Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Suhtaudu myötätuntoisesti ”kaikenlaisiin ihmisiin”

Suhtaudu myötätuntoisesti ”kaikenlaisiin ihmisiin”

KUN Jeesus opetti seuraajilleen, miten kertoa valtakunnan sanomaa, hän varoitti, että vastaanotto ei olisi aina myönteinen (Luuk. 10:3, 5, 6). Sama pitää paikkansa meidän aikanamme. Saatamme tavata kenttäpalveluksessa ihmisiä, jotka ovat meitä kohtaan töykeitä tai jopa aggressiivisia. Koska jotkut reagoivat tällä tavalla, meidän voi olla vaikea säilyttää saarnaamistyössä myötätuntoinen asenne.

Myötätuntoinen ihminen panee merkille toisten tarpeet ja ongelmat, on pahoillaan heidän puolestaan ja haluaa auttaa. Toisaalta jos myötätuntomme alueen ihmisiä kohtaan alkaa heikentyä, myös intomme kenttäpalveluksessa voi hiipua eikä työmme tuota yhtä hyviä tuloksia. Intoa voitaisiin verrata tuleen. Kun tuleen puhalletaan happea, se alkaa palaa voimakkaammin. Samoin myötätunto saa palvelusintomme pysymään palavana. (1. Tess. 5:19.)

Mikä auttaa meitä olemaan myötätuntoisia silloinkin, kun se on vaikeaa? Jehova, Jeesus ja apostoli Paavali ovat meille jäljittelemisen arvoisia esimerkkejä.

JÄLJITTELE JEHOVAN MYÖTÄTUNTOA

Jehova on tuhansien vuosien ajan joutunut kestämään sitä, että hänen nimeään on häpäisty. Silti hän on edelleen ”huomaavainen kiittämättömille ja pahoille” (Luuk. 6:35). Hän osoittaa huomaavaisuutta olemalla kärsivällinen. Jehova haluaa, että ”kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat” (1. Tim. 2:3, 4). Vaikka Jehova vihaa pahuutta, hän pitää kaikkia ihmisiä arvokkaina eikä halua, että kukaan heistä menettäisi elämäänsä (2. Piet. 3:9).

Jehova tietää, miten tehokkaasti Saatana on sokaissut ei-uskovat ihmiset (2. Kor. 4:3, 4). Monille on opetettu vääriä oppeja ja asenteita lapsesta saakka, ja siksi heidän voi olla vaikea ottaa totuutta vastaan. Jehova haluaa kuitenkin auttaa heitä. Mistä tiedämme sen?

Otetaan esimerkiksi Jehovan suhtautuminen muinaisiin niniveläisiin. He olivat väkivaltaisia, mutta siitä huolimatta Jehova sanoi Joonalle: ”Enkö minä puolestani säälisi Niniveä, tuota suurta kaupunkia, jossa on yli satakaksikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät edes tiedä eroa oikean ja vasemman kätensä välillä?” (Joona 4:11.) Jehova näki, että niniveläiset olivat hengellisesti aivan hakoteillä, ja lähetti armollisesti Joonan varoittamaan heitä.

Jehovan tavoin mekin pidämme ihmisiä arvokkaina. Voimme jäljitellä Jehovaa pyrkimällä auttamaan heitä, vaikka näyttäisi epätodennäköiseltä, että he ottavat totuuden vastaan.

JÄLJITTELE JEESUKSEN MYÖTÄTUNTOA

Jeesus suhtautui hengellisesti surkeassa tilassa oleviin ihmisiin samalla tavalla kuin hänen Isänsä. ”Nähdessään ihmisjoukot hän tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta.” (Matt. 9:36.) Jeesus tajusi, että uskonnolliset johtajat olivat opettaneet ihmisille valheita ja kohdelleet heitä huonosti. Hän tiesi, että hänen kuulijoidensa joukossa oli monia, jotka eivät eri syistä tulisi hänen seuraajikseen. Silti hän ”opetti heille monia asioita” (Mark. 4:1–9).

Älä turhaudu, jos joku ei heti ole kiinnostunut.

Olosuhteiden muuttuessa ihmisen suhtautuminen totuuteen voi muuttua.

Kun ihmiset torjuvat sanomamme, meidän tulee katsoa pintaa syvemmälle ja pyrkiä ymmärtämään, mistä heidän reaktionsa johtuu. Jotkut voivat suhtautua kielteisesti Raamattuun tai uskontoon siitä syystä, että he ovat  nähneet kristityiksi tunnustautuvien tekevän pahoja asioita. Toiset ovat ehkä kuulleet valheita siitä, mihin uskomme. Jotkut taas pelkäävät, että heidän sukulaisensa tai naapurinsa halveksivat heitä, jos he keskustelevat kanssamme.

Joillakin kenttäpalveluksessa tapaamillamme ihmisillä on ollut elämässään traumaattisia kokemuksia, jotka ovat jättäneet heihin henkisiä haavoja. Kim-niminen lähetystyöntekijäsisar kertoo: ”Eräässä osassa aluettamme asuu ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan ja menettäneet siinä kaiken omaisuutensa. Heillä ei ole mitään todellista tulevaisuudentoivoa. He ovat turhautuneita eivätkä pysty luottamaan kehenkään. Tällä alueella tapaamme monia, jotka vastustavat työtämme. Kerran minun kimppuuni käytiin, kun olin kentällä.”

Miten Kim pystyy tällaisesta kohtelusta huolimatta säilyttämään myötätuntoisuutensa? Hän kertoo: ”Kun minua kohdellaan huonosti, yritän pitää mielessä Sananlaskujen 19:11:n, jossa sanotaan: ’Ihmisen ymmärtäväisyys hillitsee hänen suuttumuksensa.’ Muistutan itseäni siitä, millainen tausta alueemme asukkailla on, ja silloin minun on helpompi olla myötätuntoinen heitä kohtaan. Eivätkä kaikki suinkaan ole vihamielisiä. Meillä on tällä samalla alueella joitakin mukavia uusintakäyntipaikkoja.”

Voisimme kysyä itseltämme: miten minä suhtautuisin, jos olisin niiden asemassa, joille kerromme valtakunnan sanomaa? Ajatellaanpa esimerkiksi, että meille olisi toistuvasti kerrottu valheita Jehovan todistajista. Ehkä mekin siinä tapauksessa suhtautuisimme kielteisesti ja olisimme myötätunnon tarpeessa. Jeesus käski meitä kohtelemaan toisia niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan. Kun muistamme sen, niin pyrimme ymmärtämään toisten tunteita ja olemaan kärsivällisiä, vaikka se olisikin vaikeaa. (Matt. 7:12.)

JÄLJITTELE PAAVALIN MYÖTÄTUNTOA

Apostoli Paavali oli myötätuntoinen jopa kiihkeitä vastustajia kohtaan. Miksi? Hän ei ollut unohtanut omaa menneisyyttään. Hän tiesi, että Jehova ja Jeesus olivat olleet hyvin armollisia hänelle, ja sanoi: ”Aikaisemmin olin rienaaja ja vainooja ja röyhkeä mies. Minulle osoitettiin kuitenkin armoa, koska olin tietämätön ja toimin epäuskossa.” (1. Tim. 1:13.) Todennäköisesti Paavali näki hyvän uutisen vastustajissa paljon samaa kuin oli ollut hänessä itsessään.

Toisinaan Paavali tapasi ihmisiä, joilla oli syvään juurtuneita vääriä uskonkäsityksiä. Millaisia tunteita se herätti hänessä? Apostolien tekojen 17:16:ssa kerrotaan, että kun Paavali oli Ateenassa, ”hänen henkensä hänessä kiusaantui hänen nähdessään kaupungin olevan  täynnä epäjumalia”. Vaikka epäjumalien paljous kiusasi häntä, hän hyödynsi sitä ihmisten opettamiseen (Apt. 17:22, 23). Hän otti huomioon kuulijoidensa erilaiset taustat ja sovitti opetustapansa niiden mukaan, jotta hän voisi ”pelastaa kaikin keinoin muutamia” (1. Kor. 9:20–23).

Kun tapaamme ihmisiä, joilla on negatiivinen asenne tai vääriä uskonkäsityksiä, meidän on hyvä ottaa mallia Paavalin toimintatavasta. Voimme onnistua kertomaan heille ”hyvää uutista jostakin paremmasta”, kun otamme huomioon heidän näkemyksensä (Jes. 52:7). Sisar nimeltä Dorothy sanoo: ”Monille alueemme asukkaille on opetettu, että Jumala on ankara ja tuomitseva. Kiitän tällaisia ihmisiä siitä, että heillä on vahva usko Jumalaan. Sitten näytän heille, mitä Raamattu kertoo Jehovan vetoavasta persoonallisuudesta ja hänen tulevaisuutta koskevista lupauksistaan.”

”VOITA JATKUVASTI PAHA HYVÄLLÄ”

”Viimeisten päivien” lähetessä loppuaan on odotettavissa, että joidenkin saarnaamistyössä tapaamiemme ihmisten asenne ”menee yhä huonompaan suuntaan” (2. Tim. 3:1, 13). Meidän ei kuitenkaan pidä antaa tämän suuntauksen tukahduttaa myötätuntoamme tai saada meitä menettämään iloamme. Jehova voi antaa meille voimaa ”voittaa jatkuvasti paha hyvällä” (Room. 12:21). Jessica-niminen tienraivaaja kertoo: ”Tapaan usein ihmisiä, joilta puuttuu nöyryyttä ja jotka vähättelevät meitä ja sanomaamme. Se voi olla ärsyttävää. Kun aloitan keskustelun, rukoilen mielessäni Jehovaa ja pyydän, että hän auttaisi minua näkemään ihmisen sellaisena kuin hän näkee. Tällöin en enää keskity omiin tunteisiini vaan siihen, miten voisin auttaa ihmistä.”

Etsimme niitä, joilla on oikea asenne totuutta kohtaan.

Kun olemme kärsivällisiä, jotkut ottavat hengellisen avun vastaan.

Meidän pitäisi miettiä myös sitä, miten voisimme rohkaista veljiä ja sisaria, joiden kanssa olemme kenttätyössä. Jessica sanoo: ”Jos jollekulle meistä sattuu ikävä kokemus, yritän olla viipymättä siinä. Ohjaan keskustelun myönteisiin aiheisiin, kuten siihen, mitä hyvää saamme aikaan kentällä, vaikka jotkut suhtautuvatkin kielteisesti.”

Jehova on selvillä haasteista, joita kohtaamme saarnaamistyössä. Hän varmasti iloitsee, kun jäljittelemme hänen armoaan! (Luuk. 6:36.) Jehova ei tietenkään osoita armoa loputtomiin. Voimme luottaa siihen, että hän tietää, mikä on juuri oikea aika saattaa tämä maailma loppuunsa. Ennen sitä meidän on kiireellisen tärkeää saarnata (2. Tim. 4:2). Täytämme siksi tehtävämme innokkaasti ja osoitamme lämmintä myötätuntoa ”kaikenlaisia ihmisiä” kohtaan.