päättäneet rakastaa Jeesusta horjumatta ja pitää ansiotyön, virkistäytymisen ja aineelliset asiat oikealla paikallaan. Kun teemme elämässämme viisaita ratkaisuja, me ikään kuin sanomme Pietarin tavoin: ”Herra, sinä tiedät, että olen kiintynyt sinuun.”

^ kpl 14 Ks. kirjoitus ”Millainen virkistäytyminen on sinulle hyödyksi?”, Vartiotorni 15.10.2011 s. 9–12 kpl:t 6–15.